Siirry sisältöön

Alppiharju

Wikipediasta
Alppiharju
Åshöjden
Kaupungin kartta, jossa Alppiharju korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Alppiharju korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 12 (peruspiiri 302)
Pinta-ala 0,91[1] km² 
Väkiluku 11 540[2] (31.12.2024)
Väestötiheys 12 681 as./km²
Työpaikkoja 2&nsbp;936 kpl [3] (31.12.2022)
Osa-alueet Harju, Alppila
Postinumero(t) 00500, 00510, 00520
Lähialueet Sörnäinen, Kallio, Taka-Töölö, Pasila, Vallila

Alppiharju (ruots. Åshöjden) on nimensäkin mukaisesti Alppilasta ja Harjusta muodostuva noin 12 000 asukkaan[2] kaupunginosa ja peruspiiri Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Kallion, Taka-Töölön ja Vallilan välissä.[1]

Alppiharju otettiin käyttöön kaupunginosan nimenä vuonna 1959. Nimi on muodostettu vanhoista, 1840-luvulla perustettujen Alpin (ruots. Alpen) ja Harjun (ruots. Ås) vuokra-alueiden nimistä. Nimien perustana on alueen mäkisyys.[4]

Peruspiiritason vertailussa Alppiharjusta löytyvät keskimäärin kaupungin pienimmät asunnot (keskikoko 38 m2), suurin asukastiheys (noin 13 200 asukasta/km²) ja pienimmät asuntokunnat (keskikoko 1,36). Pienten asuntojen myötävaikutuksesta Alppiharjussa asuu niukasti lapsiperheitä (alle 16-vuotiaiden osuus oli 4 % peruspiirin väestöstä).[1] Tämä kantakaupungin alue tarjosi työpaikkoja noin 2 900 hengelle vuoden 2022 lopussa.[3]

Alppiharjun asuintalot on rakennettu pääosin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Alppiharjussa osoitteessa Aleksis Kiven katu 52–54 sijaitsi Serlachius-yhtiölle kuulunut Bögelundin kartonkitehdas vuodesta 1920 alkaen. Tehdas lopetettiin vuonna 1925, mutta rakennus on edelleen jäljellä asuintaloksi muutettuna ja laajennettuna. Rakennuksen vanhimmat osat on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. Alppiharjussa sijaitsee myös Satakallio, joka on yksi Suomen suurimmista taloyhtiöistä. Myös Kulttuuritalo, Linnanmäki ja Brahenkenttä kuuluvat Alppiharjun kaupunginosaan. Alueen puistot Alppipuisto ja Lenininpuisto ovat suosittuja kokoontumispaikkoja kesäisin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sivonen, Pauli (toim.) (2004) Kotkan siipien suojassa - Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 70-vuotisjuhlajulkaisu. Mänttä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Helsinki alueittain 2014 (Alppiharjun peruspiiri PDF:n sivuilla 84-87.) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. ↑ a b 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  3. ↑ a b 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  4. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 90. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alppiharju&oldid=23487901”