Siirry sisältöön

Viktor Orbán

Wikipediasta
Viktor Orbán
Orbán vuonna 2022.
Orbán vuonna 2022.
56. Unkarin pääministeri
29. toukokuuta 2010 –
Presidentti László Sólyom
Pál Schmitt
László Kövér (vt.)
János Áder
Katalin Novák
Tamás Sulyok
Edeltäjä Gordon Bajnai
8. heinäkuuta 1998 – 27. toukokuuta 2002
Presidentti Árpád Göncz
Ferenc Mádl
Edeltäjä Gyula Horn
Seuraaja Péter Medgyessy
Unkarin parlamentin jäsen
2. toukokuuta 1990 –
Henkilötiedot
Syntynyt31. toukokuuta 1963 (ikä 61)
Székesfehérvár, Unkari
Puoliso Anikó Lévai
Tiedot
Puolue Fidesz
Uskonto kalvinismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.miniszterelnok.hu ja miniszterelnok.hu/en

Viktor Mihály Orbán (s. 31. toukokuuta 1963 Székesfehérvár, Unkari) on unkarilainen poliitikko oikeistolaisesta Fidesz-puolueesta. Orbán on ollut Unkarin pääministeri vuosina 1998–2002 ja jälleen vuodesta 2010 alkaen. Poliittiseksi päämääräkseen Orbán on 2010-luvun mittaan yhä selvemmin nimennyt epäliberaalin ja "kansallismielisen" järjestelmän luomisen; hänen mielestään autoritääriset järjestelmät, kuten Kiinassa ja Venäjällä, toimivat paremmin kuin liberaali demokratia.[1] Marraskuussa 2018 aloittaessaan neljännen pääministerikautensa Orbán julisti, että liberaalin demokratian aika on ohi. Rakentamaansa järjestelmää Orbán on nimittänyt myös kristilliseksi demokratiaksi.[2] Kristillinen demokratia on Orbánin mukaan maahanmuuttovastaista ja monikulttuurisuutta vastustavaa[3].

Päävastustajikseen Orbán on nimennyt riippumattomat journalistit ja ihmisoikeusryhmät, jotka hänen mukaansa ajavat rahoittajiensa tavoitteita.[4]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbán syntyi Székesfehérvárissa suhteellisen vaatimattomissa oloissa eläneeseen perheeseen (vuonna 1973 perhe muutti Felcsútin kylään, jossa Orbánilla edelleen on kakkosasunto). Hänen isänsä Győző Orbán oli koulutukseltaan maatalousteknikko ja laitosinsinööri, äiti Erzsébet Sipos työskenteli ensin kirjanpitäjänä mutta kouluttautui sitten erityisopettajaksi.[5][6] Győző Orbán työskenteli kivilouhoksessa työnjohtajana ja 1980-luvulla kansainvälisen yhteistyösopimuksen pohjalta Libyassa tutkimusinsinöörinä. Valtionpoliisin valvonta-arkistoista paljastuneiden selontekojen mukaan hän oli vakaumuksellinen ja luotettava kommunisti ja puolueen propagandisti.[7] Vuonna 1988 videoidussa keskustelussa Viktor Orbán on kuvannut isäänsä väkivaltaiseksi mieheksi ja lapsuudenkotiaan "kulttuurittomaksi": perheellä ei ollut yhteyksiä perinteiseen talonpoikaiskulttuuriin, ei myöskään työväenluokan perinteisiin eikä porvarilliseen sivistyneistöön.[8]

Viktor Orbán on kertonut olleensa pitkään laiska koululainen, jota kiinnosti ainoastaan jalkapallo.[8] Hän kuitenkin suoriutui lopulta koulunkäynnistään hyvin arvosanoin ja toimi myös koulunsa kommunistisen nuorisoliiton (KISZ) osaston sihteerinä.[7] Koulusta päästyään ja asevelvollisuuden suoritettuaan Orbán opiskeli lakia Eötvös Lorándin yliopistossa Budapestissa ja valmistui 1987. Seuraavat kaksi vuotta hän työskenteli tutkijana elintarvike- ja maatalousministeriössä. Vuonna 1989 Orbán sai Soros-säätiön stipendin ja vietti vuoden Oxfordin yliopistossa opiskellen Pembroke Collegessa. Tämän jälkeen hän on ollut päätoiminen poliitikko.

