Herttoniemen yritysalue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemen yritysalue
Hertonäs företagsområde
Sahaajankatu Herttoniemen yritysalueella.
Sahaajankatu Herttoniemen yritysalueella.
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemen yritysalue korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemen yritysalue korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 43.3
Pinta-ala 0,88 km² [1]
Väkiluku 727[1] (31.12.2018)
Väestötiheys 826,1 as./km²
Työpaikkoja 4 897 kpl [1]  (31.12.2017)
Osa-alueet on itse Herttoniemen peruspiirin osa-alue
Postinumero(t) 00880
Lähialueet Länsi-Herttoniemi, Roihupellon teollisuusalue, Roihuvuori, Herttoniemenranta

Herttoniemen yritysalue (ruots. Hertonäs företags­område) on Helsingin Herttoniemeen kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava osa-alue.

Alueen nimi oli aikaisemmin Herttoniemen teollisuus­­alue (ruots. Hertonäs industri­område), mutta vuoden 2013 alussa se muutettiin kaupungin­hallituksen päätöksellä Herttoniemen yritys­alueeksi. Uusi nimi oli jo ennestään ollut vakiintumassa käyttöön, sillä alueella toimii monenlaisia yrityksiä mutta enää vähenevässä määrin teollisuutta.[2][3]

Teollisuusalue on kuitenkin ollut tehottomasti rakennettu. Sijainnin takia on esitetty, että suuri osa alueesta päätyisi Helsingin suuren asunnontuotantotarpeen takia asuntorakentamiseen. Tänne voitaisiin vuonna 2015 esitetyn arvion mukaan sijoittaa ainakin 10 000 asukasta.[4]

Itäväylä rajaa Herttoniemen yritys­aluetta lännen ja pohjoisen suunnista. Idässä Pikkupurontien ja Sahaajankadun toimitilat luetaan vielä tähän yritys­alueeseen. Sen sijaan Sahaajankujan päässä sijaisteva vesitorni kuuluu jo naapurialue Roihuvuoreen. Etelässä teollisuusalueen reunana toimivat Linnanrakentajantie ja Abraham Wetterin tie.lähde?

Herttoniemen teollisuusalue liitettiin muun Herttoniemen mukana Helsinkiin suuren alueliitoksen yhteydessä vuonna 1946. Jo tuolloin Herttoniemessä toimi runsaasti teollisuutta, vaikka alue kasvoikin juuri 1940-luvulla.lähde?

Herttoniemen yritys­alueelle muodostaa yhä merkittävän työpaikka-alueen Helsingissä. Osa-alueelle on sijoittunut kaupan alan yrityksiä, siellä on tuotantotiloja ja toimistoja. Alueella toimii esimerkiksi rautakauppoja, pakkaus- ja vaatetusalan yrityksiä (alueella muun muassa Marimekon tehtaanmyymälä), lukuisia autoalan myymälöitä ja korjaamoja. Yritysten ja palveluiden keskellä on Asentajanpuisto. Alueella toimii myös useita lääke- ja terveydenhuoltoteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Herttoniemen metroaseman lähistölle on kehittynyt myös yrityspuistotyyppistä toimintaa. Alueella asui 727 henkeä vuonna 2018; työpaikkoja se tarjoaa 4 897:lle (31.12.2017).[1]

Kulkuyhteydet ovat Herttoniemen yritys­alueelle melko hyvät. Metro pysähtyy alueen pohjoisreunalla Herttoniemen ja Siilitien asemilla. Bussilinja 79 ja runkolinja 500 kulkevat Mekaanikonkadun kautta; moni muu linja alueen etelä-, länsi- tai pohjoissivustoja myöten.

Laivalahdenkadun varteen on suunniteltu veistospuistoa.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain 2019, s. 164. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISSN 2323-4547. Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. Pekka Vuori ja Seppo Laakso: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015-2050, s. 37. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2015. ISSN-L 1455-7231. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]