Maunula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin osa-aluetta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Maunula
Månsas
Kaupungin kartta, jossa Maunula korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Maunula korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 282
Pinta-ala 1,23 km² 
Väkiluku 7 228 (1.1.2015) 
Väestötiheys 5 876 as./km²
Osa-alueet itse myös osa-alue Maunulan peruspiirissä
Postinumerot 00630
Lähialueet Metsälä, Maunulanpuisto, Pirkkola, Länsi-Pakila, Patola

Maunula (ruots. Månsas) on Helsingin 28. kaupunginosaan eli Oulunkylään kuuluva osa-alue. Helsingin palvelujaotuksessa Maunula on yksi Pohjoisen suurpiirin peruspiiri tai sen osa-alue; samaan Maunulan peruspiiriin kuuluvat myös Pirkkola, Metsälä ja Maunulanpuisto.

Maantieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Etelässä naapurina on Metsälä pienen viherkaistan takana ja lännessä Haaga.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maunula on rakennettu Oulunkylän kartanon maille vuodesta 1946 lähtien. Kerrostaloista pääosa kohosi 1950–1970-luvuilla.

Nimi Maunula (ruots. Månsas) on peräisin Monsaksen tilasta. Osa Monsaksen maista sijaitsi Maunulan alueella. Monsaksen tilan päärakennus tosin sijaitsi ja sijaitsee edelleen Oulunkylän Patolassa.[1]

Maunulan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Alue oli läntistä huvila-aluetta lukuun ottamatta rakentamaton. Alueen asemakaava vahvistettiin 1958. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 alueen pohjois-osasta, jonne nousi Puu-Maunula. Maunulasta oli tarkoitus rakentaa huvilakaupunki Oulunkylän tapaan, mutta asuntopulan takia rakentamista tehostettiin.[2]

Puutaloalueen suunnitteli Viljo Revell. Hän laati neljä talotyyppiä, joista kahta käytettiin alueen toteuttamisessa. Alueelle oli tarkoitus rakentaa 113 taloa, muta 1946-47 niitä rakennettiin vain 37 kappaletta. Puurakentamista suosittiin tiilipulan takia. Talot kuitenkin purettiin 1970-alkuun mennessä.[2]

Maunulan Kansanasuntoja päästiin rakentamaan, kun eduskunta sääti 1949 arava-lait. Vuoteen 1953 mennessä valmistui kolme korttelia väljästi luontoon sijoitettuja rakennuksia. Metsäpurontien varteen rakennetuista taloista tuli melko yksinkertaisia punatiilisiä, satulakattoisia, kolmikerroksisia kerrostaloja. Viimeisimpinä toteutetut kansanasunnot poikkesivat hieman edellisistä, sillä niissä Revell otti käyttöön betonilaatat julkisivumateriaalina eikä sisäänkäyntien päälle rakennettu lippaa. Rakennusten alakerroksiin sijoitettiin suuri-ikkunaisia myymälätiloja.[2]

1953 alueelle valmistui kuutioimainen, nauhaikkunallinen saunapesula, josta tuli suosittu Maunulan ja lähiseudun asukkaiden keskuudessa. Se sai lempinimen Saunabaari.[2]

Rakentaminen jatkui kiivaana läpi 1950- ja 1960-luvun, mutta asemakaavallisesti väljänä ja alueen profiilia noudattaen. 1970-luvulla puutaloalue purettiin tasakattoisten kerrostalojen tieltä.[2]

Maunula tunnetaan entisenä ongelmalähiönä, jonka kautta kovat huumeet rantautuivat 1970-luvulla Suomeen.[3][4]

Maunula asuinalueena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maunulassa oli enimmillään noin 12 000 asukasta, mutta asumisväljyyden kasvaessa väkiluku on pienentynyt. Nyttemmin asukkaita on 6 974 (1.1.2014) ja työpaikkoja alue tarjosi 1 198 (31.12.2012).[5]

Maunulassa on Helsingin alueista toiseksi eniten kaupungin vuokrataloja, vain Jakomäessä on enemmän vuokra-asuntoja. Maunulan vuokra-asuntojen osuus on 58,8 %.[6]

Yli 65-vuotiaiden osuus on suurin Maunulan peruspiirissä. Alueen asukkaiden keski-ikä on kaupungin korkein, asukkaista 21,7 % on yli 64-vuotiaita. Maunulan asukkaiden keskimääräiset tulot ovat Helsingin matalimpia. Alueen työttömyysaste 10,7 % on Helsingin korkeimpia.[7]

Palveluja, toimintoja ja kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maunulaa

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maunulassa ajavat bussilinjat 50, 51, 52, 52V, 62, 63, 66, 66A, 67, 67N, 516, 550, 552, 554 ja 554K. Bussilinjat 50, 62, 63, 66 ja 67N palvelevat Metsäpurontietä ja Männikkötietä. Bussilinja 50 tarjoaa yhteyden Pasilan ja Maunulan välille ja bussilinja 63 tarjoaa yhteyden Mannerheimintien ja Maunulan välille. Poikittaislinjat tarjoavat yhteyksiä niin itään, kuin länteenkiin. Myös rautatieasemille on kätevät yhteydet bussilinjoilla; bussilinja 50 Ilmalan rautatieasemalle, bussilinjat 51, 62, 66, 66A, 67 ja 516 Käpylän asemalle sekä bussilinjat 52, 52V, 550 ja 552 Huopalahden asemalle.

Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maunula – Kaupunginosa keskuspuiston kainalossa, s. 34. Maunula-Seura ry, 1993.
  2. a b c d e Huotari-Käyhkö, Sirkku: Helsingin asuntotuotantoa: Maunula, s. 127-131. Teoksessa Sankaruus ja arki - Suomen 50-luvun miljöö. Suomen rakennustaiteen museo, 1994.
  3. Tuulipukumaan kansalliskirjailija 15.9.2004. Image. Viitattu 26.1.2016.
  4. Huumeliigan kovat lait 26.9.2011. Yle. Viitattu 26.1.2016.
  5. Helsinki alueittain 2014 (pdf) (Maunulan peruspiiri, s. 102–105) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
  6. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf
  7. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf
  8. Huumeliigan kovat lait 26.9.2011. Yle. Viitattu 26.1.2016.
  9. Kulkuri 2000. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maunula.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.