Suomalais-venäläinen koulu
| Suomalais-venäläinen koulu | |
|---|---|
 Suomalais-venäläisen koulun uusi rakennus tammikuussa 2022. |
|
| Sijainti | Kaarelankuja 2b, 00430, Kaarela, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | esikoulu, peruskoulu, lukio |
| Perustettu | 1955 |
| Rehtori | Tuula Väisänen |
| Oppilaita | esikoulu: n. 60 (2023)[1] peruskoulu: n. 510 (2023)[2] lukio: n. 140 (2023)[3] yhteensä: n. 710 (2023) |
| Verkkosivut | |
Suomalais-venäläinen koulu (lyh. SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin Kaarelassa Maununnevalla. Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti Kalinka[4]. Koulu toimii Opetushallituksen hallinnon alaisena.[5]
Vuonna 2023 peruskoulussa oli noin 510 oppilasta,[2] lukiossa noin 140 opiskelijaa[3] ja esikoulussa noin 60 oppilasta[1].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna Tabunovin kouluna.[6] Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1 A:ssa Ullanlinnassa, kunnes uusi koulurakennus valmistui osoitteeseen Kaarelankuja 2 vuonna 1964.[7][8] Perusrakennuksen suunnitteli arkkitehti Osmo Sipari.[9] Marraskuussa 1964 presidentti Urho Kekkonen kävi tutustumassa Suomalais-venäläisen koulun uuteen koulurakennukseen.[10] Sitä laajennettiin 1970[11] sekä lukio-osalla vuonna 1985.
Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 177 koulusta tuli valtion ylläpitämä. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977.[12] Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä Neuvostoliiton kansojen kulttuuriin.[11] Asetuksen mukaan koulun johtokunnassa tuli olla opettajien ja vanhempainneuvoston ohella edustaja myös Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta,[12] mikä vaihdettiin joulukuussa 1994 Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraan.[13] Laki suomalais-venäläisestä koulusta kumottiin vuonna 1998, mutta asetus on muutettuna edelleen voimassa.[14]
Mihail Gorbatšovin silloinen vaimo Raisa Gorbatšova ja Mauno Koiviston vaimo Tellervo Koivisto toimivat koulun yhteyteen vuonna 1990 valmistuneen päiväkoti Kalinkan kummeina.[15]
Vuonna 2018 ryhdyttiin valmistelemaan asemakaavamuutosta, joka mahdollisti vanhojen, huonokuntoisiksi todettujen koulurakennusten purkamisen. Uudisrakennuksen suunnittelukilpailu pidettiin keväällä 2018, ja voittajaehdotus valittiin lokakuussa 2018.[16] Uusi rakennus valmistui kesällä 2021 entisen paikalle.[17]
Henkilökunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulussa oli vuonna 2025 noin 60 opettajaa.[18]
| Sija | Nimi |
|---|---|
| Koulun rehtori | Tuula Väisänen |
| Apulaisrehtori, esikoulu ja alakoulu | Katri Barannik-Tolvanen |
| Apulaisrehtori, yläkoulu ja lukio | Sanna Torvikoski |
| Venäjän kielen apulaisrehtori | Maarit Kaunisto |
Entiset rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boris Novitsky 1955–1963
- Lauri Teivainen 1963–1969
- Martti Arkonsuo 1969
- Boris Novitsky 1970–1971
- Martti Ruohonen 1971–2001
- Liisa Pohjolainen 2001–2008
- Tuula Väisänen 2008–
Lauri Teivaisen kauden jälkeen Suomalais-venäläisen koulun johtokunta valitsi rehtoriksi Käpylän koulun rehtorin Martti Arkonsuon. Hän kuitenkin jätti paikkansa koeajan jälkeen. Boris Novitsky palasi koulun vastaavaksi rehtoriksi Arkonsuon jälkeen. Vuonna 1971 Martti Ruohonen aloitti pitkän kautensa koulun rehtorina.[19][20]
Lukion pääsyrajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | A-venäjän linja (2000–2014: KA-raja, 2014–2022: pisteraja, max. 11) |
B3-venäjän linja (2000–2014: KA-raja, 2014–2022: pisteraja, max. 11) |
|---|---|---|
| 2000–2001 |  7,00 |
|
| 2001–2002 | 7,00 |
|
| 2002–2003 | 7,00 |
|
| 2003–2004 |  7,09 |
|
| 2004–2005 |  7,00 |
|
| 2005–2006 | 7,18 |
|
| 2006–2007 | 7,01 |
|
| 2007–2008 | 7,00 |
|
| 2008–2009 | 7,00 |
|
| 2009–2010 | 7,00 |
|
| 2010–2011 | 7,00 |
|
| 2011–2012 | 7,00 |
7,00
|
| 2012–2013 | 7,31 |
7,00
|
| 2013–2014 | 7,08 |
7,02
|
| 2014–2015 | 7,31 |
7,17
|
| 2015–2016 | 8,07 |
8,17
|
| 2016–2017 | 8,31 |
8,08
|
| 2017–2018 | 8,58 |
8,08
|
| 2018–2019 | 8,08 |
8,25
|
| 2019–2020 | 8,00 |
8,08
|
| 2020–2021 | 7,25 |
7,67
|
| 2021–2022 | 8,25 |
8,25
|
| 2022–2023 | 8,00 |
8,00
|
| 2023–2024 | 8,36 |
8,00
|
| 2024–2023 | 8,00 |
8,17
|
