Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maaottelu 2013 Tukholmassa.

Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, poikien ja tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 1980-luvun jälkipuoliskolta asti ollut maailman ainoa vuosittainen kahden maan välinen yleisurheilukilpailu.lähde? Suomessa sitä kutsutaan yleisesti nimellä Ruotsi-ottelu ja Ruotsissa vastaavasti nimellä Finnkampen. Suomenruotsalaiset puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaottelu on pidetty vuorovuosin kummassakin maassa. Suomessa kilpailupaikkana on perinteisesti ollut Helsingin Olympiastadion ja Ruotsissa Tukholman Olympiastadion. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 maaottelu järjestettiin Ruotsissa Göteborgin Ullevilla, kunnes vuonna 2013 palattiin jälleen Tukholmaan. Helsingin Olympiastadionin korjaustöiden vuoksi vuoden 2016 ja 2018 maaottelut pidettiin Tampereella Ratinan stadionilla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.– 6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet. Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen urheiluliiton neuvoston (s.o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja J.Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen urheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen urheiluliittoa ja Nurmea kuulematta 3.4. ja 30.7. 1932. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton pj:lta (Avery Brundake) (8.- 9.9. 1932 HS). Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen (5.9.1932 HS). Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen erinomaisesta menestysmahdollisuudesta Olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen. Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa,[1] mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan. Nykyinen vuosittainen maaotteluperinne alkoi lopulta vuonna 1945, ja naiset tulivat mukaan 1951.

Kannustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin toimesta:

   Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita.
   Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä.

tai

   Tehkää päivän suuri työ,
   ettei Ruotsi meitä lyö.
   Sisu luja, tahto suuri,
   siinä Suomen suojamuuri.

ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin toimesta:

   Hejaa Sverige, ni springa,
   vi ska hurra, vi ska vinna.

Kilpailulajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kussakin lajissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa. Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1 ja viesteissä voittajamaalle 5 ja häviäjälle 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa pisteet jaetaan, jos esimerkiksi molemmista maista yksi edustaja on jakamassa kolmatta sijaa, heidän suorituksensa on 3½ pisteen arvoinen.