Poliittisen uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbán oli perustamassa 30. maaliskuuta 1988 Fidesz-puoluetta (alun perin lyhenne sanoista Fiatal Demokraták Szövetsége ’Nuordemokraattien liitto’, äännetään jokseenkin samoin kuin latinan fidēs ’uskollisuus’). Varsinaisesti poliittiseen julkisuuteen hän nousi, kun hänet Fideszin edustajana kutsuttiin yhdeksi puhujaksi Imre Nagyn uudelleenhautauksen yhteydessä. Tämä tilaisuus, joka järjestettiin 16. kesäkuuta 1989 Sankareiden aukiolla Budapestissa, keräsi valtavan yleisön, ja Orbánin puhe herätti suurta huomiota. Puheessaan Orbán vaati vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetäytymistä. Itse asiassa neuvostojoukkojen poisvetämisestä oli tässä vaiheessa jo sovittu, ja ensimmäiset joukko-osastot olivat jo lähteneet Unkarista. Orbánia oli siksi pyydetty jättämään tämä vaatimus pois puheestaan, ettei Neuvostoliitto ärsyyntyisi liikaa, mutta hän ei suostunut.[9]

Oppositiojohtajana 1990–1998

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viktor Orbán (keskellä) parlamentissa vuonna 1997.

Vuonna 1990 hänestä tuli parlamentin jäsen ja Fideszin ryhmän johtaja. Syyskuussa 1992 hänet valittiin Liberal Internationalin varapuheenjohtajaksi Mainzin kokouksessa ja puolueensa johtajaksi toukokuussa 1993. Puolue muuttui kuitenkin liberaalipuolueesta perinteisempään konservatiiviseen oikeistolaiseen suuntaan kansallisoikeiston liittyessä siihen 1994 huonon vaalituloksen jälkeen, ja se muutti nimekseen huhtikuussa 1995 Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (‘Fidesz – Unkarin porvarillinen liitto / kansalaisliitto’). Samassa puoluekokouksessa se luopui ”thatcherismista”.

Ensimmäinen pääministerikausi 1998–2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz-MPP voitti vuoden 1998 vaalit liitossa Demokraattinen foorumi (MDF) -puolueen kanssa, jolloin Orbánista tuli pääministeri. Hallitukseen otettiin mukaan Riippumaton pientilallisten puolue FKGP. Lupausten mukaan hyvinvointivaltion etuja laajennettiin, yliopistojen lukukausimaksut poistettiin ja isyysraha otettiin taas käyttöön. Edellinen hallitus oli lähes suorittanut valtionyhtiöiden yksityistämisen, ja Unkari liittyi Naton jäseneksi maaliskuussa 1999.

Unkari ei kuitenkaan osallistunut Naton Kosovon operaatioon 1999, vaikka se olikin ainut Nato-maa, jolla oli yhteistä rajaa Jugoslavian kanssa. Opposition ankarasta vastustuksesta huolimatta hallitus ajoi läpi muutoksen, jonka mukaan parlamentti kokoontuisi vain kolmen viikon välein. Tämän nähtiin heikentävän parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia. Maaliskuussa korkein oikeus tuomitsi perustuslain vastaiseksi hallituksen yritykset korvata parlamentissa vaadittava 2/3 enemmistö yksinkertaisella enemmistöllä. Orbán jatkoi edelleen yrityksiään luoda Saksan mallin mukainen vahvan kanslerin hallitsema hallintojärjestelmä parlamentaarisen sijaan, johon oli päädytty 1990.

Kaksi Orbánin hallituksen ministeriä erosi yhdysvaltalaisen Lockheed-yhtiön hävittäjäkauppoihin liittyneen lahjonnan vuoksi. Taloudessa inflaatio putosi vuoden 1998 15 prosentista kymmeneen vuonna 1999 ja vain 9,5 prosenttiin vuonna 2000 ja lopulta seitsemään prosenttiin keskuspankin tiukan rahapolitiikan ansiosta. Työttömyys väheni yhdeksästä kuuteen prosenttiin ja reaalipalkat kasvoivat neljässä vuodessa 17 prosenttia. Kaikkiaan Unkarin talous oli Keski-Euroopan parhaimmin kehittyviä.

Fidesz erosi vuonna 2000 Liberal Internationalista ja liittyi konservatiivipuolueiden ja kristillisdemokraattien Euroopan kansanpuolueeseen (EPP). Vuoden 2001 kuluessa paljastui lukuisia poliittisia skandaaleja, jotka johtivat hallituskoalition hajoamiseen. Hallitusta arvosteltiin myös poliittisesta vaikuttamisesta mediaan.

Oppositiojohtajana 2002–2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 vaalikamppailusta tuli kovin vuosikymmeneen, ja se jakoi maan kahtia. Orbánin koalitio hävisi MSZP-sosialistipuolueelle, joka liittoutui liberaalien kanssa. Pienviljelijöiden puolue ja äärioikeistolainen MIÉP (‘Unkarin oikeuden ja elämän puolue’) menettivät kaikki paikkansa. Äänestysvilkkaus oli ennätykselliset 73,5 %. ETYJ arvosteli valtion mediaa Fideszin puolelle asettumisesta.

Orbán oli vuodet 2002–2010 opposition johtajana. Vuoden 2006 vaaleissa hän ei onnistunut saamaan voittoa, mikä asetti jatkon puoluejohtajana harkinnan alle.

