Zoltán Tildy

Zoltán Tildy
Zoltán Tildy vuonna 1946.
Unkarin presidentti
1. helmikuuta 1946 – 1. helmikuuta 1946
Edeltäjä	Kansallisneuvosto
Seuraaja	Árpád Szakasits
Unkarin pääministeri
15. marraskuuta 1945 – 1. helmikuuta 1946
Edeltäjä	Béla Miklós
Seuraaja	Ferenc Nagy
Henkilötiedot
Syntynyt	18. marraskuuta 1889 Mosonmagyaróvár, Itävalta-Unkari
Kuollut	3. elokuuta 1961 (71 vuotta) Budapest, Unkari
Ammatti	opettaja
Puoliso	Erzsébet Gyenis
Tiedot
Puolue	Unkarin pienviljelijäpuolue
Uskonto	kalvinismi
Huomautukset Unkarin toisen tasavallan ensimmäinen presidentti.
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Zoltán Tildy (18. marraskuuta 1889 Mosonmagyaróvár – 3. elokuuta 1961 Budapest) oli unkarilainen valtiomies, joka toimi maansa pääministerinä vuosina 1945–1946 ja presidenttinä 1946–1948.

Tildy oli Unkarin reformoidun (”kalvinistisen”) kirkon pappi. Valmistuttuaan Pápan teologisesta akatemiasta hän opiskeli vuoden stipendiaattina Belfastissa Pohjois-Irlannissa. Unkariin palattuaan hän työskenteli aluksi opettajana ja sitten pastorina. Vuonna 1917 Tildy liittyi István Nagyatádi Szabón perustamaan maanviljelijäpuolueeseen. Vuonna 1929 hän osallistui Riippumattoman pientilallisten puolueen (FKGP) perustamiseen, ja vuodesta 1936 hän edusti puoluetta Unkarin parlamentissa.

Toisen maailmansodan aikaan Tildystä tuli kansallista, demokraattista yhteistoimintaa ajavan ns. kansanrintamaliikkeen johtohahmo, joka poliittisessa toiminnassaan tavoitteli yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa, Unkarin irrottautumista sodasta, demokraattisempaa hallintoa ja maareformia. Saksan miehitettyä Unkarin maaliskuussa 1944 hän joutui piileskelemään, mutta yritti maan alta käsin neuvotella toisten poliitikkojen kanssa Unkarin mahdollisuuksista irrottautua sodasta. Huhtikuussa 1945 Tildystä tuli Neuvostoliiton vapauttamilla alueilla perustetun, väliaikaisena lainsäädäntäelimenä toimivan ns. Väliaikaisen kansalliskokouksen jäsen, ja elokuussa 1945 hänet valittiin FKGP:n puheenjohtajaksi.

Ensimmäisissä toisen maailmansodan jälkeisissä vaaleissa marraskuussa 1945 FKGP sai enemmistön parlamenttiin, ja Tildystä tuli pääministeri. 1. helmikuuta 1946, sen jälkeen kun Unkarin kuningaskunnan lakkauttamisesta oli säädetty lailla, hänet valittiin presidentiksi.

Neuvostoliiton ja sen tukeman kommunistipuolueen vahvistaessa otettaan Unkarin politiikasta Tildyn asema kävi vaikeaksi. Toimintamahdollisuutensa säilyttääkseen hän teki myönnytyksiä kommunisteille, mikä herätti tyytymättömyyttä hänen omassa puolueessaankin. Lopulta Tildy joutui eroamaan presidentin virasta vuonna 1948, sen jälkeen kun hänen vävynsä Viktor Csornoky oli poliittisessa näytösoikeudenkäynnissä tuomittu kuolemaan vakoilusta ja maanpetoksesta. Hän oli perheineen kotiarestissa aina toukokuuhun 1956 asti, jolloin poliittinen ilmapiiri välillä vapautui.

Loka-marraskuun taitteessa 1956, Unkarin kansannousun aikana Tildy toimi viikon ajan ministerinä Imre Nagyn hallituksessa. Kansannousun kukistamisen jälkeen Tildy tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen ”valtiojärjestyksen kaatamiseen tähtäävästä toiminnasta”. Huhtikuussa 1959 hänet vapautettiin ilman armahdusta, heikon terveyden vuoksi, ja hän eli viimeiset vähän yli kaksi vuottaan syrjässä julkisuudesta.

Tildy rehabilitoitiin heinäkuussa 1989. Hänen muistolleen on omistettu katu Pécsissä, koulu ja aukio Békésin läänin Szeghalomissa (missä hän vuoteen 1932 toimi pappina), Tahitótfalussa Tonavan yli johtava silta sekä useita muistolaattoja Budapestissä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zoltán Tildy Wikimedia Commonsissa