Kaarela
Kaarela | |
---|---|
Kårböle | |
![]() Kaupungin kartta, jossa Kaarela korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 33 |
Pinta-ala | 9,46 km² |
Väkiluku | 26 949[1] (1.1.2012) |
Väestötiheys | 2849 as./km² |
Osa-alueet | Kannelmäki, Maununneva, Malminkartano, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Honkasuo |
Postinumero(t) | 00410 (Malminkartano ja Honkasuo), 00420 (Kannelmäki), 00430 (Maununneva, Hakuninmaa ja Kuninkaantammi) |
Lähialueet | Oulunkylä, Haaga, Konala, Pakila, Tuomarinkylä, Pitäjänmäki |
Kaarela (ruots. Kårböle) on kaupunginosa ja hallinnollinen peruspiiri luoteisessa Helsingissä. Kaarelassa asuu hiukan yli 27 000 asukasta. Sen pinta-ala on 9,46 neliökilometriä.
Kaarela rajautuu etelässä Kehä I:een, lännessä Konalan teollisuusalueeseen Vihdintien itäpuolella ja pohjoisessa Vantaan lounaiskärjen eteläreunaan. Kaarelan hallinnollinen itäraja kulkee Keskuspuiston sisällä. Alueen halki virtaa Mätäjoki.
Kaarela jaetaan kuuteen osa-alueeseen: Kannelmäki (12 913 asukasta 1.1.2012), Maununneva (2 568 as.), Malminkartano (8 613 as.), Hakuninmaa (2 753 as.), Kuninkaantammi (102 as.)[1] ja Honkasuo. Yhteensä kaupunginosassa on noin 26 949 asukasta (2012 alussa) ja 5 700 työpaikkaa (2005 lopussa). Uusi Kuninkaantammen asuinalue on suunnitteilla Hakuninmaan pohjoispuolelle.[1]
Liikenteen valtaväylistä Vantaankosken rata ja Hämeenlinnanväylä halkovat aluetta. Kauppakeskus Kaari valmistui Kaarelaan kuuluvan Kannelmäen alueelle lokakuussa 2013.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarelan kaupunginosaa edeltänyt Kaarelan kylä sijaitsi alkujaan Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaan kaupunki) alueella. Vuonna 1781 päättyneessä isossajaossa kylään merkittiin kuusi maakirjataloa: Abrams, Husbacka, Gamlas, Malmgård, Tolfmans ja Jönsas. Näistä muodostettiin myöhemmin lukuisia pienempiä tiloja. Vuonna 1946 tapahtuneessa suuressa alueliitoksessa Kaarela pilkkoutui kahtia, maalaiskunnan puolelle jääneeseen Pohjois-Kaarelaan (johon kuuluu mm. nykyisen Myyrmäen alue) ja Helsingin kaupunkiin liitettyyn Etelä-Kaarelaan.[2] Ensimmäinen osa-asemakaava Etelä-Kaarelan alueelle vahvistettiin vuonna 1957. Vuonna 1959 kaupunginosa jaettiin Hakuninmaan, Kannelmäen, Malminkartanon ja Maununnevan osa-alueisiin.[3] Etuliite etelä- poistui nimestä vuonna 1992.
Kaarelan kaupunginosa on syntynyt sotien jälkeen: ennen alueliitosta seutu oli maaseutua. Nykyisestä asuntokannasta 10 % on rakennettu 1940–1950-luvuilla. Kasvu kiihtyi 1970–1980-luvuilla ja tällöin rakennettiin yli 60 % nykyisistä asunnoista (runsas 13 200 asuntoa, 31.12.2003). Tärkeä osatekijä rakentamisen vilkastumiselle oli Vantaankosken radan avaaminen vuonna 1975. Malminkartano luotiin 1980-luvulla entiselle yliopiston koetilan pellolle ja Hakuninmaan asukasluku kolminkertaistui. Alueen täydennysrakentaminen on jatkunut 1990- ja 2000-luvuilla.
Kaarelan nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarela-nimi esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1417 muodossa Karisbola, myöhemmin muun muassa Korböleby (1543), Korbölle (1544) ja Korbööl (1545). Monien muiden böle-loppuisten nimien tavoin tässäkin on määriteosana henkilönnimi, tässä tapauksessa Kare, joka on ollut Ruotsissa sekä etu- että sukunimenä. Professori Heikki Ojansuu on esittänyt, että lähellä kielirajaa olevana nimenä taustalla voisi olla myös henkilöön liittyvä suomalainen köllinimi Kaari eli 'pitkä, kumara ihminen'.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 205 Kaarelan peruspiiri. Helsinki alueittain 2005. PDF.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Helsinki alueittain 2008 (Kaarelan peruspiiri PDF:n sivuilla 76–79) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 12.12.2009.
- ↑ HS Vantaa | Hylkeenpyytäjien kylä on nykyisin betoniviidakko: Kaarelan kylästä kasvoi väkimäärältään Vantaan suurin lähiö Helsingin Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 168. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 21–22.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|