Orbánin johtama Fidesz johti syksyllä 2006 pääministeri Ferenc Gyurcsányn vastaisia protesteja, kun Gyurcsány tunnusti suljetussa kokouksessa valehdelleensa äänestäjille. Hallitusta vastaan syntyi väkivaltaisiksi yltyneitä katumielenosoituksia.[5] Edelleen hallituksen asemaa heikensi vuoden 2008 finanssikriisi. Kansainvälinen valuuttarahasto vaati ylivelkaantuneelta Unkarilta kovempaa talouskuria. Vasemmisto-keskustalainen hallitus oli kasvattanut julkisen sektorin kokoa ja valtio oli velkaantunut; vuonna 2009 72 prosenttia unkarilaisista katsoi, että he olivat voineet paremmin kommunistihallinnon alaisuudessa.[10] Talouskriisin koettelemiin kansalaisiin vetosi Fideszin vaatimus hallituksen säätämien terveyskeskusmaksujen sekä yliopistojen lukukausimaksujen poistamisesta; tästä Fidesz käynnisti kansalaisaloitteen maaliskuussa 2008 kansanäänestyksen järjestämiseksi.[11]

Toukokuussa 2009 Orbán sanoi naapurimaista valittavien unkarilaisten edustajien edustavan Unkarin kansakuntaa Brysselissä. Orbánin kommenttien mukaan kansalaisuus ei ole tulevaisuudessa niin tärkeää kuin kansallisuus.[12]

Pääministerinä 2010–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz sai murskavoiton, ja näin Orbánista tuli uudelleen pääministeri. Puolueen saavuttamalla 2/3:n enemmistöllä se kykeni muuttamaan yksin maan perustuslakia.

Uusi hallitus aloitti työskentelyn heti ennen varsinaista virkaanastumistaan ja toi parlamentille lain, joka myönsi kaksoiskansalaisuuden Unkarin naapurimaiden unkarilaisvähemmistölle.

Vuoden 2011 alussa, Unkarin EU-puheenjohtajuuden alkaessa, tuli voimaan uusi tiukka medialaki, joka antoi viestintävirastolle ja medianeuvostolle oikeuden valvoa sanomalehtiä ja sähköistä mediaa sekä asettaa rajoituksia ja rangaista loukkaavaksi katsotusta sisällöstä ja poliittisen tasapuolisuuden puutteesta. Lakia arvostelivat oppositio, ETYJ, Amnesty International ja riippumaton media sekä monet ulkomaat.[13][14][15]

Hallitus jätti huomiotta Euroopan komission vaatimukset budjettialijäämätavoitteista ja ryhtyi toimiin talouskriisiä vastaan kansallistamalla maan yksityisen eläkerahaston sekä laskemalla keskuspankin johtajien palkkoja.[16]

Unkarin parlamentti hyväksyi 18. huhtikuuta 2011 uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Siinä korostetaan Unkarin kristillisiä juuria ja rajoitetaan valtion lainan määrää.[17] Perustuslain mukaan kolmejäseninen budjettikomissio voi hajottaa parlamentin, jos se ei suostu hyväksymään perustuslain mukaista talousarviota.[18] Oikeuslaitosta valvomaan perustetaan uusi instituutio, jonka johtajan nimittää parlamentti. Perustuslakituomioistuin menettää lain myötä valtaansa.[19]

Vaalivoittonsa ja superenemmistönsä Fidesz on uusinut vuosien 2014, 2018 ja 2022 vaaleissa, ja Orbánin asema pääministerinä näyttää vankkumattoman lujalta. Kolmissa viime vaaleissa Fideszin ja sen koalitiokumppanin, kristillisdemokraattisen KDNP-puolueen vaaliliittoa on äänestänyt noin puolet äänestäjistä.[20][21] Vaalimatematiikka ja vaalipiirijako ovat antaneet Fidesz-KDNP:lle kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin.

Orbánin kaudella suhteet Israeliin ovat lähentyneet.[22] Orbánin hallitus on jatkuvasti julistanut nollatoleranssia antisemitismin suhteen[23], ja Unkari on isännöinyt Juutalaisten maailmankongressin plenaarikokousta vuonna 2013.[24]

Maaliskuussa 2020 parlamentti antoi koronaviruspandemian johdosta Orbánille määräämättömäksi ajaksi poikkeusvaltuudet johtaa maata asetuksilla.[25]

