Rautiainen
| Rautiainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Rautiaiset Prunellidae |
| Suku: | Rautiaiset Prunella |
| Laji: | modularis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Prunella modularis |
|
 |
|
| Katso myös | |
Rautiainen (Prunella modularis) on rautiaisten heimoon kuuluva varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautiainen on kauttaaltaan ruskean sävyinen lintu, jonka nokka on hyönteissyöjälle ominaisesti ohut. Linnun rinnassa ja niskan tyvessä on savunharmaata, ja selässä on tummempia juovia. Helpoiten rautiaisen tunnistaa kirkkaasti helisevästä laulustaan, jota lintu esittää puun latvassa. Linnun lentoääni on yksinkertainen mutta heleä ”tsi-hi-hi”, varoitusääni on ”tiih”.
Pituus 13–15 cm, paino 17–20 g. Sukupuolet ovat samankokoisia ja -näköisiä. Nuori lintu on muutamia viikkoja pesästälähdön jälkeen täplikäs kuten nuori punarinta, mutta heinä–elokuussa tapahtuvan sulkasadon jälkeen sitä ei voi maastossa erottaa vanhasta linnusta. Myös vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato heinä–elokuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu rautiainen on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 11 vuoden 8 kuukauden ikäinen brittiläinen rautiainen.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautiainen on euraasialainen laji, jonka kannasta yli 95 prosenttia sijoittuu Eurooppaan.[3][4] Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 11–18,5 miljoonaa paria, joista 19 prosenttia Isossa-Britanniassa.[5]
Suomessa levinneisyys painottuu maan eteläpuoliskoon. Rautiaisen pesimäkanta lisääntyi Suomessa erittäin nopeasti 1940–1980-lukujen välisenä aikana. Vielä 1950-luvulla kannan kooksi arvioitiin noin 28 000 paria, mutta 1980-luvun lopussa arvio oli noussut jo noin 400 000 pariin. Tämän jälkeen kasvu on hidastunut, ja kanta on pysynyt viimeiset parikymmentä vuotta suhteellisen vakaana.[3]
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 480 000 | 570 000 | |
| 2013–2018 | 324 360 | 418 055 | 529 238 |
| 2019–2024 | 350 000 | 410 000 | 470 000 |
Pitkään Suomessa jatkuneen runsastumisen keskeisinä syinä pidetään kuusimetsien pinta-alan laajenemista sekä metsien rakenteen muuttumista tehometsätalouden seurauksena. Erityisesti havupuutaimikoiden osuus metsämaasta on kasvanut, mikä on lisännyt rautiaiselle sopivien pesäpaikkojen määrää verrattuna tilanteeseen noin puoli vuosisataa sitten. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama talvien leudontuminen lajin eurooppalaisilla talvehtimisalueilla on todennäköisesti tukenut kannan kehitystä.[3]
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Rautiaisen arvo on 102 euroa.[9]
Muuttolintu, joka saapuu Etelä- ja Keski-Euroopassa sijaitsevilta talvehtimisalueilta maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Syysmuutto alkaa elokuun loppupuolella, huipentuu syyskuun puolivälin maissa, ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä.
Saattaa talvehtia Suomessa, mutta silloin ei todennäköisesti pysy elossa koko talvea. Jotkut saattavat selvitä ruokintapaikkojen avulla. Talvehtiessaan hyönteissyöjä joutuu siirtymään marjoihin ja siemeniin.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].JPG)
Rautiainen suosii pesimäympäristönään reheviä ja valoisia kuusimetsiä sekä taimikkovaltaisia metsänreunoja. Se pesii myös sekametsissä, jos tarjolla on riittävästi matalia ja pieniä havupuita pesäpaikoiksi. Lajia tavataan harvinaisempana pesijänä myös saariston katajikoissa ja tunturialueiden tunturikoivikoissa. Sen sijaan yksipuoliset mäntymetsät eivät ole rautiaiselle sopivaa elinympäristöä.[3]
Muuttoaikana viihtyy kaikenlaisissa pensaikoissa, rikkaruohostoissa ja ruovikoissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri ja tiiviiksi tehty pesä on koottu sammaleesta, oksista ja kasvien varsista. Rautiainen pesii kesän aikana kahdesta kolmeen kertaan, joskus seuraava muninta alkaa ennen kuin ensimmäinen poikue on varttunut täysi-ikäiseksi. Pesä sijaitsee tavallisesti nuoressa kuusessa tai katajassa 1–2 metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo toukokuun alkupuolella. Munia on 4–6, väriltään puhtaan vaaleansinisiä. Naaras hautoo vajaa kaksi viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä noin kaksiviikkoisina. Naarasrautiaisella on usein kaksi puolisoa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautiainen on kesällä pääasiassa hyönteissyöjä, syksyllä ravinnoksi käyvät myös rikkaruohojen siemenet, marjat, nilviäiset ynnä muut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Prunella modularis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Rautiainen – Prunella modularis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Rautiainen Prunella modularis) cdn.laji.fi. Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 12.12.2025.
- ↑ Dunnock Prunella modularis (Population. Population in detail.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Dunnock Prunella modularis (pdf) (Population. Population in detail. Supplementary information.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Prunella modularis) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Prunella modularis) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 12.12.2025.
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 12.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjölä, Rauno 1989: Kuusikon kätköissä. – Lintumies 4.1989 s. 180–181. LYL.
- LuontoPortti: Rautiainen (Prunella modularis)
- ITIS: Prunella modularis (englanniksi)