| Pääsyvaatimuksena hyväksytty kielikoe | ||
Tunnettuja entisiä oppilaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalle Ahola (s. 1972), Don huonot -yhtyeen laulaja[23]
- Maria Guzenina-Richardson (s. 1969), kansanedustaja[24]
- Petteri Koponen (s. 1988), koripalloilija[25]
- Taikuri Luttinen (s. 1957), taikuri[26]
- Vilma Melasniemi (s. 1973), näyttelijä, edellisen sisar[27]
- Antti Pihlström (s. 1984), Suomen maajoukkueessa pelannut jääkiekkoilija[28]
- Petri Räisänen (s. 1967), joogaopettaja[29]
- Anni Sinnemäki (s. 1973), poliitikko ja runoilija[30]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Esiopetusta antavat oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Suomalais-venäläinen koulu) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ a b Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Suomalais-venäläinen koulu) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ a b Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Suomalais-venäläinen Koulu) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ Päiväkoti Kalinka ja päiväkoti Matrjoshka Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistys. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Tietoa Suomalais-venäläisestä koulusta Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Suomalais-venäläinen koulu täytti 55 vuotta! Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus (VTKK) Helsingissä. Arkistoitu 2012.
- ↑ Suomalais-venäläisen koulun historia Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Historiaa Suomalais-venäläinen koulu. Arkistoitu 24.7.2007.
- ↑ Osmo Sipari Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Koski, Päivi & Vehkanen, Laura: Muutoksen peili Suomalais-venäläisen koulun historia 1955-2005, s. 71. Suomalais-venäläinen koulu, 2005. ISBN 952-91-9325-4
- ↑ a b Helsingin suomalais-venäläinen koulu Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli, yksytyiskoulut.fi. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ a b Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta Finlex. 1977. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta annetun asetuksen muuttamisesta | 1287/1994 Finlex. 1994. Viitattu 30.8.2025.
- ↑ Laki Suomalais-venäläisestä koulusta (viitetiedot). Finlex. Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta (viitetiedot). Finlex.
- ↑ Liiten, Marjukka: Päiväkoti Kalinka on valmiina esittäytymään kummeilleen Helsingin Sanomat. 10.9.1990. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Suomalais-venäläinen koulu puretaan. Tanotorvi, 28.11.2018, nro 11, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Moderni puukoulu valmistui Kaarelaan – Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus tarjoaa tilat noin 700 oppilaalle SRV. Arkistoitu 28.12.2022. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ a b Opettajalista Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ Historia Suomalais-venäläinen koulu. Arkistoitu 6.8.2016.
- ↑ Koski, Päivi & Vehkanen, Laura: Muutoksen peili Suomalais-venäläisen koulun historia 1955-2005, s. 33. Suomalais-venäläinen koulu, 2005. ISBN 952-91-9325-4
- ↑ Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Vuosien 2000–2022 tiedot on laskentataulukosta. Vuosien 2023–2024 tiedot on Vipunen-palvelusta.) Helsingin kaupunki. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset (.xlsx) Helsingin kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Suomirokkarin juoksupäiväkirja, osa 2: Kisa yllä pilvien, polku reunalla rotkojen voice.fi. 19.3.2018. Viitattu 25.9.2025.
- ↑ Guzenina-Richardson pärjää Venäjällä ilman tulkkia Iltalehti. 12.10.2012. Arkistoitu 13.10.2012.
- ↑ Miljoonasopimuksen saanut Koponen ei haikaile NBA:han Ilta-Sanomat. 4.6.2012. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Taikuri Jarmo Luttinen uranus.fi. Arkistoitu 12.5.2013.
- ↑ Kinnunen, Raila: Omasta käytöksestä pitää kantaa vastuu Apu. 11.3.2008. Arkistoitu 5.4.2008.
- ↑ Pihlströmillä on Venäjällä yllättävä ässä hihassaan Ilta-Sanomat. 30.11.2011. Viitattu 30.12.2022.
- ↑ Kiistala, Minna: Petri Räisänen: Kosketukseni voi parantaa terve.fi. 30.4.2019. Viitattu 30.12.2022.
- ↑ Tarina annisinnemaki.net. Viitattu 30.12.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
