Tuomarinkylä
| Tuomarinkylä | |
|---|---|
| Domarby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Tuomarinkylä korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 35 |
| Pinta-ala | 10,56 km² |
| Väkiluku | 8 623 ()[1] |
| Väestötiheys | 856 as./km² |
| Osa-alueet | Paloheinä, Torpparinmäki, Tuomarinkartano, Haltiala |
| Postinumero(t) | 00670 (Paloheinä ja Haltialan länsiosa), 00690 (Torpparinmäki, Tuomarinkartano ja Haltialan itäosa) |
| Lähialueet | Kaarela, Pakila, Pukinmäki, Tapaninkylä, Vantaa |
Tuomarinkylä (ruots. Domarby) on kaupunginosa Pohjois-Helsingissä. Siihen kuuluvat osa-alueina Haltiala (15 as.), Paloheinä (5 967 as.), Torpparinmäki (2 539 as.) ja Tuomarinkartano.
Tuomarinkylän peruspiiriin kuuluvat muut Tuomarinkylän osa-alueet kuin Tuomarinkartano, joka luetaan Itä-Pakilan peruspiiriin. selvennä[2]
Tuomarinkartanon osa-alueella sijaitsee Tuomarinkylän kartano, jota ympäröi puisto ja laajat viljelysalueet. Kartanossa toimii nykyään museo ja kartanon tallit ovat ratsastusharrastajien käytössä. Alueella sijaitsevat Tuomarinkylän ratsastuskoulu, Tuomarinkartanon ratsastusopisto sekä kolme yksityistallia.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomarinkylän muutama säilynyt paikannimi ja talonnimi kertoo alueen vanhasta esihistoriallisesta käytöstä.[3] Tuomarinkylä kuten muukin Uusimaa kuuluivat pääasiassa hämäläisten alueisiin ennen ruotsalaisten tuloa alueelle keskiajalla.
Tuomarinkylä kuuluu Helsingin pitäjän vanhoihin kyliin. Nimi Domarby tunnetaan asiakirjoista vuodelta 1417 ja se viittaa kylän olleen tuomarin asuinpaikkana. Kylässä on ilmeisesti asunut joku Uudenmaan tuomareista. Kylällä on tätä ennen voinut ollut jokin toinen nimi.[3] Suomenkielinen nimi Tuomarinkylä on tullut käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Kylän vanhimpia taloja on ollut Skeppars, jonka nimi viittaa sen omistajan aikanaan harjoittaneen laivurin ammattia Helsingin tienoilla. Kun tähän tilaan vuonna 1703 yhdistettiin ratsutila Långhansas ja myöhemmin 1780-luvulla tilat Ryttars, Kusmies, Glasmästars ja Lassas, Tuomarinkylän kartano saavutti lopullisen laajuutensa. Helsingin kaupunki osti kartanon vuonna 1917 ja kylän alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Ensimmäisinä valmistuivat rakennussuunnitelmat Paloheinän ja Torpparinmäen alueille, edelliselle vuonna 1946 ja jälkimmäiselle 1950. Tämän jälkeen alueille vahvistettiin vanhoihin paikannimiin perustuva kadunnimistö. Vuonna 1959 kaupunginosa jaettiin Haltialan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkartanon osa-alueisiin.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 15.7.2013.
- ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 79-80. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 174. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuomarinkylä Wikimedia Commonsissa
- Tuomarinkylän museo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuomarinkylän ratsastuskoulu
- Tuomarinkartanon ratsastusopisto
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
