Eläintarhan kenttä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eläintarhan kenttä
Eltsu
Eläintarhan kenttä.JPG
Rakennuksen tiedot
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°11′28″N, 24°55′51″E
Avattu 1910
Remontoitu 1983, 2005, 2012
Omistaja Helsingin kaupunki
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Eläintarhan kenttä (ruots. Djurgårdens sportplan) on Helsingin Taka-Töölössä Eläintarhan puistossa sijaitseva urheilukenttä, joka valmistui vuonna 1910. Se oli Helsingin pääurheilukenttä Olympiastadionin valmistumiseen vuoteen 1938 saakka. Jalkapalloilun pääareenana se toimi vuoteen 1915 asti, jolloin Töölön pallokenttä otettiin käyttöön. Eläintarhan kentällä olevan paviljonkirakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad.[1][2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläintarhan puiston paikalla sijaitsi vaatimaton puistoalue jo 1700-luvun lopulla. 1850-luvulta lähtien sitä kehitettiin työväestölle tarkoitetuksi kansanpuistoksi, jota kutsuttiin nimellä Töölön puisto. Sen esikuvana oli Tukholmassa sijaitseva Djurgården, jonka mukaan myös Töölön puistoa alettiin kutsumaan Eläintarhaksi, vaikka varsinaista eläintarhaa ei paikalla ole milloinkaan toiminut.[3]

Urheilukentän rakentamista Eläintarhan puistoon esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1897. Suunnitelmien laatimista vauhditti samaan aikaan valmistunut Turun Urheilupuisto, koska Helsingissä ei haluttu jäädä turkulaisista jälkeen. Kenttää alettiin rakentamaan kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnitelmien mukaan vuonna 1903 ja se valmistui lopulta 1910.[4] Eläintarhan kenttä oli aluksi hyvin vaatimaton, juoksuratojen keskellä oleva pallokenttä oli hiekkapintainen ja urheilijoiden pesu- ja pukeutumistilat, käymälät sekä yleisölle tarkoitetut kioskipalvelut puuttuivat kokonaan. Kenttä oli myös mennyt nopeasti huonoon kuntoon, sillä jo vuonna 1919 Helsingin urheilulautakunta pyysi kaupungin rahatoimikamarilta 20 000 markan varaamista sen kunnostamiseksi.[5]

Eläintarhan kentän kehittämistä vaivasi koko 1920-luvun ajan rahapula. Vuonna 1924 Eläintarhassa järjestettiin Pariisin kesäolympialaisten karsintakilpailut, joita oli seuraamassa muun muassa presidentti K. J. Ståhlberg sekä kansainvälistä diplomaattikuntaa, mutta rahatoimisto ei kuitenkaan myöntänyt anottua rahoitusta lipputankojen pystyttämistä ja arvovieraille tarkoitettua katsomonosaa varten. Parannuksia saatiin vasta 1930-luvun alkupuolella, jolloin kaupunkiin oli valmistunut jo lukuisia muitakin urheilukenttiä. Esimerkiksi vuonna 1915 käyttöön otetulla Töölön pallokentällä olosuhteet olivat pukeutumis- ja suihkutiloineen huomattavasti paremmat kuin Eläintarhassa.[5]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 1911 kenttä toimi Suomen jalkapallomaajoukkueen kaikkien aikojen ensimmäisen maaottelun näyttämönä. Hiekkakentällä pelattu Suomen ja Ruotsin välinen ottelu päättyi vierasjoukkueen 5–2-voittoon.[6] Yleisurheilun ensimmäinen Suomi–Ruotsi-maaottelu järjestettiin Eläintarhan kentällä syyskuussa 1925,[7] tuolloin kenttä oli saanut päällysteekseen uuden hiilimurskan ja sinne oli rakennettu myös katsomopaviljonki.lähde? Sen seinässä on nykyään maaottelusta kertova muistolaatta. Eläintarhan kentällä on pelattu myös pesäpallon Itä–Länsi-ottelu vuonna 1935[8] ja ennen Pallokentän valmistumista se toimi muun muassa HJK:n jalkapallojoukkueen kotikenttänä.lähde?

Peruskorjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläintarhan kenttää on historiansa aikana uusittu lukuisia kertoja. Vuoden 1983 yleisurheilun MM-kilpailuja varten se uusittiin perusteellisesti, jolloin kenttä toimi viereisellä Olympiastadionilla pidettyjen kisojen lämmittely- ja harjoittelupaikkana. Ennen vuoden 2005 MM-kilpailuja kentän pinnoitteet uusittiin ja juoksurata muutettiin kahdeksanrataiseksi. Samalla keskikentän vanha hiilimurska muutettiin nurmikentäksi.lähde? Viimeisin remontti valmistui kesällä 2012, jolloin Eläintarhaa käytettiin yleisurheilun EM-kisojen harjoituskenttänä. 1,5 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen yhteydessä muun muassa juoksuratojen ja suorituspaikkojen pinnoitteet uusittiin jälleen, niin että nykyään ne täyttävät kaikki kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n vaatimukset.[7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päiväretkellä: Olympiastadion ja Eläintarha 12.5.2014. Kulttuurin sekakäyttäjä. Viitattu 9.6.2015.
  2. Suomalaisen jalkapallon merkkipäivä 19.10.2011. HIFK Fotboll. Viitattu 9.6.2015.
  3. Eläintarhan kentän nimi? 18.1.2013. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 9.6.2015.
  4. Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys s. 39, 56. Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 9.6.2015.
  5. a b Kenttäpula jalkapalloyhteiskunnan pullonkaulana – Helsingin jalkapallokentät 1919-1939 21.2.2011. Pallonkaikkeus. Viitattu 9.6.2015.
  6. 100 vuotta ensimmäisestä maaottelusta 22.10.2011. Suomifutis. Viitattu 9.6.2015.
  7. a b Eläintarhan kenttä avautui kaupunkilaisille 4.7.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.6.2015.
  8. Itä–Länsi 1935 Pesäpalloa – kuvia ja tilastoja. Viitattu 9.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]