Helsingin keskuspuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keskuspuistoa elokuussa 2005.
Maunulan ulkoilumaja Keskuspuistossa joulukuussa 2016

Helsingin keskuspuisto (ruots. Helsingfors centralpark) on Helsingin kaupungin suurin puisto. Keskuspuisto alkaa etelässä Töölönlahdelta keskeltä kaupunkia ja ulottuu pohjoiseen Haltialaan ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Puisto on laajuudeltaan noin 700 hehtaaria[1] (1 000, mikäli Haltialan pellot lasketaan mukaan) ja etelä-pohjoissuunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä. Se edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa.

Vakiintunut, arkikielinen käsitys ja hallinnollinen rajaus Keskuspuiston alueesta eroavat jossakin määrin toisistaan: esimerkiksi Haltialan/Vantaanjoen aluetta kutsutaan hallinnollisesti Helsinkipuistoksi. Olympiastadionin ympärillä sijaitseva Eläintarhan puistoalue lasketaan toisinaan Keskuspuiston osaksi, mutta suppeammassa merkityksessä Keskuspuiston katsotaan usein alkavan vasta Norden­skiöldin­kadun pohjoispuolelta. Toisaalta Lääkärinkadun pohjoispuolinen alue mielletään yleisesti ja esitetään kartoissa Keskuspuistona, vaikka se ei kuulu Keskuspuiston osayleiskaavaan ja alueelle on laadittu kiistoja herättäneitä rakennussuunnitelmia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 24. elokuuta 2006, että Keskuspuistolle ei laadita uutta omaa osayleiskaavaa eikä aluetta pienennetä siitä rajauksesta, joka tehtiin vanhan Keskuspuiston osayleiskaavan korvanneessa Yleiskaavassa 2002.lähde?

Luonnonsuojelualueet ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston pohjoisosassa on neljä luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto ja Ruutinkosken rantalehto. Muita arvokkaita luontokohteita ovat muun muassa Maunulan pähkinäpensaslehdot (luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi) sekä kaksi rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä puiston pohjoisosassa: kynäjalavaryhmä ja Kuninkaantammi. Lisäksi Keskuspuiston eteläreunassa, Lääkärinkadun pohjoispuolisella alueella on arvokas lehtometsä, jossa kasvaa erityisesti suojeltu lehtonata (Festuca gigantea).

Puiston alueella elää runsaasti nisäkkäitä; näitä ovat esimerkiksi mäyrä, kettu, metsäjänis, rusakko, lumikko ja piisami. Linnuista vakioasukkaita ovat muun muassa palokärki, hippiäinen, närhi, tiaiset, rautiainen, lehtokerttu, satakieli, sirittäjä ja pikkusieppo.

Liikunta ja ulkoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuspuistossa on ulkoilureittejä noin sata kilometriä, joista osa on talvisin hiihtäjien käytössä latuina.

Varsinaisen Keskuspuiston poikki kulkee Nordenskiöldinkadun pohjoispuolella neljä liikenneväylää (Hakamäentie, Metsäläntie, Pirkkolantie ja Kehä I) sekä rantarata, mutta ulkoilureitit ylittävät tai alittavat ne kaikki eri tasossa. Vuonna 2013 avattiin Eläintarhan ja varsinaisen Keskuspuiston yhdistävä Auroran jalankulkusilta Nordenskiöldinkadun yli. Rakenteilla on lisäksi Jokeri II-linjaksi kutsuttu poikittainen joukkoliikenneyhteys, joka tulee kulkemaan tunnelissa Paloheinästä uudelle Kuninkaantammen asuinalueelle Keskuspuiston alitse.[2]päivitettävä

Keskuspuiston eteläpäässä on Laakson ratsastusstadion. Ruskeasuolla Keskuspuiston laidassa sijaitsee Ruskeasuon ratsastushalli. Pirkkolan liikuntapuisto on myös osa Keskuspuistoa, ja siellä on suuri urheilukenttä, uimahalli ja palloiluhalleja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]