Viktor Orbán

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viktor Orbán
Orbán vuonna 2022.
Orbán vuonna 2022.
56. Unkarin pääministeri
29. toukokuuta 2010 –
Presidentti László Sólyom
Pál Schmitt
László Kövér (vt.)
János Áder
Edeltäjä Gordon Bajnai
8. heinäkuuta 1998 – 27. toukokuuta 2002
Presidentti Árpád Göncz
Ferenc Mádl
Edeltäjä Gyula Horn
Seuraaja Péter Medgyessy
Unkarin parlamentin jäsen
2. toukokuuta 1990 –
Henkilötiedot
Syntynyt31. toukokuuta 1963 (ikä 60)
Székesfehérvár, Unkari
Puoliso Anikó Lévai
Tiedot
Puolue Fidesz
Uskonto kalvinismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.miniszterelnok.hu ja miniszterelnok.hu/en

Viktor Mihály Orbán (s. 31. toukokuuta 1963 Székesfehérvár, Unkari) on unkarilainen poliitikko oikeistolaisesta Fidesz-puolueesta. Orbán on ollut Unkarin pääministeri vuosina 1998–2002 ja jälleen vuodesta 2010 alkaen. Poliittiseksi päämääräkseen Orbán on 2010-luvun mittaan yhä selvemmin nimennyt epäliberaalin ja "kansallismielisen" järjestelmän luomisen; hänen mielestään autoritääriset järjestelmät, kuten Kiinassa ja Venäjällä, toimivat paremmin kuin liberaali demokratia.[1] Marraskuussa 2018 aloittaessaan neljännen pääministerikautensa Orbán julisti, että liberaalin demokratian aika on ohi. Rakentamaansa järjestelmää Orbán on nimittänyt myös kristilliseksi demokratiaksi.[2] Kristillinen demokratia on Orbánin mukaan maahanmuuttovastaista ja monikulttuurisuutta vastustavaa[3].

Päävastustajikseen Orbán on nimennyt riippumattomat journalistit ja ihmisoikeusryhmät, jotka hänen mukaansa ajavat rahoittajiensa tavoitteita.[4]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbán syntyi Székesfehérvárissa suhteellisen vaatimattomissa oloissa eläneeseen perheeseen. Hänen isänsä Győző Orbán oli maatalous-laitosinsinööri ja kuului urasyistä kommunistiseen puolueeseen, äiti oli logopedi.[5][6] Orbán opiskeli lakia Eötvös Lorándin yliopistossa Budapestissa ja valmistui 1987. Seuraavat kaksi vuotta hän työskenteli sosiologina elintarvike- ja maatalousministeriössä. Vuonna 1989 Orbán sai Soros-säätiön stipendin ja vietti vuoden Oxfordin yliopistossa opiskellen Pembroke Collegessa. Tämän jälkeen hän on ollut päätoiminen poliitikko.

Poliittisen uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbán oli perustamassa 30. maaliskuuta 1988 Fidesz-puoluetta (alun perin lyhenne sanoista Fiatal Demokraták Szövetsége - Nuordemokraattien liitto, myös latinan fidēs, uskollisuus). Varsinaisesti poliittiseen julkisuuteen hän nousi, kun hänet Fideszin edustajana kutsuttiin yhdeksi puhujaksi Imre Nagyn uudelleenhautauksen yhteydessä. Tämä tilaisuus, joka järjestettiin 16. kesäkuuta 1989 Sankareiden aukiolla Budapestissa, keräsi valtavan yleisön, ja Orbánin puhe herätti suurta huomiota. Puheessaan Orbán vaati vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetäytymistä. Itse asiassahan neuvostojoukkojen poisvetämisestä oli tässä vaiheessa jo sovittu, ja ensimmäiset joukko-osastot olivat jo lähteneet Unkarista. Orbánia oli siksi pyydetty jättämään tämä vaatimus pois puheestaan, ettei Neuvostoliitto ärsyyntyisi liikaa, muttei hän suostunut.[7]

Oppositiojohtajana 1990–1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktor Orbán (keskellä) parlamentissa vuonna 1997.

Vuonna 1990 hänestä tuli parlamentin jäsen ja Fideszin ryhmän johtaja. Syyskuussa 1992 hänet valittiin Liberal Internationalin varapuheenjohtajaksi Mainzin kokouksessa ja puolueensa johtajaksi toukokuussa 1993. Puolue muuttui kuitenkin liberaalipuolueesta perinteisempään konservatiiviseen oikeistolaiseen suuntaan kansallisoikeiston liittyessä siihen 1994 huonon vaalituloksen jälkeen, ja se muutti nimekseen huhtikuussa 1995 Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (suom. Fides – Unkarin kansallispuolue). Samassa puoluekokouksessa se luopui ”thatcherismista”.