Sekä vuoden 2022 vaaleissa että sittemminkin Orbán on korostanut toisaalta rauhaa (Unkarin pitämistä Venäjän ja Ukrainan sodan ulkopuolella, asetoimituksista kieltäytymistä sekä neuvotteluratkaisuun pyrkimistä Venäjän ja Ukrainan kesken), toisaalta edullisen energiansaannin turvaamista, mikä Unkarissa perustuu paljolti yhteistyöhön Venäjän kanssa. Sekä tammikuussa 2023 amerikkalaisille lehtimiehille puhuessaan että kesäkuussa 2023 saksalaiselle BILD-lehdelle antamassaan haastattelussa Orbán on kertonut pitävänsä Venäjän voittoa väistämättömänä.[26][27] Putinin uudelleenvalinnan jälkeen maaliskuussa 2024 Orbán onnitteli Putinia kirjeitse, kertoi iloitsevansa Unkarin ja Venäjän keskinäiseen kunnioitukseen perustuvasta yhteistyöstä ja vakuutti Unkarin olevan valmis yhteistyön tehostamiseen.[28]

Fidesz-puolueen johtajanvaaleissa ei Orbánilla ole ollut käytännössä yhtään kilpailijaa. Viimeksi hänet valittiin puolueen johtoon ainoana ehdokkaana yksimielisesti marraskuussa 2023, jolloin hän vakuutti, että sekä hänellä itsellään että hänen hallituksellaan riittää vielä voimia jatkaa.[29] Vuoden 2018 vaalien jälkeen Orbán oli sanonut aikovansa jatkaa puoluejohtajana ja pääministerinä vuoteen 2030, mutta syyskuussa 2023 ns. Kötcsen piknikin eli puolueen sisäpiirin vuosittaisen suljetun kokoontumisen yhteydessä pitämässään puheessa hän koronapandemiaan vedoten pidensi tätä määräaikaa ja kertoi aikovansa hallita vuoteen 2034 saakka.[30]

Arvostelua ja syytöksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokratian ja oikeusvaltion tila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muissa EU-maissa Orbán on joutunut ankaran arvostelun kohteeksi demokratiaa jäytävien uudistusten vuoksi; Orbánin lähes yksinvaltaisen johtoaseman vuoksi Unkarin poliittisten kehitysten kritiikki kohdistuu usein nimenomaisesti häneen, oli kohteena sitten uusi perustuslaki, jonka katsotaan olevan EU-sääntöjen vastainen,[31][32] tai ihmisoikeusjärjestöjen tai riippumattoman median hätyyttäminen.[33]

Orbánin itsestäänselvä johtoasema puolueessaan ja hallituksessaan ja hänen kiihkeä suosionsa omien kannattajien keskuudessa ovat opposition mielestä huolestuttava merkki henkilökultista, jota toisinaan verrataan sosialisminaikaisten johtajien, Mátyás Rákosin tai János Kádárin yksinvaltiuteen. Taitavasti sekä kansanmiehenä että kansanjohtajana esiintyvän Orbánin ympärille onkin rakennettu tai rakentunut samantapaisia kultti-ilmiöitä kuin sankariurheilijoiden tai historian merkkihenkilöiden.[34]

Orbánin Fidesz-puolueen voittamia vaaleja on arvosteltu: vaikka varsinaista vaalitulosten manipulointia ei ole pystytty osoittamaan, naapurimaiden etnisten unkarilaisten kirjeäänestysmahdollisuuden on epäilty mahdollistavan väärinkäytöksiä, ja erityisesti vaalikampanjoinnissa Fideszin asema on ollut suhteettoman vahva, koska hallituksen kontrollissa on suuri osa perinteistä mediaa.[35] Vaalien jälkeen mediassa on liikkunut tietoja äänten ostamisesta, painostuksesta ja pelottelusta esimerkiksi pienten paikkakuntien köyhien äänestäjien osalta.[36]

Unkarin oppositio vastusti Orbánin maaliskuussa 2020 parlamentilta saamia poikkeusvaltuuksia siksi, koska niillä ei ole määräaikaa, vaan Orbánin hallitus saa itse päättää niiden kestosta.[25]

Syytökset rasismista ja antisemitismistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin hallitus on jatkuvasti julistanut nollatoleranssia antisemitismin suhteen[23] ja vaalinut hyviä suhteita Netanjahun Israeliin. Samaan aikaan Orbánin Unkari on rehabilitoinut ja nostanut kunniaan tunnettuja antisemitistejä ja 1900-luvun juutalaisvainojen myötävaikuttajia, ja holokaustin muistopolitiikassa kaikki syyllisyys Unkarin juutalaisten joukkotuhoon pyritään siirtämään saksalaisten miehittäjien niskoille, unohtaen monien unkarilaisten aktiivinen osallisuus.[37][38] Unkarilaistaustaisen yhdysvaltalaisen miljardöörin George Sorosin sekä nyttemmin myös hänen poikansa Alexin henkilöä ja kuvaa on käytetty Orbánin hallituksen propagandakampanjoissa tavalla, jossa monet ovat nähneet selviä antisemitistisiä viittauksia.[39]

