Kuninkaantammi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuninkaantammi
Kungseken
Kaupungin kartta, jossa Kuninkaantammi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kuninkaantammi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 335
Pinta-ala 1,12[1] km² 
Väkiluku 2 867[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 2 560 as./km²
Osa-alueet on itse Kaarelan osa-alue
Postinumero(t) 00430
Lähialueet Hakuninmaa
Haltiala
Vantaa
Kuninkaan tammi, jonka mukaan alue on saanut nimensä

Kuninkaantammi (ruots. Kungseken) on Kaarelan kaupunginosan osa-alue Helsingin luoteisreunassa. Valtaosin rakentamattomasta alueesta rakentuu 2020-luvun taitteessa noin 5 000 asukkaan tiivis, jalankulkupainotteinen kaupunginosa.[3]

Kuninkaantammen uudisrakentamisen alue rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Vantaan kaupunkiin ja Vantaanjokeen. Idässä sekä kaakossa rajana on Keskuspuisto ja etelässä projektialueen raja kulkee Hakuninmaan pientaloalueiden vieressä. Alue jatkuu Hämeenlinnanväylän länsipuolelle, jossa se rajautuu Vantaan kaupunkiin.

Alueen nimi johtuu siellä kasvavasta vanhasta, nykyisin rauhoitetusta tammesta, jota perimätieto pitää Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:n, 1700-luvulla istuttamana.[4] Sen mukaan on nimensä saanut myös alueen poikki kulkeva vanha tie, Kuninkaantammentie,[5] joka nykyisin on länsiosaansa lukuun ottamatta käytössä Keskuspuiston sisäisenä ulkoilutienä.

Kuninkaantammentien länsiosan varrella on muutamia pientaloja ja uusia omakotitaloja on rakenteilla. Muissa osissa on jonkin verran pienteollisuutta ja varastoja. Alueella sijaitsee myös Vantaanjoen varressa Pitkäkosken vedenottamo. Sen läheisyydessä Keskuspuiston reunassa on Pitkäkosken ulkoilumaja.

Kuninkaantammen lisärakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteilla olevaa Kuninkaantammea tammikuussa 2018.

Kuninkaantammesta rakennetaan noin 5 000 asukkaan tiivis kaupunginosa ympyrän muotoisine keskuksineen. Alueen nimistö liittyy taiteilijoihin sekä taidemaalaamiseen, esimerkkeinä Taidemaalarinkatu, Temperankatu, Sinooperikuja ja Helene Schjerfbeckin puisto.[6]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaantammen läpi alkoi elokuusta 2015 kulkea poikittaislinja 560, joka kulkee Myyrmäkeen sekä Paloheinän suuntaan. Bussi kulkee Kuninkaantammesta vuonna 2015 valmistunutta Paloheinäntunnelia pitkin idän suuntaan. Lisäksi alueelle kulkee linja 52 Otaniemestä Haagan ja Kannelmäen kautta.[7] Linjan päätepysäkki on Kuninkaantammenkierrolla.

Hämeenlinnanväylälle on suunnitteilla eritasoliittymä, joka rakentamiseen on varauduttu vuosina 2021–2022.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ari Jaakkola: Helsinki alueittain 2013, s. 72. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Viitattu 30.7.2021.
  3. Uutta Helsinkiä: Kuninkaan­tammi uuttahelsinkia.fi. 12.6.2019. Viitattu 8.9.2019.
  4. Kuninkaantammi Uutta Helsinkiä. 5.9.2016. Viitattu 20.11.2020.
  5. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
  6. Kuninkaantammesta tulee urbaani kylä luonnon keskelle uuttahelsinkia.fi. 13. toukokuuta 2019. Viitattu 8.9.2019.
  7. Bussireitteihin paljon muutoksia Länsi-Helsingissä ja kantakaupungissa 16.8. Kolme uutta runkolinjaa aloittaa. Myös poikittaisyhteydet muuttuvat (Välilehti Kuninkaantammi ja Hakuninmaa) HSL. Viitattu 25.8.2021.
  8. Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. 18.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.