Sari Essayah

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sari Essayah
Sari Esaayah cropped.jpg
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
29.8.2015–
Edeltäjä Päivi Räsänen
Euroopan parlamentin jäsen
2009–2014
Kansanedustaja
2003–2007, 2015–
Ryhmä/puolue Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiri (aiemmin Varsinais-Suomen vaalipiiri)
Henkilötiedot
Syntynyt 21. helmikuuta 1967 (ikä 52)
Haukivuori
Puoliso Robert Knapp
Tiedot
Puolue Suomen Kristillisdemokraatit / EPP
Koulutus Kauppatieteiden maisteri (1995)
Uskonto helluntailaisuus[1]
Aiheesta muualla
www.essayah.fi
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten yleisurheilu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Stuttgart 1993 10 km kävely
Pronssia Pronssia Tokio 1991 10 km kävely
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1994 10 km kävely
Universiadit
Kultaa Kultaa Sheffield 1991 10 km kävely
Pronssia Pronssia Duisburg 1989 5 km kävely

Sari Miriam Essayah (s. 21. helmikuuta 1967 Haukivuori)[2] on suomalainen kristillisdemokraattinen poliitikko, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja vuodesta 2015 sekä entinen kilpakävelijä. Hän oli aiemmin kansanedustaja kaudella 2003–2007 ja Euroopan parlamentin jäsen kaudella 2009–2014. Essayah oli kristillisdemokraattien ehdokas vuoden 2012 presidentinvaalissa.

Urheilu-uransa aikana Essayah voitti kilpakävelyn maailmanmestaruuden ja teki seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä.[3] Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.[4]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Hän sijoittui 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1985 Cottbusissa 5 000 metrin kävelyssä 11:nneksi. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän oli 10 kilometrin kävelyssä yhdeksästoista ja Budapestin halli-EM-kilpailuissa 1988 3 000 metrillä yhdeksäs. Vuonna 1989 hän sai pronssia Duisburgin universiadien 5 kilometrillä.[3] Samana vuonna Essayahin valmentajaksi tuli Juha Väätäinen.

Essayah sijoittui Splitin EM-kisoissa 1990 10 kilometrin kävelyssä viidenneksi.[5] Sevillan sisäratojen MM-kilpailuissa 1991 hänet hylättiin 3 000 metrillä. Myöhemmin samana vuonna hän voitti kultaa Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa ajalla 43.13. 1992 Barcelonan olympialaisissa hän oli neljäs.[3]

Essayah oli Toronton sisäratojen MM-kilpailuissa 1993 seitsemäs 3 000 metrin kävelyssä. Saman vuoden maailmancupissa hän oli toinen ja voitti maailmanmestaruuden Stuttgartin kisoissa ajalla 42.59. Pariisin halli-EM-kilpailuissa 1994 hän oli kuudes ja voitti myöhemmin samana vuonna kultaa Helsingin EM-kisoissa ajalla 42.37. Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 hän oli neljäs suomenennätysajalla 42.20. Atlantan olympialaisissa 1996 hän oli kuudestoista ja lopetti kävelijänuransa kauden jälkeen.[3] Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994.[6]

Poliitikon ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah valittiin kristillisdemokraattien kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.[7] Hän nousi puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, muttei onnistunut uusimaan paikkaansa vuoden 2007 vaaleissa. Toukokuussa 2007 Essayah valittiin kristillisdemokraattien puoluesihteeriksi Annika Kokon erottua.[8]

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Essayah valittiin Euroopan parlamenttiin 53 803 äänellä.[9] Hänen seuraajakseen puoluesihteeriksi valittiin puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman.[10] Essayahin luottamustehtäviä Euroopan parlamentissa olivat jäsenyydet työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä Israelin ja Välimeren unionin valtuuskunnissa. Vuoden 2014 EU-vaaleissa Essayah oli ehdolla toiselle kaudelle, muttei suuresta äänimäärästään huolimatta tullut valituksi ja kristillisdemokraatit menettivät samalla ainoan edustajansa Euroopan parlamentissa.[11] Ollessaan EU-parlamentissa 2009-2014 hän teki muutosesityksiä yhteensä 333 raporttiin, millä oli merkittävä vaikutus siihen, että Suomi oli kyseisellä vaalikaudella aktiivisin muutosesitysten tekijä meppimäärään suhteutettuna.[12] Samalla Essayah oli muutosesitysten lukumäärällä mitattuna toiseksi aktiivisin meppi.[13]

Essayah oli kristillisdemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän sai 2,5 % äänistä sijoittuen kahdeksanneksi ja viimeiseksi.[14] Vaalin toisella kierroksella Essayah asettui tukemaan Sauli Niinistöä.[15]

Essayah on toiminut myös kuntapolitiikassa. Hän istui Paimion kunnanvaltuustossa vuosina 2009–2012 ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009. Vuosina 1996–2000 hän oli Lapinlahden kunnanvaltuutettu.