Orbánin retoriikka on avoimen maahanmuutto- ja maahanmuuttajavastaista. Hän on puheissaan viitannut väestönvaihto -salaliittoteoriaan ja ennakoinut suurta kristityn ja islamilaisen sivilisaation yhteenottoa.[40] Islamin kuvaaminen uhkana on mielenkiintoisessa ristiriidassa siihen, että Orbán on vaalinut läheisiä suhteita myös joihinkin muslimimaihin ja -vallanpitäjiin, ennen kaikkea Turkin Erdoğaniin.[41]

Korruptiosyytökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbániin ja hänen lähipiiriinsä on kohdistettu myös ankaria korruptiosyytöksiä. Oppositiopuolue Együttin vuonna 2016 julkistamien laskelmien mukaan Orbán on itse asiassa, jos lasketaan hänen perheenjäsentensä ja bulvaanien – ennen muuta hänen naapurinsa, entisen kaasuasentajan ja nykyisen suurliikemiehen Lőrinc Mészárosin – hallussa oleva omaisuus, Unkarin rikkain mies; tämän arvion mukaan hänen omaisuutensa olisi tuolloin ollut arvoltaan 205 miljardia forinttia.[42] Orbánin ja hänen perheensä rikastumista on selvitellyt tutkiva journalisti Krisztina Ferenczi, joka on julkaissut aiheesta kaksi kirjaa (2006 ja 2014); Ferenczin mukaan Orbán perheineen ja lähimpine ystäväpiireineen on vuosien mittaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kehittänyt järjestelmän, jonka päämääränä on omaisuuden kartuttaminen.[43] Orbánin lähipiiristä on korruptiouutisissa ollut esillä Lőrinc Mészárosin lisäksi erityisesti Orbánin Ráhel-tyttären puoliso István Tiborcz, jonka aiemmin omistama katuvalaistusyhtiö Elios joutui EU:n petoksentorjuntavirasto OLAFin selvitysten kohteeksi väärinkäytös- ja korruptioepäilyjen vuoksi. Helmikuussa 2019 Unkarin hallituksen kerrottiin luopuvan Elioksen kohutun katuvalaistusprojektin EU-tuista, mikä opposition edustajien mielestä merkitsee epäsuoraa väärinkäytöksen tunnustamista.[44]

Helmi-maaliskuussa 2024 uuden oppositioliikkeen perustajana Orbánin haastajaksi noussut Péter Magyar, Unkarin entisen oikeusministerin Judit Vargan entinen aviomies on ottanut kampanjansa kärjeksi erityisesti Orbánin järjestelmän korruption ja omaisuuden kasautumisen Orbánin lähipiirille: vaarana on hänen mukaansa, että "koko maa on kohta parin perheen omistuksessa".[45] Orbánin perheen ja lähipiirin korruptiota, rikastumista ja ylellistä elämäntyyliä koskeva julkinen keskustelu sai uutta vauhtia helmikuussa 2025 julkaistusta Direkt36-kanavan tutkivien journalistien dokumenttielokuvasta ”Dynastia”, jossa keskityttiin erityisesti Ráhel Orbánin ja István Tiborczin toimintaan ja osoitettiin, miten julkisia varoja ohjataan Orbánin perheelle sopivasti laadittujen lakien, säädösten ja julkisten tarjouskilpailujen avulla. Elokuva sai YouTubessa kolmen päivän aikana kaksi miljoonaa katselukertaa.[46][1]

Suhteet Putinin Venäjään ja kanta Ukrainan sotaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan sodan yhteydessä Orbánia on jatkuvasti arvosteltu sekä kotimaan oppositiossa että ulkomailla siitä, miten Unkari on jarruttanut ja estänyt EU:n Ukrainaa tukevia toimia (viimeisin tätä koskenut kiista saatiin ratkaisuun helmikuun alussa 2024)[47] ja siten käytännössä tukenut Putinia. Orbánin Unkari on muiden EU- ja Nato-maiden kanssa muodollisesti tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, toimittanut Ukrainaan humanitaarista apua ja tukenut Ukrainasta saapuvia pakolaisia, mutta Orbán on myös kutsunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä (samoin kuin Brysselin byrokraatteja ja kansainvälistä valtamediaa) vastustajikseen.[48] Lokakuussa 2024 Orbán vieraili Georgiassa heti Venäjä-mielisen valtapuolueen voitettua vaalit ja onnitteli voittajaa siitä, että "Georgiasta ei tullut toista Ukrainaa".[49]

Orbánin läheisestä suhteesta Putiniin liikkuu julkisuudessa jatkuvasti spekulaatioita, mutta italialais-unkarilaisen journalistin Stefano Bottonin mukaan ns. kompromat-teoriat, joiden mukaan Putinilla olisi hallussaan Orbánista raskauttavaa tietoa, ovat vähemmän todennäköinen selitys, ja paljon olennaisempaa on se, että Venäjän kanssa käydystä kaupasta on Orbánin lähipiiri saanut suurta taloudellista hyötyä.[50]

Perhe ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viktor Orbán ja Anikó Lévai vierailulla Azerbaidžanissa 2016

Orbán on naimisissa juristi Anikó Lévain kanssa. Heillä on viisi lasta:[31] Ráhel, Gáspár, Sára, Róza ja Flóra. Vuonna 1989 syntynyt esikoistytär Ráhel on opiskellut ja opettanut matkailualaa.[51] Hänellä on matkailuyhteyksiensä lisäksi oma lastentarvikeyritys, ja vuonna 2023 hänet sijoitettiin Forbesin listalla Unkarin kolmanneksi vaikutusvaltaisimmaksi liikenaiseksi.[52] Ainoa poika Gáspár yritti uraa ammattilaisjalkapalloilijana, mutta se päättyi loukkaantumiseen 2014. Tämän jälkeen Gáspár Orbán kouluttautui juristiksi, koki välillä myös uskonnollisen heräämisen ja toimi vapaakarismaattisen seurakunnan johtajana sekä lähetystehtävissä Ugandassa. Vuonna 2019 hän siirtyi Unkarin armeijan palvelukseen, ja tammikuussa 2024 uutissivusto VSquare paljasti hänen toimivan yhteistyöhankkeessa, jossa Unkarin armeijan 200 miehen vahvuinen osasto lähetetään Tšadiin kehitysyhteistyö- ja terrorintorjuntatehtäviin.[53]

Orbánin isä Győző Orbán ryhtyi järjestelmänvaihdoksen jälkeen yrittäjäksi. Hänen kaivos- ja kivilouhosyrityksensä, kuten dolomiittia louhiva ja betonituotteita valmistava Dolomit Kft., ovat toimittaneet materiaaleja useisiin valtion infrastruktuuriprojekteihin ja olleet korruptioepäilysten kohteena.[54][55][56]

Viktor Orbánilla on kaksi nuorempaa veljeä, Győző Orbán nuorempi (s. 1965) ja Áron Orbán (s. 1977), jotka ovat toimineet liike-elämässä. Myös heidän yrityksiinsä on kohdistunut korruptioepäilyksiä.[57][58][59][46]