Ensimmäinen pääministerikausi 1998–2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz-MPP voitti vuoden 1998 vaalit liitossa Demokraattinen foorumi (MDF) -puolueen kanssa, jolloin Orbánista tuli pääministeri. Hallitukseen otettiin mukaan pienviljelijöiden puolue FKGP. Lupausten mukaan hyvinvointivaltion etuja laajennettiin, yliopistojen lukukausimaksut poistettiin ja isyysraha otettiin taas käyttöön. Edellinen hallitus oli lähes suorittanut valtionyhtiöiden yksityistämisen, ja Unkari liittyi Naton jäseneksi maaliskuussa 1999.

Unkari ei kuitenkaan osallistunut Naton Kosovon operaatioon 1999, vaikka se olikin ainut Nato-maa, jolla oli yhteistä rajaa Jugoslavian kanssa. Opposition ankarasta vastustuksesta huolimatta hallitus ajoi läpi muutoksen, jonka mukaan parlamentti kokoontuisi vain kolmen viikon välein. Tämän nähtiin heikentävän parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia. Maaliskuussa korkein oikeus tuomitsi perustuslain vastaiseksi hallituksen yritykset korvata parlamentissa vaadittava 2/3 enemmistö yksinkertaisella enemmistöllä. Orbán jatkoi edelleen yrityksiään luoda Saksan mallin mukainen vahvan kanslerin hallitsema hallintojärjestelmä parlamentaarisen sijaan, johon oli päädytty 1990.

Kaksi Orbánin hallituksen ministeriä erosi yhdysvaltalaisen Lockheed-yhtiön hävittäjäkauppoihin liittyneen lahjonnan vuoksi. Taloudessa inflaatio putosi vuoden 1998 15 prosentista kymmeneen vuonna 1999 ja vain 9,5 prosenttiin vuonna 2000 ja lopulta seitsemään prosenttiin keskuspankin tiukan rahapolitiikan ansiosta. Työttömyys väheni yhdeksästä kuuteen prosenttiin ja reaalipalkat kasvoivat neljässä vuodessa 17 prosenttia. Kaikkiaan Unkarin talous oli Keski-Euroopan parhaimmin kehittyviä.

Fidesz erosi vuonna 2000 Liberal Internationalista ja liittyi konservatiivipuolueiden ja kristillisdemokraattien Euroopan kansanpuolueeseen (EPP). Vuoden 2001 kuluessa paljastui lukuisia poliittisia skandaaleja, jotka johtivat hallituskoalition hajoamiseen. Hallitusta arvosteltiin myös poliittisesta vaikuttamisesta mediaan.

Oppositiojohtajana 2002–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 vaalikamppailusta tuli kovin vuosikymmeneen, ja se jakoi maan kahtia. Orbánin koalitio hävisi MSZP-sosialistipuolueelle, joka liittoutui liberaalien kanssa. Pienviljelijöiden puolue ja äärioikeistolainen MIÉP (‘Unkarin oikeuden ja elämän puolue’) menettivät kaikki paikkansa. Äänestysvilkkaus oli ennätykselliset 73,5 %. ETYJ arvosteli valtion mediaa Fideszin puolelle asettumisesta.

Orbán oli vuodet 2002–2010 opposition johtajana. Vuoden 2006 vaaleissa hän ei onnistunut saamaan voittoa, mikä asetti jatkon puoluejohtajana harkinnan alle.

Orbánin johtama Fidesz johti syksyllä 2006 pääministeri Ferenc Gyurcsányn vastaisia protesteja, kun Gyurcsány tunnusti suljetussa kokouksessa valehdelleensa äänestäjille. Hallitusta vastaan syntyi väkivaltaisiksi yltyneitä katumielenosoituksia.[5] Edelleen hallituksen asemaa heikensi vuoden 2008 finanssikriisi. Kansainvälinen valuuttarahasto vaati ylivelkaantuneelta Unkarilta kovempaa talouskuria. Vasemmisto-keskustalainen hallitus oli kasvattanut julkisen sektorin kokoa ja valtio oli velkaantunut; vuonna 2009 72 prosenttia unkarilaisista katsoi, että he olivat voineet paremmin kommunistihallinnon alaisuudessa.[8] Talouskriisin koettelemiin kansalaisiin vetosi Fideszin vaatimus hallituksen säätämien terveyskeskusmaksujen sekä yliopistojen lukukausimaksujen poistamisesta; tästä Fidesz käynnisti kansalaisaloitteen maaliskuussa 2008 kansanäänestyksen järjestämiseksi.[9]

