Eläintarha (Helsinki)
Eläintarha (ruots. Djurgården) on puistoalue Helsingin Taka-Töölössä.
Puisto sai alkunsa vuonna 1851, kun Henrik Borgströmin perustama puistoyhtiö[1] vuokrasi kaupungilta laajan alueen Töölönlahden pohjoispuolelta.[2] Yhtiö rakennutti alueelle kävelyteitä, kuivautti siellä paikoitellen olleet suot sekä perusti kesäravintoloita, mutta muilta osin alueen alkuperäinen, laajalti kallioinen luonto säilytettiin. Borgströmin lahjoittamilla varoilla Helsingin puutarhayhdistys rakennutti sinne myös Talvipuutarhan.
Alueesta tuli pian suosittu retkeilyalue. Aluksi sen nimenä oli Töölönpuisto, mutta nimeksi vakiintui 1870-luvulla Eläintarha tukholmalaisen esikuvansa Djurgårdenin mukaan. Myöhemmin, vuonna 1889 alueelle aiottiin myös perustaa eläintarha, joka sitten kuitenkin sijoitettiin Korkeasaareen. [3] Nimi virallistettiin vuonna 1909. [4] Tukholman Djurgården oli saanut nimensä 1500-luvulla, kun siitä tuli kuninkaan metsästyspuisto.[5]
Lähes alusta lähtien rautatie kuitenkin jakoi alkuperäisen puistoalueen kahtia, ja radan itäpuolella sijaitseva osa sai sittemmin nimen Alppipuisto. Aikoinaan on Eläintarhaan kuuluviksi luettu myös Linnunlaulun huvila-alue sekä Tokoinrannan puistoalue; tästä muistuttavat yhä alueella sijaitsevien Eläintarhantien ja Eläintarhanlahden nimet.
Eteläpuolella vilkasliikenteinen Helsinginkatu erottaa Eläintarhan Töölönlahdesta. Pohjoisessa Eläintarha rajoittuu Nordenskiöldinkatuun, jonka toisella puolella, Auroran ja Laakson sairaaloiden välistä johtaa viherkäytävä keskuspuistoon. Usein kuitenkin myös Eläintarha mielletään osaksi Keskuspuistoa. Nordenskiöldinkadun yli valmistui 2012 suuri jalankulkusilta Auroransilta, joka yhdistää Eläintarhan ja varsinaisen Keskuspuiston. [6]
Urheilupuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin Eläintarha on ennen kaikkea Suomen huomattavin urheilupuisto. Ensimmäiseksi, vuosina 1907–1910, sinne rakennettiin Eläintarhan urheilukenttä, joka on yksi Suomen aktiivisimmin käytetyistä yleisurheilukentistä. Kenttä uusittiin perusteellisesti vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisoja varten. Kisoissa kenttä toimi lämmittely- ja harjoittelupaikkana.[7]
Myöhemmin alueelle on rakennettu myös Olympiastadion, Uimastadion, Helsingin jäähalli, Töölön pallokenttä, Töölön jalkapallostadion, sekä uusimpana elokuussa 2006 avattu skeittipuisto Micropolis. Lähellä on myös Töölön kisahalli.
Eläintarhassa ajettiin vuosina 1932–1963 kuuluisat Eläintarhan ajot, joka oli Suomen tärkein moottoriurheilutapahtuma. Katsojia oli enimmillään 82 000.[8]
Eläintarha kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hugo Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli (1903) taustalla on maisema Töölönlahdelta Eläintarhasta. Paikka on nimetty taiteilijan samalta paikalta piirtämissä luonnoksissa.[9] Taulussa näkyvä Töölönjoen uoma lahden pohjoisrannalla ei ole enää nykyään nähtävissä maastossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alppipuisto. Dendrologian Seura — Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1986.
- ↑ Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, s. 212,234-235, Otava 1962
- ↑ Suomalainen paikannimikirja, s. 46. Karttakeskus, 2007. ISBN 9789515939760.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 94. Helsingin kaupunki, 1969.
- ↑ Stockholms gatunamn, s. 37. Stockholmia förlag, 2005. ISBN 9789170311528.
- ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nordenski%C3%B6ldinkadun+yli+rakennetaan+k%C3%A4velysilta/1135234740443 (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat
- ↑ MTV3
- ↑ Moottoriurheilumuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leppänen, Marko: Maalaukseen astuminen - Haavoittunut enkeli Eläintarhassa Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia. 16.4.2010. Viitattu 19.6.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eläintarha (Helsinki) Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta