Suvilahti (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suvilahti
Södervik
Kalasataman dokumentointi - G3607 - hkm.HKMS000005-km0000ok03.jpg
Kaupunki Helsinki
Postinumero(t) 00540[1]
Lähialueet Hanasaari, Hermanninmäki, Vilhonvuori
Suvilahden voimalaitoksen rakennuksia

Suvilahti (ruots. Södervik) on Helsingin Sörnäisissä sijaitseva entinen energiatuotantoalue, josta on 2000-luvulla kehittymässä kulttuurikeskus. Suvilahden alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka tiilisellä suojarakennuksella varustetulla kaasukellolla on Helsingin kaupunginmuseon mukaan merkittävä kaupunkikuvallinen asema.[2] Suvilahti kuuluu Kalasataman osa-alueeseen.

Vuoden 2008 alusta lähtien suurinta osaa alueen rakennuksista on hallinnoinut Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo, lukuun ottamatta kaasukelloja, jotka ovat kaupungin hallinnassa.[3] Kaasukellot kunnostettiin nelivuotisessa remontissa, ja niihin on suunniteltu tiloja kulttuurille.[4]

Historiallinen rakennuskanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha höyryturbiinivoimalaitos tunnetaan kulttuuri- ja tapahtumakäytössä nimellä Kattilahalli.[5]

Alueella on jäljellä kaksi kaasukelloa ja yhdeksän muuta sähkön- ja kaasuntuotantoon liittyvää tai siihen käytettyä rakennusta.

Suvilahteen rakennettiin Helsingin ensimmäinen höyryturbiinivoimalaitos, joka valmistui vuonna 1909. Seuraavana vuonna valmistui kaasuntuotantolaitos. Tehdasrakennukset suunnittelivat arkkitehti Selim A. Lindqvist ja betonirakennesuunnittelun uranuurtaja insinööri Jalmar Castrén.[6] Rakennuksissa on käytetty ensimmäistä kertaa Suomessa kantavana rakenteena teräsbetonia, 1900-luvun alkupuolella puhuttiin vielä rautabetonista. Rakennusten julkisivut ovat pääosin rapattua tiiltä.lähde?

Suvilahden höyryvoimalaitos tuotti pelkkää sähköä. Sen toiminta lopetettiin vuonna 1976, eli pari vuotta myöhemmin kuin Hanasaari B -voimalaitos saatiin tuotantokuntoon.[7] Sen vieressä ollut Hanasaaren A-voimalaitos purettiin vuonna 2008. Hanasaari B tuottaa sähkön lisäksi kaukolämpöä. Kaupunkikaasua valmistettiin loppuaikoina paikalle kuljetetusta nestekaasusta. Kaasun valmistus Suvilahdessa loppui vuonna 1994, kun käyttöön otettiin maakaasu.

Kaasukellot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiilikuorinen kaasukello (1910)
Teräksinen kaasukello (1931)
Tiilisen suojarakennuksen sisätila ala-asennossa olevan kaasusäiliön päältä nähtynä

Suvilahden kaasukelloista vanhin eli tiilisellä suojarakennuksella varustettu kaasukello on valmistunut 1910 ja viereinen suurempi, ilman suojarakennusta oleva kaasukello, vuonna 1931.[8] Ne poistettiin käytöstä 1990-luvulla. Tiilisen suojarakennuksen halkaisija on noin 40 metriä, teräskellon noin 50 metriä ja sen tukikehikon ylimmät rakenteet ovat noin 40 metrin korkeudella maanpinnasta. Kaasusäiliö alkaa jonkin verran maanpinnan alapuolelta. Tiilikuorisen kaasukellon kaasutilavuus on noin 30 000 kuutiota ja isomman kaasukellon noin 50 000 kuutiota.[9]

Kaasukelloa käytettiin kaasuvarastona. Siinä oli pohjalla teräksinen vedellä täytetty allas. Altaassa oli kolmesta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtasi kaasukelloon enemmän kuin sitä poistui kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousivat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutettiin enemmän kuin tuotettiin, teleskooppisäiliöt laskivat. Sisimmän sylinterin paino sai aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtasi kelloon ja kellosta putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kun Helsingin kaasuverkostossa siirryttiin jakelemaan maakaasua, tarve kaasun varastointiin lakkasi.lähde?

Suvilahden kaasukellot ovat Turun kaasukellon lisäksi ainoat Suomessa säilyneet kaasukellot. Helsingissä sijaitsi kaasukello myös Eteläisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, vuonna 1907 rakennettu kaasukello purettiin 1960-luvulla.[10] Viipuriin rakennetut kaasukellot on kaikki purettu, viimeksi rakennettu kaasukello valmistui 1930 ja se purettiin neuvostoaikana, maakaasu teki sen tarpeettomaksi.[11]

Kulttuurikeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flow Festival Suvilahden alueella vuonna 2015.

Suvilahti on toimintakonseptiltaan Kaapelitehdasta vastaava kulttuurikeskus. Alueen tiloja vuokrataan kulttuurialan toimijoille sekä sitä tukevalle elinkeinotoiminnalle.lähde?