Toukokuussa 2009 Orbán sanoi naapurimaista valittavien unkarilaisten edustajien edustavan Unkarin kansakuntaa Brysselissä. Orbánin kommenttien mukaan kansalaisuus ei ole tulevaisuudessa niin tärkeää kuin kansallisuus.[10]

Pääministerinä 2010–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz sai murskavoiton, ja näin Orbánista tuli uudelleen pääministeri. Puolueen saavuttamalla 2/3:n enemmistöllä se kykeni muuttamaan yksin maan perustuslakia.

Uusi hallitus aloitti työskentelyn heti ennen varsinaista virkaanastumistaan ja toi parlamentille lain, joka myönsi kaksoiskansalaisuuden Unkarin naapurimaiden unkarilaisvähemmistölle.

Vuoden 2011 alussa, Unkarin EU-puheenjohtajuuden alkaessa, tuli voimaan uusi tiukka medialaki, joka antoi viestintävirastolle ja medianeuvostolle oikeuden valvoa sanomalehtiä ja sähköistä mediaa sekä asettaa rajoituksia ja rangaista loukkaavaksi katsotusta sisällöstä ja poliittisen tasapuolisuuden puutteesta. Lakia arvostelivat oppositio, ETYJ, Amnesty International ja riippumaton media sekä monet ulkomaat.[11][12][13]

Hallitus jätti huomiotta Euroopan komission vaatimukset budjettialijäämätavoitteista ja ryhtyi toimiin talouskriisiä vastaan kansallistamalla maan yksityisen eläkerahaston sekä laskemalla keskuspankin johtajien palkkoja.[14]

Unkarin parlamentti hyväksyi 18. huhtikuuta 2011 uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Siinä korostetaan Unkarin kristillisiä juuria ja rajoitetaan valtion lainan määrää.[15] Perustuslain mukaan kolmejäseninen budjettikomissio voi hajottaa parlamentin, jos se ei suostu hyväksymään perustuslain mukaista talousarviota.[16] Oikeuslaitosta valvomaan perustetaan uusi instituutio, jonka johtajan nimittää parlamentti. Perustuslakituomioistuin menettää lain myötä valtaansa.[17]

Vaalivoittonsa ja superenemmistönsä Fidesz on uusinut vuosien 2014 ja 2018 vaaleissa, ja Orbánin asema pääministerinä näyttää vankkumattoman lujalta. Molemmissa viime vaaleissa Fideszin ja sen koalitiokumppanin, kristillisdemokraattisen KDNP-puolueen vaaliliittoa on äänestänyt noin puolet äänestäjistä.[18] Vaalimatematiikka ja vaalipiirijako ovat antaneet Fidesz-KDNP:lle kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin.

Orbánin kaudella juutalaisvastaisuuteen on Unkarissa otettu nollatoleranssi, ja Orbán on myös lähentänyt maansa suhteita Israeliin.[19]

Maaliskuussa 2020 parlamentti antoi koronaviruspandemian johdosta Orbánille määräämättömäksi ajaksi poikkeusvaltuudet johtaa maata asetuksilla.[20]

Arvostelua ja syytöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbánin vastustajat ovat syyttäneet Orbánia nationalistiksi ja populistiksi, mutta hänen kannattajansa pitävät häntä isänmaanystävänä.

