Kuninkaantammi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuninkaantammi
Kungseken
Kaupungin kartta, jossa Kuninkaantammi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kuninkaantammi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 335
Pinta-ala 1,12[1] km² 
Väkiluku 105 1.1.2013
Väestötiheys 94 as./km²
Osa-alueet on itse Kaarelan peruspiirin osa-alue
Lähialueet Hakuninmaa
Haltiala
Vantaa
Kuninkaan tammi, jonka mukaan alue on saanut nimensä

Kuninkaantammi (ruots. Kungseken) on alue, joka kuuluu Kaarelan kaupunginosaan ja Hakuninmaan osa-alueeseen Helsingin luoteisreunassa. Alueen nimi johtuu siellä kasvavasta vanhasta, nykyisin rauhoitetusta tammesta, jota perimätieto pitää Ruotsin kuninkaan 1600-luvulla istuttamana. Sen mukaan on nimensä saanut myös alueen poikki kulkeva vanha tie, Kuninkaantammentie[2], joka nykyisin kuitenkin on länsiosaansa lukuun ottamatta käytössä vain Keskuspuiston sisäisenä ulkoilutienä.

Suurin osa Kuninkaantammen alueesta on toistaiseksi rakentamatonta. Kuninkaantammentien länsiosan varrella on muutamia pientaloja, muissa osissa aluetta jonkin verran pienteollisuutta ja varastoja. Alueella sijaitsee myös Vantaanjoen varressa Pitkäkosken vedenottamo. Sen läheisyydessä Keskuspuiston reunassa on Pitkäkosken ulkoilumaja. Nykyisin alueelle on kuitenkin suunnitteilla runsaasti lisärakentamista.

Kuninkaantammen lisärakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaantammesta rakennetaan noin 5000 asukkaan tiivis kaupunginosa. Alueelle rakeennetaan pääasiassa pientaloja[3]. Alueen nimistö liittyy taiteilijoihin sekä taidemaalaamiseen. Kuninkaantammen projektialue rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Vantaan kaupunkiin ja Vantaanjokeen. Idässä sekä kaakossa rajana on Keskuspuisto ja etelässä projektialueen raja kulkee Hakuninmaan pientaloalueiden vieressä. Alue jatkuu Hämeenlinnanväylän länsipuolelle, jossa se rajautuu Vantaan kaupunkiin. Kuninkaantammen projektialueen maapinta-ala on noin 120 hehtaaria ja vesialuetta on noin 3 hehtaaria. Projektialueen maat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaantammen läpi alkoi elokuusta 2015 kulkea poikittaislinja 560, jolla saadan yhteydet Myyrmäkeen sekä Paloheinän suuntaan. Bussi kulkee Paloheinäntunneli-nimistä joukkoliikennetunnelia pitkin idän suuntaan. Linja 43 on tarkoitus jatkaa Hakuninmaalta Perhekunnantien jatketta pitkin Kuninkaantammeen vuonna 2018 kun katuyhteys valmistuu[4].

Hämeenlinnanväylälle on suunnitteilla eritasoliittymä, joka rakennetaan vuosina 2017–2018[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ari Jaakkola: Helsinki alueittain 2013, s. 72. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
  3. Uutta Helsinkiä
  4. hsl.fi
  5. Uutta Helsinkiä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.