Kävely ei puolestaan kuulu muiden lajien kanssa samaan luokkaan vaan siinä käydään erillinen maaottelu.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijainti Miesten
voittaja
Tulos Naisten
voittaja
Tulos
1925 Helsinki  Suomi 99–85 - -
1927 Tukholma  Ruotsi 98–86 - -
1929 Helsinki  Ruotsi 93–90 - -
1931 Tukholma  Suomi 104–76 - -
1939 Tukholma  Suomi 112–102 A - -
1939 Helsinki  Suomi 113–101 B - -
1940 Helsinki  Ruotsi 111–103 A - -
1940 Helsinki  Ruotsi 114,5-99,5 B - -
1945 Tukholma  Ruotsi 105–79 - -
1946 Helsinki  Ruotsi 114,5–68,5 - -
1947 Göteborg  Ruotsi 106–78 - -
1948 Helsinki  Ruotsi 138–76 - -
1950 Tukholma  Ruotsi 123–88 - -
1951 Helsinki  Suomi 216–194  Ruotsi 51–41 Göteborg 1951n
1952 - -  Ruotsi 81–64
1953 Tukholma  Ruotsi 217–193  Ruotsi 58–48
1954 Helsinki  Suomi 207–202  Ruotsi 64–42
1955 Tukholma  Suomi 213–196  Ruotsi 58–48
1956 Helsinki  Suomi 209–201  Ruotsi 89–69
1957 Tukholma  Suomi 208–201  Ruotsi 64–42
1958 Helsinki  Suomi 232–177  Ruotsi 66–51
1959 Göteborg  Suomi 209–200  Ruotsi 64–53
1960 Helsinki  Suomi 216–194  Ruotsi 67–50
1961 Tukholma  Suomi 220,5–189,5  Ruotsi 68,5–48,5
1962 Helsinki  Suomi 219–190  Ruotsi 67–50
1963 Tukholma  Suomi 220–190  Ruotsi 68,5-48,5
1964 Helsinki  Suomi 210,5–199,5  Ruotsi 64–53
1965 Tukholma  Ruotsi 210–200  Ruotsi 65–52
1966 Helsinki  Ruotsi 208,5–199,5  Ruotsi 62–55
1967 Tukholma  Ruotsi 212–198  Ruotsi 66–51
1968 Helsinki  Suomi 208,5–199,5  Ruotsi 64–52
1969 Tukholma  Ruotsi 212,5–195,5  Ruotsi 75–60
1970 Helsinki  Suomi 227–182  Ruotsi 82–53
1971 Göteborg  Suomi 224–183  Ruotsi 71–64
1972 Helsinki  Suomi 236,5–173,5  Suomi 73–60
1973 Tukholma  Suomi 223–187  Suomi 77–69
1974 Helsinki  Suomi 207–200  Suomi 75–60
1975 Tukholma  Suomi 214–191  Suomi 94–62
1976 Helsinki  Suomi 223–187  Suomi 91–66
1977 Tukholma  Suomi 212–194  Suomi 86–69
1978 Helsinki  Suomi 240–168  Suomi 85–72
1979 Tukholma  Suomi 214–194  Suomi 80–77
1980 Helsinki  Suomi 232–178  Ruotsi 79–78
1981 Tukholma  Suomi 214–196  Ruotsi 81–75
1982 Helsinki  Suomi 215–193  Ruotsi 79–78
1983 Tukholma  Suomi 234–176  Ruotsi 83–74
1984 Helsinki  Suomi 216–193  Suomi 155–145
1985 Tukholma  Ruotsi 219–185  Ruotsi 166–156
1986 Helsinki  Ruotsi 210,5–198,5  Ruotsi 184–138
1987 Tukholma  Suomi 210,5–197,5  Suomi 165–157
1988 Helsinki  Suomi 229,5–180,5  Suomi 170–150
1989 Tukholma  Ruotsi 213–197  Suomi 184–138
1990 Helsinki  Suomi 217–193  Suomi 182–140
1991 Tukholma  Ruotsi 226–183  Suomi 197–147
1992 Helsinki  Ruotsi 198–187  Suomi 195–149
1993 Tukholma  Ruotsi 215–192  Suomi 198–144
1994 Tukholma  Ruotsi 219–190  Suomi 174–170
1995 Helsinki  Suomi 213–196  Suomi 196–146
1996 Helsinki  Ruotsi 205,5–202,5  Suomi 215–173
1997 Tukholma  Suomi 207,5–198,5  Suomi 223–165
1998 Helsinki  Suomi 206–200  Suomi 210–178
1999 Göteborg  Ruotsi 210–198  Suomi 212–175
2000 Helsinki  Ruotsi 216–194  Suomi 219–191
2001 Göteborg  Ruotsi 218–185  Ruotsi 213–197
2002 Helsinki  Suomi 223–187  Ruotsi 215,5–192,5
2003 Helsinki  Suomi 205–203  Ruotsi 208,5–201,5
2004 Göteborg  Ruotsi 217–191  Ruotsi 228,5–178,5
2005 Göteborg  Suomi 212–197  Ruotsi 230–179
2006 Helsinki  Suomi 204–201  Ruotsi 226–183
2007 Göteborg  Suomi 203–199  Ruotsi 219–189
2008 Helsinki  Suomi 215–193  Ruotsi 209,5–197,5
2009 Göteborg  Ruotsi 208–200  Ruotsi 213–197
2010 Helsinki  Suomi 214–195  Ruotsi 226–182
2011 Helsinki  Suomi 206–194  Ruotsi 225–182
2012 Göteborg  Ruotsi 220–187  Suomi 223–187
2013 Tukholma  Ruotsi 235–173  Ruotsi 215–195
2014 Helsinki  Ruotsi 216–193  Ruotsi 206–204
2015 Tukholma  Ruotsi 231–179  Suomi 213,5–193,5
2016 Tampere  Ruotsi 210–200  Ruotsi 213–197
2017 Tukholma  Ruotsi 216–188  Ruotsi 232,5–177,5
2018 Tampere  Suomi 206–202  Ruotsi 216–194
2019 Tukholma  Ruotsi 228–161  Ruotsi 217,5 –192,5
Yht. Suomi Suomi 46–33 Ruotsi Ruotsi Suomi Suomi 25–44 Ruotsi Ruotsi

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24.4.2013. Seura. Viitattu 22.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]