Muissa EU-maissa Orbán on joutunut ankaran arvostelun kohteeksi demokratiaa jäytävien uudistusten vuoksi; Orbánin lähes yksinvaltaisen johtoaseman vuoksi Unkarin poliittisten kehitysten kritiikki kohdistuu usein nimenomaisesti häneen, oli kohteena sitten uusi perustuslaki, jonka katsotaan olevan EU-sääntöjen vastainen,[21][22] tai ihmisoikeusjärjestöjen tai riippumattoman median hätyyttäminen.[23] Orbánin itsestäänselvä johtoasema puolueessaan ja hallituksessaan ja hänen kiihkeä suosionsa omien kannattajien keskuudessa ovat opposition mielestä huolestuttava merkki henkilökultista, jota toisinaan verrataan sosialisminaikaisten johtajien, Mátyás Rákosin tai János Kádárin yksinvaltiuteen. Taitavasti sekä kansanmiehenä että kansanjohtajana esiintyvän Orbánin ympärille onkin rakennettu tai rakentunut samantapaisia kultti-ilmiöitä kuin sankariurheilijoiden tai historian merkkihenkilöiden.[24] Etenkin vuoden 2019 EU-vaalien yhteydessä Orbán on yhä selvemmin pyrkinyt profiloitumaan myös kansainvälisesti Euroopan uuden "kansallismielisen", maahanmuuttovastaisen opposition johtohahmona,[25] ja lähentyminen oikeistopopulisteihin on johtanut siihen, että EPP puolestaan jäädytti Fidesz-puolueen jäsenyyden.[26]

Orbániin ja hänen lähipiiriinsä on kohdistettu myös ankaria korruptiosyytöksiä. Oppositiopuolue Együttin vuonna 2016 julkistamien laskelmien mukaan Orbán on itse asiassa, jos lasketaan hänen perheenjäsentensä ja bulvaanien – ennen muuta hänen naapurinsa, entisen kaasuasentajan ja nykyisen suurliikemiehen Lőrinc Mészárosin – hallussa oleva omaisuus, Unkarin rikkain mies; tämän arvion mukaan hänen omaisuutensa olisi arvoltaan 205 miljardia forinttia.[27] Orbánin ja hänen perheensä rikastumista on selvitellyt tutkiva journalisti Krisztina Ferenczi, joka on julkaissut aiheesta kaksi kirjaa (2006 ja 2014); Ferenczin mukaan Orbán perheineen ja lähimpine ystäväpiireineen on vuosien mittaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kehittänyt järjestelmän, jonka päämääränä on omaisuuden kartuttaminen.[28] Orbánin lähipiiristä on korruptiouutisissa ollut esillä Lőrinc Mészárosin lisäksi erityisesti Orbánin Ráhel-tyttären puoliso István Tiborcz, jonka aiemmin omistama katuvalaistusyhtiö Elios joutui EU:n petoksentorjuntavirasto OLAFin selvitysten kohteeksi väärinkäytös- ja korruptioepäilyjen vuoksi. Helmikuussa 2019 Unkarin hallituksen kerrottiin luopuvan Elioksen kohutun katuvalaistusprojektin EU-tuista, mikä opposition edustajien mielestä merkitsee epäsuoraa väärinkäytöksen tunnustamista.[29]

Jotkut Unkarin juutalaiset näkevät Orbánin kampanjassa yhdysvaltalaismiljardööri George Sorosia vastaan juutalaisvastaisuutta.[19]

Unkarin oppositio vastusti Orbánin maaliskuussa 2020 parlamentilta saamia poikkeusvaltuuksia siksi, koska niillä ei ole määräaikaa, vaan Orbánin hallitus saa itse päättää niiden kestosta.[20]

Orbánin voittamia vaaleja on arvosteltu: vaikka varsinaista vaalitulosten manipulointia ei ole pystytty osoittamaan, naapurimaiden etnisten unkarilaisten kirjeäänestysmahdollisuuden on epäilty mahdollistavan väärinkäytöksiä, ja erityisesti vaalikampanjoinnissa Fideszin asema on ollut suhteettoman vahva, koska hallituksen kontrollissa on suuri osa perinteistä mediaa.[30] Vaalien jälkeen mediassa on liikkunut tietoja äänten ostamisesta, painostuksesta ja pelottelusta esimerkiksi pienten paikkakuntien köyhien äänestäjien osalta.[31]

Uusimman vaalivoittonsa jälkeen huhtikuussa 2022 Orban kutsui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä, Brysselin byrokraatteja ja kansainvälistä valtamediaa vastustajikseen sen jälkeen, kun nämä olivat toistuvasti arvostelleet häntä. Vaikka Orban oli tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja ottanut maahan puoli miljoonaa ukrainalaista pakolaista, hän ei ollut sallinut aseiden vientiä Ukrainaan Unkarin kautta.[32]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbán on naimisissa juristi Anikó Lévain kanssa. Heillä on viisi lasta:[21] Ráhel, Gáspár, Sára, Róza ja Flóra.

