Kruunuvuorenranta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kruunuvuorenranta
Kronobergsstranden
Kaupungin kartta, jossa Kruunuvuorenranta korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kruunuvuorenranta korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 494
Pinta-ala 1,46 km² 
Väkiluku 357 ()[1]
Väestötiheys 238 as./km²
Osa-alueet On itse osa-alue Laajasalon kaupunginosassa
Postinumerot 00590
Lähialueet Kulosaari, Tullisaari, Yliskylä, Hevossalmi, Santahamina, Suomenlinna
Laajasalon öljysatama elokuussa 2007.

Kruunuvuorenranta (ruots. Kronbergsstranden) on Helsingin Laajasalon läntisin osa-alue. Suuri osa siitä oli pitkään öljysataman aluetta, mutta nykyisin sen paikalle suunnitellaan uutta laajaa merellistä asuntoaluetta. Kaavan kerrosala on 550 000 kerrosneliömetriä, josta 500 000 asuntoja. Asukkaita tulee alueelle noin 10 000.

Kruunuvuorenranta vahvistettiin osa-alueen nimeksi vuonna 2012. Aikaisemmin osa-alueen virallisena nimenä oli ollut Tahvonlahti, mutta Kruunuvuorenranta oli jo vuosia aikaisemmin tullut käyttöön suunnitellun asuntoalueen nimenä.[2][3]

Alueen nimi johtuu siellä olevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Sieltä näkyy monille Helsingin saarille, esimerkiksi Katajanokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. Saman vuoren mukaan on saanut nimensä myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä oleva vesialue, Kruunuvuorenselkä, sekä sen mukaisesti myös vastarannalla, Katajanokalla sijaitseva Kruunuvuorenkatu.

Kruunuvuorenranta sijaitsee Laajasalon saaren lounaisosassa, Kruunuvuorenselän itärannalla noin kahden kilometrin päässä Katajanokalta ja kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta.[4]

Öljysataman alueen lisäksi myös Borgströminmäki ja Koirasaarentien itäpuolella oleva metsä rakennetaan.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnitellun Kruunuvuorenrannan asuinalueen paikalla sijaitsee Laajasalon öljysataman lisäksi sen pohjoispuolella oleva vanha vapaa-ajan asuinalue. Öljysataman alue on aidattu, ja sitä ympäröivä aita jakaa myös varsinaisen Kruunuvuoren kahtia. Öljysatama-alueen pohjoispuolella on lukuisia hylättyjä ja pahasti rapistuneita huviloita, joista suurin osa on kokonaan tai osin sortunut.[5][6] Muutama Kruunuvuorenrannan rakennuksista on yhä yksityishenkilöiden virkistyskäytössä. Maasto on paikoin kallioista ja karua, osittain taas tiheäkasvuista metsikköä.

Öljysataman alueelta löytyy myös valotaideteokseksi muokattu Öljysäiliö 468, jota hallinnoi Helsingin Rakennusvirasto. Öljysäiliö 468 hohtaa iltaisin ja öisin punaisen ja valkoisen väreissä. Valotaideteos avattiin 10. lokakuuta 2012. Teos ja sen suunnittelija Tapio Rosenius (LDC Lighting Design Collective Madrid) on palkittu useilla valaistustaidepalkinnoilla. Lähellä rantaa sijaitseva 16 m korkea ja halkaisijaltaan 35 m oleva teräksinen öljysäiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi, jota vuokrataan myös tapahtumakäyttöön.[7]

Kruunu­vuoren­rannan pohjois­osassa sijaitsee vanha pien­talo­alue Kaitalahti, joka ei virallisesti muodosta erillistä osa-aluetta.

Silloisella Tahvonlahden osa-alueella asui vuoden 2005 alussa 347 henkilöä, ja työpaikkoja alueella oli vuoden 2003 lopussa 157 henkilölle.

Huvila-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ränsistynyt huvila kesällä 2016.

Vuonna 1905 Kruunuvuorenrannan huvila-alueen osti suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus. Alueella on kymmenkunta huvilaa, joista osa on todennäköisesti jo 1800-luvulta. Vuonna 1914 saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe osti maat Cygnaeuksen suvulta. Huvila-aluetta kutsutaan yhä joskus Kissingeksi, Goldbeck-Löwen yhtiön mukaan. Saksan hävittyä toisen maailmansodan Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta siirsi saksalaisomistuksessa olleen Kruunuvuoren Neuvostoliitolle. Tämän jälkeen alue oli neuvostoliittolaisten ja suomalaisten kommunistien juhlakäytössä.

Vuonna 1955 Palkki Oy:n perustaja vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti alueen itselleen. 1960-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen suunnitteli alueelle asemakaavan 2 300 asukkaan lähiölle, jossa olisi ollut 78 900 kerrosneliötä. Lähiösuunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty, vaan alue määrättiin rakennuskieltoon. Omistaja päästi tämän jälkeen rakennukset rappeutumaan.

Helsingin kaupunki sitoi 1990-luvun lopulla alueen rakennussuunnitelmat koko Laajasalon kohtaloon. Laajasaloon on tarkoitus rakentaa Herttoniemenrannan tapainen merellinen asuinalue. Alueelle suunniteltiin Helsingin metron laajennusta, joka lähtisi Meilahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Katajanokan ja Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Laajasalon ranta-alueita päästiin rakentamaan vuoden 2010 jälkeen, jolloin öljy-yhtiöiden vuokrasopimukset satama-alueella päättyivät.

Ennen Laajasalon rakentamisen käynnistymistä huvila-alue on jatkanut rappioitumistaan. Viime vuosina talojen lahoaminen on kiihtynyt muutamaa taloa lukuun ottamatta. Tonttien kaivot ovat rapautuneet ja talousvesi on tuotava muualta. Viime vuosina huvilat ovat olleet Palkkiyhtymän henkilökunnan sekä eläkeläisten virkistyskäytössä. Helsingin kaupunki suunnittelee Museoviraston kanssa ehjien huviloiden, erityisesti Villa Hällebon suojelua. Alueella oleva aarniometsä metsälampineen on tarkoitus muuttaa virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi.[8]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen liikennejärjestelyt ovat suunnittelun kannalta haastava kohde, koska uusi asuinalue liki kaksinkertaistaa Laajasalon alueen asukasmäärän.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikenteen järjestämiseksi on esitetty liityntäliikennettä Herttoniemen metroasemalle, suoraa raitiovaunuyhteyttä keskustaan sekä suoraa metroyhteyttä. Metron rakentamiselle ei alueella ole riittävää väestöpohjaa ennen Santahaminan siirtymistä asumiskäyttöön. Myös siltayhteys Katajanokalle on tyrmätty maisemaa vahingoittavana. Marraskuussa 2008 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman raitiovaunuille ja kevyelle liikenteelle tarkoitettujen Kruunusiltojen rakentamisesta Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ja sieltä Sörnäisiin, mistä raitiolinja olisi jatkunut Tervasaaren kautta keskustaan[9][10]. Matka-aika keskustaan tulisi olemaan suoralla raitiolinjalla 10–15 minuuttia ja metrolla noin 5 minuuttia lyhyempi. Liityntäliikennematka Herttoniemeen ja metromatka sieltä keskustaan kestäisivät yhteensä miltei 30 minuuttia. Myös köysirataa esitettin Kruunuvuorenrannan ja Helsingin kantakaupungin välille.[11] Helsingin kaupunginvaltuusto päätti äänin 63–6 kolmen sillan kokonaisuuden (Kruunuvuorenranta–Korkeasaari, Korkeasaari–Kalasatama ja Nihti–Merihaka)[12] rakentamisesta Kruunuvuorenrannasta Merihakaan lopullisesti 30. elokuuta 2016. Hankkeen kokonaiskustannusten on tarkoitus olla enintään 260 miljoonaa euroa ja liikenteen on suunniteltu alkavan vuonna 2026.[13]

Henkilöautoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliikenne ohjataan Koirasaarentietä Laajasalontielle ja tätä kautta Herttoniemeen.

Näkymä Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan päin. Etualan laiturin kohdalle tulee aikanaan kaavailtu Kruunusilta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.aluesarjat.fi/. Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. Kruunuvuorenranta 22.2.2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.3.2008.
  5. http://www.hs.fi/kaupunki/Kruunuvuoren+huvilat+tuhoutuivat+hiljalleen/a1305550623063
  6. http://web.archive.org/web/20081012224232/http://www.dm-exp.org/gallery/kruunuvuori/kruunis.html
  7. http://ksv.hel.fi/fi/projektisivu/kruunuvuorenranta/silo468
  8. "Surullinen huvila-alue raunioituu Helsingin sydämessä." Helsingin Sanomat, Kaupunki. 20.8.2001.
  9. http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/Uutiset/Uutiset&CACHEPARAM=raitio_silta#raitio_silta Uutinen Helsingin kaupungin verkkosivuilla 13.11.2008
  10. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-11-12_Kvsto_20_El/30ACB9D4-4D43-43E7-8505-5C8665957360/Laajasalon_raidevaihtoehtojen_jarjestelmatarkastel.html Kaupunginvaltuuston esityslista
  11. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 11.1.2007 (Lausunto valtuustoaloitteista, jotka koskevat köysirataa Laajasaloon) Helsingin kaupunki. Viitattu 31.3.2008.
  12. Kartat ja kuvat | Uutta Helsinkiä www.uuttahelsinkia.fi. Viitattu 1.9.2016.
  13. Helsinki teki päätöksen jättihankkeesta - 260 miljoonan euron silta yhdistää idän ja keskustan Viitattu 1.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]