Viktor Orbán tunnetaan intohimoisena jalkapallon harrastajana, joka teini-iässä haaveili jopa ammattilaisurasta. Monet hänen lähimmistä työ- ja puoluetovereistaan ovat nuorina pelanneet hänen kanssaan samoissa opiskelijajoukkueissa, ja valtaan noustuaan Orbán on voimakkaasti tukenut jalkapalloa mm. rakennuttamalla stadioneja ympäri maata. Hänen kotikylässään Felcsútissa toimii hänen perustamansa, jalkapallolegenda Ferenc Puskásin mukaan nimetty jalkapalloakatemia.[60][61] Toimittaja Pál Dániel Rényi on kirjoittanut Orbánin ja jalkapallon suhteesta kirjan, jossa hän tuo esille sitä, miten voitontahto, sisu ja pyrkimys vastustajan nujertamiseen ovat leimanneet Orbánia sekä jalkapalloharrastajana että poliitikkona.[62]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Is Putin right? Is liberalism really obsolete? World: Europe. 28.6.2019. BBC News. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Unkarin Viktor Orban: ”Liberaalin demokratian aika on ohi” Uusi Suomi. 11.5.2018. Alma Media Oyj. Viitattu 11.5.2018.
  3. ↑ Hungary's Viktor Orban calls for right-wing union in Europe News. 28.7.2018. Deutsche Welle. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Tamás, G. M.: Viktor Orbán Versus the Enlightenment News. Huhtikuu 2018. Jacobin. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b Virta, Kaija: Niin äkkiä mustuu pienen maan maine (s. A 2) Helsingin Sanomat. 7.1.2011. Sanoma Media. Viitattu 13.3.2015.
  6. ↑ Orbán Viktor miniszterelnök életrajza (Viktor Orbánin elämäkerta) Belfold. 29.5.2010. Infostart. Viitattu 11.3.2024. (unkariksi)
  7. ↑ a b Archívum: Szeplőtelen fogantatás (17) - NOL.hu web.archive.org. 22.12.2015. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 30.6.2024.
  8. ↑ a b Népszava: Orbán: Mindig volt egy skizofrén hajlamom Népszava. Viitattu 30.6.2024. (unkariksi)
  9. ↑ Kozák Gyula: A Nap is felkel Orbán szavára? Élet és Irodalom, 20.6.2014. ES. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.6.2014. (unkariksi)
  10. ↑ Zerofsky, Elisabeth: Viktor Orbán’s Far Right Vision for Europe Magazine. 7.1.2019. New Yorker. Viitattu 7.1.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Budapesttimes.hu. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Hodgson, Robert: Prime Minister says Orbán not neo-fascist News. 9.6.2009. The Budapest Times. Arkistoitu 1.10.2011. Viitattu 9.6.2009. (englanniksi)
  13. ↑ Ice-T:n roisit sanoitukset Unkarin viranomaisten hampaissa Yle Uutiset. 2.1.2011. Yleisradio (Yle). Viitattu 2.11.2011.
  14. ↑ Etyj: Unkari vaarantaa lehdistönvapauden Yle uutiset. 22.12.2010. Viitattu 22.12.2010.
  15. ↑ Unkari hyväksyi kiistellyn medialain Yle Uutiset. 21.12.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 21.12.2010.
  16. ↑ Kocsis, Györgyi & Folk, György: Storms ahead for Hungarian EU presidency ((Arkistoitu – Internet Archive)) Euobserver.com. 23.12.2010. WAZ Media Group. Viitattu 23.12.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Hungary: Parliament votes for new constitution World: Europe. 18.4.2011. BBC News. Viitattu 18.4.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Unkarin kiistanalainen perustuslaki menossa läpi ((Arkistoitu – Internet Archive)) Helsingin Sanomat. 18.4.2011. Sanoma Media. Viitattu 18.4.2011.
  19. ↑ Unkarin kohuttu perustuslaki läpi - YK huolissaan MTV3.fi. 18.4.2011. Arkistoitu 19.4.2011. Viitattu 18.4.2011.
  20. ↑ Országgyűlési képviselők választása 2018 8.4.2018. Valasztas. Viitattu 8.4.2018. (unkariksi)
  21. ↑ Országgyűlési képviselők választása 2022 [Kansanedustajien valinta 2022] 16.4.2022. Nemzeti Választási Iroda. (unkari)
  22. ↑ Yaakov Schwartz: Fans of Orban or not, Hungarian Jews are optimistic ahead of PM’s Israel visit The Times of Israel. 13.7.2018. Viitattu 23.1.2019. (englanniksi)
  23. ↑ a b About Hungary: PM Orbán: Hungary maintains policy of zero tolerance against anti-Semitism PM Orbán: Hungary maintains policy of zero tolerance against anti-Semitism. 28.1.2021. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  24. ↑ World Jewish Congress: World Jewish Congress World Jewish Congress. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  25. ↑ a b ”Euroopan unionin ensimmäinen diktatuuri” – Unkarin Orban sai vapaat kädet hallita maataan Ilta-Sanomat. 30.3.2020. Sanoma Media. Viitattu 1.4.2020.
  26. ↑ Szabó, Dániel: Orbán Viktor egy neves konzervatív lapnak azt mondta, hogy nem akarná Magyarországot az EU-ban, csak épp nincs más választása - Majd inkább kivették ezt a részt. Portfolio, 27.1.2023. Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Ronzheimer, Paul: Darum wird die Ukraine Putin nicht besiegen: exklusives BILD-Interview. BILD, 27.6.2023. Artikkelin verkkoversio.
  28. ↑ Orbán levélben gratulált Putyinnak, szorosabbra fűzné a viszonyt Oroszországgal. HVG, 21.3.2024. Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Orbán három feladatot szabott a "nindzsa-kormánynak", ebből kettő választási győzelem. HVG, 18.11.2023. Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ Nagy, Attila Károly: Orbán Viktor meggondolta magát, kiderült, hogy meddig akar kormányon maradni RTL. 10.9.2023.
  31. ↑ a b Koistinen, Olavi: Euroopan kauhukakara. Helsingin Sanomat 22.1.2012, s. B 1.