Essayah valittiin uudestaan kristillisdemokraattien kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiiristä 11 186 äänellä.[16]

Kesäkuussa 2015 Essayah ilmoitti asettuvansa ehdolle kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi Päivi Räsäsen luopuessa puheenjohtajuudesta elokuun 2015 puoluekokouksessa.[17]. Hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi vastaehokkaan, kansanedustaja Sari Tanuksen vetäydyttyä kilpailusta. [18] Hänen mukaansa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on puolueelle oppositiokaudella tärkeää.[19]

Essayah on Paavo Väyrysen, Elisabeth Rehnin, Heidi Hautalan ja Timo Soinin ohella yksi vain viidestä suomalaisesta poliitikosta, joka on istunut niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin sekä ollut ehdokkaana presidentinvaaleissa.

Elokuussa 2016 Sari Essayah valittiin jäseneksi Kansainväliseen olympiakomiteaan. Essayah valittiin toimeen Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Rio de Janeirossa. Hän on Kansainvälisen olympiakomitean kahdeksas suomalaisjäsen. [20]

Vuonna 2019 Sari Essayah valittiin eduskuntaan uudelle kaudelle. Hän sai 12387 ääntä.[21]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Essayah ilmoitti tavoitteekseen kehittää kristillisdemokraateista puolueen, jota voi verrata Saksan CDU-puolueeseen. Essayah totesi tarvittavan työmarkkinauudistusta. Häneen mukaansa Suomi on jäänyt 1990-luvulle Ruotsin ja Tanskan tehdessä uudistuksia.[22]

Essayah vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa [23] ja alkoholilain kokonaisuudistusta [24]. Essayah on pitänyt ruotsin kielen vapaaehtoisuuden lisäämistä "kyseenalaisena linjauksena". [25] Hän vastustaa eutanasiaa [26] ja puolustaa perhevapaiden kiintiöimistä äidille mm. 6+6+6-mallin sijaan. [27]

Hän on todennut evoluutiosta, että ”Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä, ja siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan.” [28].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayahin isä on marokkolainen ja äiti suomalainen. Koulutukseltaan Essayah on kauppatieteen maisteri. Hän valmistui Vaasan yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan laskentatoimi. Urheilu-uran ja eduskuntatyön välisinä vuosina 1997–2003 hän työskenteli tilintarkastajana PwC:n palveluksessa sekä laskentatehtävissä TeliaSoneralla.

Essayah on toiminut kristillisenä evankelistana helluntaiherätyksessä. Hän tuli helluntailaiseen uskoon 1980-luvun lopulla.[29] Essayah uskoo Raamatun luomiskertomukseen eikä koe, että se olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.[29]

Essayah ilmoitti saanensa rintasyöpädiagnoosin heinäkuun lopulla 2019 ja hoitojen alkavan elokuun alussa.[30]

Essayah asuu Lapinlahdella talossa, joka on rakennettu tontille, jonka hän sai voitettuaan kävelyn MM-kultaa Stuttgartissa.[31] Essayahin puoliso on Robert Knapp ja heillä on kaksi tytärtä Noora ja Nea Knapp.[32]

Urheilusaavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah teki kävelyuransa aikana Suomen ennätyksiä seitsemällä eri matkalla ja kaikkien matkojen ennätykset ovat edelleen (2016) voimassa.[33][34]

Aikuisten sarjan SM-mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Kultaa Hopeaa Pronssia
5 km kävely 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994 1984, 1985
10 km kävely 1988, 1989, 1990, 1991, 1993, 1994, 1995, 1996 1985
20 km kävely 1995, 1996
Laji Kultaa Hopeaa Pronssia
3 km kävely 1988, 1989, 1991, 1994

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Aika Paikka Päivä
3 000 m kävely 11.59,60 Lapinlahti 27. kesäkuuta 1993
5 000 m kävely 20.28,62 Tuusula 9. heinäkuuta 1994
10 000 m kävely 42.37,0h Fana 8. toukokuuta 1993
5 km kävely 21.15,6 Lapinlahti 12. elokuuta 1989
10 km kävely 42.20 Göteborg 7. elokuuta 1995
20 km kävely 1.32.05 Vantaa 5. toukokuuta 1996
Maratonjuoksu 2.50.10 Frankfurt 29. lokakuuta 1995
Laji Aika Paikka Päivä
3 000 m kävely 12.06,10 Toronto 13. maaliskuuta 1993

