Hanasaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin Hanasaaresta. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.


Hanasaari
Hanaholmen
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 10 (osa-alue 104)
Pinta-ala 0,26[1] km² 
Väkiluku 0  
Väestötiheys 0 as./km²
Osa-alueet On itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumerot 00580
Lähialueet Vilhonvuori, Kalasatama, Sompasaari
Voimalaitoksen hiilinostureita Merihaan rannasta kuvattuna.

Hanasaari (ruots. Hanaholmen) on Helsingin Sörnäisten kaupungin­osaan kuuluva osa-alue Merihaan ja Kalasataman alueiden välissä. Se on suurimmaksi osaksi voima­laitos­aluetta. Nimi on peräisin alueella sijainneesta täyttömaan alle jääneestä saaresta. Ensimmäinen voimalaitos rakennettiin naapuriin Suvilahden puolelle.

Voimalaitosalueella ovat Suvilahden höyryturbiinilaitos, joka aloitti toimintansa 1909. Helsingin kasvaessa seuraava voimala rakennettiin Salmisaareen, mutta lisää tarvittiin, ja 1957 aloitettiin Hanasaaren A-voimalan rakentaminen. Se saatiin valmiiksi alkuvuonna 1960. B-voimalan suunnittelutyöt aloitettiin 1962. Koko Hanasaaren vihkiminen päästiin suorittamaan 1967. Hanasaaren B-voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1974. Sen suunnittelussa huomioitiin erityisesti voimalaitoksen sovittaminen kaupunkiympäristöön.

Hanasaaren A-voimalaitos toimi 30 vuotta, ja vuodesta 2000 voimalaitos toimi varavoimalana. Joulukuussa 2006 tehtiin kaupunginvaltuustossa päätös sen purkamisesta.[2] Alueelle on suunniteltu asuinrakentamista, joka edellyttää maaperän puhdistustoimenpiteitä, sillä punatiilisen B-voimalan läheltä löydettiin vuonna 2006 syanidipitoisuuksia. Alueen pohjavesien puhdistus on kallista ja vaikeaa, ja kokonaisuudessaan se saattaa viedä jopa vuosikymmeniä.[3] Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen ovat tehneet nyt jo puretusta voimalasta dokumenttielokuvan Hanasaari A.

Hanasaaren B-voimalaitoksen käyttö tulee jatkumaan. Sen tehokkuus sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa on peräti 85 prosenttia.

Suvilahden vanha voimalaitosalue ja kaasutehdas on nykyisin kulttuurikäytössä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ari Jaakkola: Helsinki alueittain 2013, s. 80. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Helsingin Energia käynnistää Hanasaari-projektin 14.12.2006. Helsingin Energia. Viitattu 29.7.2007.
  3. Jarmo Huhtanen: Hanasaaren voimalan vierestä löytyi myrkyllistä syanidia Helsingin Sanomat. 21.10.2006. Viitattu 29.7.2007.
  4. Suvilahden kulttuurikeskus Viitattu 31.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]