  32. ↑ Unkarissa valtava mielenosoitus hallituksen tueksi Yle Uutiset. 21.1.2012. Yleisradio (Yle). Viitattu 22.1.2012.
  33. ↑ Lendvai, Paul: Orbán: Hungary’s strongman. Oxford University Press, 2017. ISBN 978-0190874865
  34. ↑ Povedák, István: One of us, one from us. Viktor Orbán in vernacular culture. István Povedák (ed.), Heroes and Celebrities in Central and Eastern Europe, 2014. Department of Ethnology and Cultural Anthropology, University of Szeged. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  35. ↑ Hungary: Parlamentary elections, OSCE/ODIHR needs assessment mission report 2018 Reports. 8.4.2018. OSCE. Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)
  36. ↑ "A Fideszre szavaztam, nem arra kellett volna?" youtu.be.
  37. ↑ Study finds Holocaust revisionism rampant in EU’s East POLITICO. 25.1.2019. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  38. ↑ Viktor Orbán’s anti-Semitism problem POLITICO. 13.5.2019. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  39. ↑ EU 'unfazed' by antisemitic billboards despite Gaza war EUobserver. 20.11.2023. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  40. ↑ The Hannah Arendt Center: The Great Replacement in Hungary hac.bard.edu. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  41. ↑ Orbán on Erdoğan: This is the closest possible friendship, brotherhood and political cooperation telex. 18.12.2023. Viitattu 9.6.2024. (unkariksi)
  42. ↑ Együtt: Orbán Viktor a leggazdagabb magyar Közélet. 14.5.2016. 24.hu. Viitattu 14.5.2016. (unkariksi)
  43. ↑ Ferenczi Krisztina: Az Orbán-vagyon mögött alapos stratégia alapján felépített rendszervan. HVG, 20.7.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.7.2015. (unkariksi)
  44. ↑ Tényleg lemond az Elios-pénzekről a kormány Gazdasag. 13.2.2019. Index. Viitattu 13.2.2019. (unkariksi)
  45. ↑ F. Szabó, Emese: Magyar Péter: Nem lehet az ország egy családi részvénytársaság része. Magyar Narancs, 11.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
  46. ↑ a b A közpénzből ezermilliárdossá váló Orbán család története beépül a magyar társadalom tudatába – a Direkt36 dokumentumfilmjéről hvg.hu. 10.2.2025. Viitattu 12.2.2025.
  47. ↑ Kauppinen, Ina: Orbán esiintyy EU-sovun voittajana – diplomaatit paljastivat, mitä kulisseissa todella tapahtui. Ilta-Sanomat, 2.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
  48. ↑ Hungary election: PM Viktor Orban criticises Ukraine's Zelensky as he wins vote BBC News. 4.4.2022. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
  49. ↑ Orbán congratulates Georgia on not ‘becoming a second Ukraine’ POLITICO. 29.10.2024. Viitattu 1.11.2024. (englanniksi)
  50. ↑ Babos, Krisztina: Az erdélyi Orbán-imádat súlyos veszélyt jelent a romániai magyar közösségre Transtelex. 2.7.2023.
  51. ↑ HVG Kiadó Zrt: Orbán Ráhel a Corvinuson tanít vendéglátást hvg.hu. 17.2.2016. Viitattu 30.6.2024. (unkariksi)
  52. ↑ Orbán Ráhel - A legbefolyásosabb magyar nők 2023 – üzlet - Forbes.hu web.archive.org. 30.4.2023. Arkistoitu 30.4.2023. Viitattu 30.6.2024.
  53. ↑ Szabolcs Panyi: Uncovering the secret African mission of Viktor Orbán’s son VSquare.org. 30.1.2024. Viitattu 30.6.2024. (englanniksi)
  54. ↑ Személyi névtér – Nemzeti Névtér magyarnemzetinevter.hu. Viitattu 4.12.2024. (unkariksi)
  55. ↑ Blanka Zöldi: ”Don’t even try, sweetie, because I’m running out of patience” – We asked Viktor Orbán’s father about his involvement in state projects - Direkt36 Direkt36 - Direkt36 is a non-profit investigative journalism center with the mission to hold powerful people and institutions accountable.. 24.11.2020. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)
  56. ↑ Blanka Zöldi, András Pethő: Inside the secrets of the Orbán family’s businesses - Direkt36 Direkt36 - Direkt36 is a non-profit investigative journalism center with the mission to hold powerful people and institutions accountable.. 5.5.2021. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)
  57. ↑ Szőke Dániel: Orbán Áron egyszerre hirdet fogyókúrás élelmiszert és fegyvereket. Közben kormányközeli üzletemberek bukkannak fel körülötte - Direkt36 Direkt36 - A Direkt36 egy oknyomozó újságíró központ, amelynek célja, hogy ellenőrizze a hatalom gyakorlóit, és leleplezze a mindannyiunkat megkárosító visszaéléseket.. 15.9.2022. Viitattu 4.12.2024. (unkariksi)
  58. ↑ HVG Kiadó Zrt: Orbán Viktor öccse sorra vállalja fel céges érdekeltségeit hvg.hu. 22.12.2022. Viitattu 4.12.2024. (unkariksi)
  59. ↑ HVG Kiadó Zrt: Közbeszerzést nyert egy cég, amelyben Orbán Viktor öccse kisebbségi tulajdonos hvg.hu. 23.3.2021. Viitattu 4.12.2024. (unkariksi)
  60. ↑ Csodálatos képek a csodálatos felcsúti csodastádionról. 444.hu, 14.4.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2014. (unkariksi)
  61. ↑ David Goldblatt, Daniel Nolan: Viktor Orbán’s reckless football obsession The Guardian. 11.1.2018. Viitattu 4.12.2024. (englanniksi)
  62. ↑ Rényi, Pál Dániel: Győzelmi kényszer: Futball és hatalom Orbán világában. Magyar Jeti Zrt., 2021. ISBN 9786158134828 (unkari)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viktor_Orbán&oldid=23184570”