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat. 17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
  2. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 109. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. ↑ a b c d e f g h Sari Essayah Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu)
  4. ↑ Sari Essayah Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. ↑ Lindfors, Jukka: Yleisurheilun EM-kisat Splitissä 1990 Yle Elävä arkisto. 22.8.2007. Viitattu 29.10.2014.
  6. ↑ Marko Yli-Hannuksela Vuoden urheilija mtvuutiset.fi. 22.12.2004. Viitattu 17.10.2009.
  7. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 183. Helsinki: Otava, 2003.
  8. ↑ Essayah teki pikapaluun politiikkaan mtvuutiset.fi. 18.5.2007. Viitattu 29.10.2014.
  9. ↑ Vahvistettu tulos. Perussuomalaiset ja Vihreät menestyivät europarlamenttivaaleissa 2009 12.6.2009. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  10. ↑ Peter Östmanista kristillisdemokraattien puoluesihteeri mtvuutiset.fi. 6.8.2009. Viitattu 29.10.2014.
  11. ↑ Eniten ääniä saanut nainen jäi ilman parlamenttipaikkaa Yle Uutiset. 25.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  12. ↑ End of term scorecard:The activity records of MEPs analysed by Member State VoteWatch Europe. Viitattu 19.1.2015.
  13. ↑ VoteWatch Europe: European Parliamen, Council of the EU web.archive.org. Viitattu 19.1.2015.
  14. ↑ Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto selviytyivät toiselle kierrokselle presidentinvaalissa 2012 26.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  15. ↑ Niinistölle tukku tukijoita Iltalehti.fi. 26.1.2012. Viitattu 29.10.2014.
  16. ↑ Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 24.4.2015.
  17. ↑ KD:n Sari Essayah asettuu ehdolle puheenjohtajaksi mtvuutiset.fi. 1.6.2015. Viitattu 1.6.2015.
  18. ↑ KD:n johdossa on nyt ”ihka aito savolainen” 29.8.2015. Viitattu 29.8.2015.
  19. ↑ Essayah: Puolue tarvitsee muutosta Yle. 1.6.2015.
  20. ↑ Sari Essayah valittiin KOK:n jäseneksi – “Nyt on momentum vahvistaa urheiluliikkeen arvoja” Satakunnankansa. 4.8.2016. Viitattu 5.8.2016.
  21. ↑ tulokset -Savo-Karjalan vaalipiiri Oikeusministeriön vaalipalvelu. 15.04.2019. Viitattu 15.4.2019.
  22. ↑ Karoliina Liimatainen: Essayah: Suomesta on tulossa museo (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 30.8.2015. Arkistoitu . Viitattu 30.8.2015.
  23. ↑ Sari Essayah: Normi- vai neutriliitot
  24. ↑ Sari Essayah: Hallitukseen on muodostumassa "jonkinlaista oppositiota" alkoholilain uudistuksessa
  25. ↑ Sari Essayah: Talouden ja työllisyyden kovan ytimen hoito jäi sulle-mulle -salkkujaon jalkoihin
  26. ↑ Hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa
  27. ↑ Onneksi edes EU suojelee synnyttäneitä äitejä!
  28. ↑ Sari Essayah ei usko evoluutioon – kertoo, mihin vaaditaan kaikkein kovinta uskoa
  29. ↑ a b "Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8. Oikaisu Helsingin Sanomat 5.1.2012. sivu A9
  30. ↑ Sari Essayah on sairastunut rintasyöpään – pohtii puheenjohtajuuden jatkoa www.iltalehti.fi. Viitattu 3.8.2019.
  31. ↑ Jaana Martikainen: Sari Essayah muutti takaisin Lapinlahdelle Savon Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
  32. ↑ Sari Essayahin tytär on menestynyt tubettaja - Noora valmistuu ylioppilaaksi ja pääsi kunnanvaltuustoon
  33. ↑ SUOMEN ENNÄTYKSET tilastopaja.org. Viitattu 5.8.2016.
  34. ↑ SUOMEN HALLIENNÄTYKSET tilastopaja.org. Viitattu 5.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Päivi Räsänen 		Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
2015– 		Seuraaja:
-


Auktoriteettitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sari_Essayah&oldid=18322058”