Siirry sisältöön

Keski-Vuosaari

Wikipediasta
Keski-Vuosaari
Mellersta Nordsjö
Kaupungin kartta, jossa Keski-Vuosaari korostettuna (punaisella) Vuosaaren kaupunginosassa (vaaleanpunaisella). Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Keski-Vuosaari korostettuna (punaisella) Vuosaaren kaupunginosassa (vaaleanpunaisella).
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Peruspiiri Vuosaari
Kaupunginosa Vuosaari
Osa-alue nro 541
Pinta-ala 2,56[1] km² 
Väkiluku 13 796 [2] (31.12.2024)
Väestötiheys 5 389 as./km²
Työpaikkoja 1 600 kpl [3]  (31.12.2022)
Pienalueiden lkm. 6 [4]
Postinumero 00960, 00980
Naapurialueet Kallahti, Rastila, Vartioharju, Mellunmäki, Mustavuori, Nordsjön kartano, Aurinkolahti

Keski-Vuosaari (ruots. Mellersta Nordsjö, tunnetaan myös nimellä Vanha Vuosaari) on Helsingin Vuosaaren osa-alue. Keski-Vuosaaressa on ollut runsaasti asutusta jo 1960-luvulta lähtien, kun taas esimerkiksi eteläisempien Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden asuinalueet on rakennettu pääosin 1990- ja 2000-luvuilla. Asukkaita Keski-Vuosaaressa on 13 796 (31.12.2024).[2] Työpaikkoja on omasta takaa varsin vähän eli 1 600 (31.12.2022).[3]

Vuosaari syntyi 1960-luvun puolivälissä, kun Asuntosäästäjät ry rakennutti silloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen Vuosaareen omistamalle alueelleen malliasuntoalueen. Alueen suunnittelivat nimekkäät arkkitehdit Viljo Revell ja Heikki Castren. Alue on pärjännyt suosiossa hyvin uudemmille Vuosaaren osille.kenen mukaan?

Porslahti on Vuosaaressa Porslahdentien ympärillä oleva alue. Siellä toimii venesatama, venekerho ja päiväkoti. Vuosaaren uusi keskusta kauppakeskuksineen ja metroasemineen sijaitsee Keski-Vuosaaren eteläreunassa.

Luonnehdinta alueesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kangaslampi heinäkuussa 2011.
Terassitalo Ulappasaarentiellä.

Yleiskaavassa 2002 Vuosaaren 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi yhtenäisenä säilyneen ja aikakautta hyvin edustavan ympäristön vuoksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle rakennetun ympäristön suojelu- ja kehittämisperiaatteet. Pohjoisessa oli 2020-luvulle saakka vanha Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus,[5][6] siitä etelään alueen keskellä urheilukenttä, ja etelässä Vuosaarentie rajaa vanhan Vuosaaren uudesta keskustasta, Kallahdesta ja Aurinkolahdesta. Koko lähiön lävistää pohjois-eteläsuunnassa kapea puistoalue, jonka läpi kulkee noin 1,7 kilometriä pitkä jalankulun ja pyöräilyn väylä, Vuosaaren puistopolku.

Suurin osa taloista on matalia, pitkiä lamellitaloja. Korkeita rakennuksia on suhteellisen vähän: kahdeksankerroksiset talot, kuten Viljo Revellin suunnittelema Asunto Oy Säästömasto Punakiventiellä, sijoittuvat lähiön eteläosaan. Mainitsemisen arvoisia erikoisuuksia ovat originellit terassitalot puretun eteläisen ostoskeskuksen vieressä ja pohjoisen ostoskeskuksen maamerkkeinä toimivat Kivisaarentien yhdeksänkerroksiset tornit, jotka muistuttavat etäisesti Revellin Tapiolaan suunnittelemia Länsikorkean tornitaloja. Mäen päällä oleva Merikorttitien alue on erilainen; kuusikerroksiset pistetalot ovat melkein samanlaisia kuin Viherlaaksonranta 10:n talot.

Pohjoispuolella on pieni ostoskeskus, vieressä on Kangaslampi, jossa on pieni saari. Lammen ympärillä oleva Ilveskorvenpuisto on kaunis puistoalue. Urheilukentän kaakkoispuolella Lokkisaarentien ja Punakiventien välissä on Punakivenpuisto, jossa on lampi.

Vuosaaren urheilukenttä sijaitsee Keski-Vuosaaressa.

Uudempaa 2000-luvun täydennysrakentamista on Porslahdentien itäpuolella, jotka ovat pääosin pientaloja.

Kangaslampea talvella.

Niinisaarentieltä pääsee Vuosaaren huipulle, joka on noin 60 metriä korkea täyttömäki. Näkymät vasemmalta oikealle: Mölandetin oikealla puolella pikkusaaren takana Skogsholmen, sitten avoin näkymä Sipoonselälle, Krokholmen suunnilleen yhtä kaukana kuin Skogsholmen, sataman edustalla Pikku Niinisaari, siitä oikealle Musta-Hevonen. Laivaväylä kulkee Pikku Niinisaaren ja Krokholmenin välistä. Lännessä erottaa juuri ja juuri Malminkartanonhuipun (etäisyys 18 km) ja Meilahden sairaalan (15 km), Porvoon suunnalla Sköldvikin (Kilpilahden) (23 km).

Toinen pohjoissuunnassa oleva luontokohde on Mustavuoren lehto. Ulkoilutie lähtee Niinisaarentieltä samasta paikasta kuin täyttömäelle johtava tie.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsinki alueittain 2019 (PDF) (s. 188) Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2023.
  2. 1 2 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 3.8.2025.
  3. 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 3.8.2025.
  4. ↑ Helsingin karttapalvelu (Aineistot → Aluejaot) Helsingin kaupunki. Viitattu 21.8.2026.
  5. ↑ Marttinen, Vesa: Jälleen yksi 60-luvun ostoskeskus puretaan Helsingissä Yle Uutiset. 15.9.2026. Viitattu 16.9.2026.
  6. ↑ Pohjoisen ostarin kaava eteni kaupunginvaltuustoon vuosaarilehti.fi. 16.9.2026. Viitattu 16.9.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Vuosaari&oldid=24242907”