Orbán tunnetaan jalkapallon harrastajana. Hänen kotikylässään Felcsútissa toimii hänen perustamansa, jalkapallolegenda Ferenc Puskásin mukaan nimetty jalkapalloakatemia.[33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ https://www.bbc.com/news/world-europe-48798875
  2. ↑ https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/248413-unkarin-viktor-orban-liberaalin-demokratian-aika-ohi
  3. ↑ https://www.dw.com/en/hungarys-viktor-orban-calls-for-right-wing-union-in-europe/a-44865138-0
  4. ↑ https://www.jacobinmag.com/2018/04/viktor-orban-hungary-elections-enlightenment
  5. ↑ a b Virta, Kaija: Niin äkkiä mustuu pienen maan maine. Helsingin Sanomat 7.1.2011, s. A 2. Artikkelin verkkoversio[vanhentunut linkki]. HS Arkisto. Viitattu 13.3.2015.
  6. ↑ Orbán Viktor miniszterelnök életrajza [Viktor Orbánin elämäkerta unkariksi] infostart.hu.
  7. ↑ Kozák Gyula: A Nap is felkel Orbán szavára?. Élet és Irodalom, 20.6.2014. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ https://www.newyorker.com/magazine/2019/01/14/viktor-orbans-far-right-vision-for-europe
  9. ↑ Budapesttimes.hu.
  10. ↑ Prime Minister says Orbán not neo-fascist. The Budapest Times 9.6.2009. (englanniksi)
  11. ↑ Roisit sanoitukset Unkarin viranomaisten hampaissa, Yle
  12. ↑ Unkari vaarantaa lehdistönvapauden. Yle uutiset.
  13. ↑ Unkari hyväksyi kiistellyn medialain. Yle uutiset.
  14. ↑ Euobserver.com (Arkistoitu – Internet Archive).
  15. ↑ http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-13122745
  16. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Unkarin+kiistanalainen+perustuslaki+menossa+l%C3%A4pi/1135265487714 (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/04/1315005/unkarin-kohuttu-perustuslaki-lapi---yk-huolissaan
  18. ↑ Országgyűlési képviselők választása 2018 static.valasztas.hu.
  19. ↑ a b Yaakov Schwartz: Fans of Orban or not, Hungarian Jews are optimistic ahead of PM’s Israel visit The Times of Israel. 13.7.2018. Viitattu 23.1.2019.
  20. ↑ a b ”Euroopan unionin ensimmäinen diktatuuri” – Unkarin Orban sai vapaat kädet hallita maataan Ilta Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 1.4.2020. [vanhentunut linkki]
  21. ↑ a b Koistinen, Olavi: Euroopan kauhukakara. Helsingin Sanomat 22.1.2012, s. B 1.
  22. ↑ Yle (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 22.1.2012.
  23. ↑ Lendvai, Paul: Orbán: Hungary’s strongman. Oxford University Press, 2017. ISBN 978-0190874865.
  24. ↑ Povedák, István: One of us, one from us. Viktor Orbán in vernacular culture.. István Povedák (ed.), Heroes and Celebrities in Central and Eastern Europe, 2014. Department of Ethnology and Cultural Anthropology, University of Szeged. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Viktor Orbán calls for anti-migration politicians to take over EU. The Guardian, 10.1.2019. Artikkelin verkkoversio.
  26. ↑ Euroopan kansanpuolue EPP jäädyttää Unkarin pääministerin Fidesz-puolueen jäsenyyden – Orpo: asetimme puolueelle selkeät ehdot jäsenyydelle yle.fi.
  27. ↑ Együtt: Orbán Viktor a leggazdagabb magyar 24.hu.
  28. ↑ Ferenczi Krisztina: Az Orbán-vagyon mögött alapos stratégia alapján felépített rendszer van. HVG, 20.7.2015. Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Tényleg lemond az Elios-pénzekről a kormány index.hu.
  30. ↑ Hungary: Parlamentary elections, OSCE/ODIHR needs assessment mission report 2018 osce.org.
  31. ↑ "A Fideszre szavaztam, nem arra kellett volna?" youtu.be.
  32. ↑ Hungary election: PM Viktor Orban criticises Ukraine's Zelensky as he wins vote BBC News. 4.4.2022. Viitattu 14.5.2022.
  33. ↑ Csodálatos képek a csodálatos felcsúti csodastádionról. 444.hu, 14.4.2014. https://444.hu/2014/04/14/csodalatos-kepek-a-csodalatos-felcsuti-csodastadionrol [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

n • k • m
Eurooppa-neuvosto
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viktor_Orbán&oldid=21219625”