Alueella on vuokralla valokuvausstudioita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja yrityksiä. Alueen toimijoita ovat muun muassa kulttuurikeskus Oranssi, Studio Magito, joka on muuttanut alueelle keväällä 2006 ja Viro-keskus Eesti Maja, joka avautui Voimalaitos-rakennuksessa syksyllä 2010. Cirko – Uuden sirkuksen keskus aloitti toimintansa Kojehuone-rakennuksessa sen peruskorjauksen valmistuttua keväällä 2011. Sirkuskoulu Circus Helsinki muutti Voimalaitokseen vuonna 2013.[12] Helsingin kaupungin kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksikkö ja Gloria muuttivat vuonna 2019 Tiivistämöön.[13]

Näkyvimpiä ja suurimpia tapahtumia ovat kesäkuukausina alueella järjestettävät konsertit ja festivaalit. Vuosittaisia tapahtumia ovat muun muassa Flow Festival vuodesta 2007 ja Tuska, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Suvilahdessa vuonna 2011.[14]

Suvilahden alue rakennuksineen siirtyi Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintoon vuoden 2008 alusta ja omistukseen vuonna 2010.lähde?

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki alkoi puhdistaa ja kunnostaa molempia kaasukelloja samanaikaisesti syksyllä 2016. Tiilikuorisen kaasukellon teleskooppirakennetta alettiin purkaa syksyllä 2016, ja isomman kaasukellon vastaava purettiin jo aiemmin.[2] Tiilisen kaasukellon suojarakennuksen peruskorjaus maksoi 18,2 miljoonaa euroa.[15] Kunnostettuja tiloja kaavailtiin muun muassa kaupungin nuorisotoimen ja elävän musiikin yhdistyksen Elmun käyttöön.[16] Myös Helsingin taidemuseo HAM:in muuttoa kaasukelloihin selvitettiin.[17] Kumpikaan suunnitelma ei ole kuitenkaan edennyt.[4]

Alueelle on suunnitteilla uusi tapahtuma- ja monitoimiareena, joka voisi nopeimmillaan valmistua vuodeksi 2027 tai 2028. Toteutuessaan areena tulisi olemaan katsojakapasiteetiltaan Pohjois-Euroopan suurin.[18] Hankkeen etenemistä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, ja kärkihankkeena on sen sijaan pidetty tapahtumakorttelia, johon kuuluisi 3 000–5 000 hengen tapahtumasali.[4]

Täydennysrakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvilahteen on suunnitteilla täydennysrakentamista. Rakennukset sijoitettaisiin kaasukellojen pohjoispuolelle, sen jälkeen, kun Junatien ja Itäväylän uudistuksessa liittymäalueelta vapautuu tilaa. Uudisrakennuksissa pyritään ottamaan huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Postinumeroalueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 20.10.2022.
  2. a b Suvilahden kaasukellojen kehittäminen Helsingin kaupunki. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 30.3.2017.
  3. Vainio, Riitta: Suvilahden rakennukset jalostuvat uudeksi kulttuurialueeksi. Helsingin Sanomat, 4.11.2010, s. A16.
  4. a b c Hämäläinen, Jukka: Suvilahteen on nyt tunkua: 17000 hengen jättiareena tuli yllättäen kilpailemaan 5000-paikkaisen tapahtumasalin kanssa – "Ei tule missään tapauksessa esitettyyn kohtaan" Helsingin Uutiset. 8.10.2022. Viitattu 20.10.2022.
  5. Tilavuokraus / Kattilahalli suvilahti.fi. Viitattu 20.10.2022.
  6. Suvilahden voimalaitosalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  7. Helenin historia Helen. Viitattu 2.9.2019.
  8. Suvilahden kaasukellojen kehittäminen 5.3.2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 5.7.2021.
  9. Suvilahden alueen kaasukellojen tyhjentäminen sekä kaasukellojen ulkopuolisen salaojittamisen hankesuunnitelma 15.1.2010 (Esityslistan liite) Helsingin kiinteistölautakunnan esityslista. 26.1.2010. Helsingin kaupunki, tilakeskus. Viitattu 6.11.2010. [vanhentunut linkki]
  10. Kampin kaasukello Lasipalatsin Mediakeskus Oy. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.5.2014.
  11. Kupila, Sanna: Turun kaasukellot, s. 45. Turun maakuntamuseo, 2006. ISBN 951-595-109-7.
  12. Circus Helsinki circushelsinki.fi.
  13. Kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksikkö muuttaa Suvilahteen STT:n tiedote.
  14. Tuska, Historia tuska.fi. Viitattu 7.11.2019.
  15. Suvilahden tiilinen kaasukello kunnostetaan kulttuuritilaksi uuttahelsinkia.fi. Viitattu 30.3.2017.
  16. Hakkarainen, Kaisa: Suvilahden kaasukello voi yhä räjähtää – jättiremontin jälkeen sen valtaavat nuoriso ja livemusiikki (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 1.9.2016. Viitattu 30.3.2017.
  17. Helsingin taidemuseo HAMin toive saattaa toteutua: selvitys esittää muuttoa Suvilahden kaasukelloihin, mutta mutkatonta tai ilmaista se ei ole yle.fi.
  18. Helsingin Suvilahteen voi nousta viidessä vuodessa Pohjois-Euroopan suurin monitoimiareena – erikoisuus olisi, että lava avautuisi myös ulos yle.fi.
  19. Junatien alue (Osiossa Suvilahden täydennysrakentaminen) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suvilahti (Helsinki).