Herttoniemen yritysalue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herttoniemen yritysalue
Hertonäs företagsområde
Sahaajankatu, Herttoniemi.jpg
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemen yritysalue korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemen yritysalue korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 43.3
Pinta-ala 0,88[1] km² 
Väkiluku 608[2] 1.1.2015
Väestötiheys 690,9 as./km²
Osa-alueet on itse Herttoniemen peruspiirin osa-alue
Postinumerot 00880, 00881
Lähialueet Länsi-Herttoniemi, Roihupellon teollisuusalue, Roihuvuori, Herttoniemenranta

Herttoniemen yritysalue (ruots. Hertonäs företags­område) on Helsingin Herttoniemeen kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava osa-alue.

Alueen nimi oli aikaisemmin Herttoniemen teollisuus­­alue (ruots. Hertonäs industri­område), mutta vuoden 2013 alussa se muutettiin kaupungin­hallituksen päätöksellä Herttoniemen yritys­alueeksi. Uusi nimi oli jo ennestään ollut vakiintumassa käyttöön, sillä alueella toimii monenlaisia yrityksiä mutta enää vähenevässä määrin teollisuutta.[3][4]

Teollisuusalue on kuitenkin tehottomasti rakennettu ja sijainnin takia on selvää, että enin osa alueesta ennen pitkää päätyy Helsingin suuren asunnontuotantotarpeen takia asuntorakentamiseen. Tänne voitaisiin sijoittaa ainakin 10 000 asukasta, kun vuonna 2015 tällä lähes neliökilometrin alueella asui vain 608 asukasta.[2]

Itäväylä rajaa Herttoniemen yritys­aluetta lännen ja pohjoisen suunnista. Idässä Pikkupurontien ja Sahaajankadun toimitilat luetaan vielä tähän yritys­alueeseen. Sen sijaan Sahaajankujan päässä sijaisteva vesitorni kuuluu jo naapurialue Roihuvuoreen. Etelässä teollisuusalueen reunana toimivat Linnanrakentajantie ja Abraham Wetterin tie.

Herttoniemen teollisuusalue liitettiin muun Herttoniemen mukana Helsinkiin suuren alueliitoksen yhteydessä vuonna 1946. Jo tuolloin Herttoniemessä toimi runsaasti teollisuutta, vaikka alue kasvoikin juuri 1940-luvulla.

Sahaajankatu Herttoniemen teollisuusalueella.

Nykyisin yritys­alue muodostaa yhä merkittävän työpaikka-alueen Helsingissä. Herttoniemen yritys­alueelle on sijoittunut kaupan alan yrityksiä, siellä on tuotantotiloja ja toimistoja. Alueella toimii esimerkiksi rautakauppoja, pakkaus- ja vaatetusalan yrityksiä (alueella mm. Marimekon tehtaanmyymälä), lukuisia autoalan myymälöitä ja korjaamoja. Yritysten ja palveluiden keskellä on Asentajanpuisto. Alueella toimii myös useita lääke- ja terveydenhuoltoteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Herttoniemen metroaseman lähistölle on kehittynyt myös yrityspuistotyyppistä toimintaa. Alueella asui 608 henkeä vuonna 2015; työpaikkoja se tarjoaa 5325:lle (31.12.2003).

Kulkuyhteydet ovat Herttoniemen yritys­alueelle melko hyvät. Metro pysähtyy alueen pohjoisreunalla Herttoniemen ja Siilitien asemilla. Bussilinjoista 79 kulkee Sorvaajankadun ja Siilitien kautta; moni muu linja alueen etelä-, länsi- tai pohjoissivustoja myöten.

Laivalahdenkadun varteen on suunniteltu veistospuistoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ari Jaakkola: Helsinki alueittain 2013, s. 160. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Pekka Vuori ja Seppo Laakso: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015-2050, s. 37. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2015. ISSN-L 1455-7231. Teoksen verkkoversio.
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herttoniemen yritysalue.