Unkarin kansannousu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unkarin kansannousu
Osa kylmää sotaa
Tuhottu neuvostopanssarivaunu Budapestissä
Tuhottu neuvostopanssarivaunu Budapestissä
Päivämäärä:

23. lokakuuta 195610. marraskuuta 1956

Paikka:

Unkari

Lopputulos:

Kansannousu kukistui

Osapuolet

Flag of the Soviet Union.svg Neuvostoliitto
Flag of Hungary (1949-1956).svg Unkarin salainen poliisi

Flag of the Hungarian Revolution (1956).svg Unkarilaiset kapinalliset

Komentajat

Neuvostoliiton lippuIvan Konev

Flag of the Hungarian Revolution (1956).svg Pál Maléter
Flag of the Hungarian Revolution (1956).svg Imre Nagy

Vahvuudet

31 550 joukkoja
1 130 panssarivaunua[1]

Vahvistamaton määrä sotilaita ja kapinallisia

Tappiot

722 kuollutta
1 251 haavoittuneita[2]

2 500 kuollutta (est.)
13 000 haavoittuneita(est.)[3]

200 000 unkarilaista pakeni sortotoimia ulkomaille[4]
3 000 siviiliuhria[5]

Unkarin kansannousu oli liike, joka vaati vuonna 1956, kolmisen vuotta Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuoleman jälkeen, reformia Unkarin kommunistihallintoon, maan täydellistä kansallista itsenäisyyttä, ja lopulta vapaita vaaleja. Tapahtuma oli ehkä eniten neuvostosatelliittien valtiojärjestelmää uhannut asia ja liikehdintä päättyikin neuvostoarmeijan väliintuloon ja kansannousun kukistamiseen. Tilanne alkoi kehittyä, kun reformistista linjaa edustanut johtaja Imre Nagy erotettiin Unkarin kommunistisesta puolueesta. Hänen ajamansa uudistukset olivat rohkaisseet unkarilaisia työläisiä, opiskelijoita ja älymystöä vaatimaan vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetämistä Unkarista.

Unkarilaisia vapaustaistelijoita Salzburgissa Itävallassa. Kuvan oikealla puolella on Eleanor Roosevelt

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostopanssarivaunu Budapestin kaduilla

Kansannousu huipentui 23. lokakuuta 1956, jolloin 50 000 opiskelijaa ja työläistä marssi parlamenttitalolle vaatien uudistuksia. Iltaan kello 18 mennessä mielenosoittajien määrä oli kasvanut 200 000–300 000:een. Noin kello 20 Unkarin kommunistisen puolueen pääsihteeri Ernő Gerő piti puheen radiossa tuomiten esitetyt vaatimukset ja mielenosoituksen. Radiopuheesta tuohtuneet mielenosoittajat kokoontuivat noin kello 21 Radio Budapestin eteen, jossa Unkarin salainen poliisi (ÁVH) käytti kyynelkaasua ja avasi tulen kohti mielenosoittajia tappaen monia. Pian tämän jälkeen mielenosoittajat täyttivät Budapestin kadut, repivät punatähtiä talojen kyljistä, riehuivat ja kaatoivat Budapestin "Sankarten aukiolla" (Hősök tere) sijainneen Stalinin patsaan. Salainen poliisi ja neuvostojoukot ottivat yhteen kapinallisten kanssa. Gerő yritti saada tilannetta haltuun nimittämällä ennenkin pääministerinä toimineen Nagy'in uudelleen pääministeriksi ja pyytämällä neuvostojoukkojen interventiota. Kreml vastasi pakottamalla Gerőn eroamaan ja nimittämään maan johtoon János Kádárin.

Kaadettu Stalinin patsas Budapestin kadulla

Kapinalliset vaativat vapaata maanomistusta, tehtaiden itsehallintoa ja ammattiliittojen riippumattomuutta sekä sanan- ja uskonnonvapautta. Vaadittiin myös lisää kulutustavaroita markkinoille. Kansannousun organisaatiossa tehtaissa syntyneillä työläisneuvostoilla oli tärkeä rooli.

Koska Imre Nagy oli julistanut 25. lokakuuta Unkarin eroavan Varsovan liitosta, Neuvostoliitto päätti lopulta ryhtyä sotilaalliseen interventioon säilyttääkseen Unkarin valtapiirissään. Kreml pelkäsi että Unkarin eroaminen sen komennosta saattaisi johtaa vastaavaan kehitykseen muuallakin Itä-Euroopassa.

Monet kansannousuun osallistuneet laskivat sen varaan, että länsivallat tulisivat tukemaan Neuvostoliiton vaikutuspiiristä irti pyristeleviä unkarilaisia, varsinkin koska Yhdysvaltain organisoima radiopropaganda oli keskittänyt voimavarojaan erityisesti Unkariin. Länsi ei kuitenkaan halunnut ottaa riskiä, koska pelkäsi avointa yhteenottoa Neuvostoliiton kanssa, ja unkarilaiset jäivät yksin.

Interventio tapahtui kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe alkoi 23. lokakuuta ja päättyi 3. marraskuuta. Kapinan väkivaltaiseen tukahduttamiseen tähtäävä toinen operaatio Pyörremyrsky käynnistyi 4. marraskuuta, jolloin yli 100 000 puna-armeijan sotilasta panssarivaunuineen marssi Budapestiin. Nagy vetosi YK:hon, mutta se oli jo liian myöhäistä. Seuranneissa taisteluissa sai surmansa arviolta 3 000 unkarilaista ja 669 neuvostoliittolaista. Viimeisetkin vastarintapesäkkeet nujerrettiin 14. marraskuuta. Aseellisia yhteenottoja sattui mielenosoitusten yhteydessä kuitenkin vielä joulukuussakin.

Kansannousun päätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastarinta jatkui vielä taistelujen päätyttyä muun muassa tehdasneuvostojen organisoimana yleislakkona. Kansannousun jälkeen noin 200 000 unkarilaista pakeni maasta. Kymmeniätuhansia suljettiin leireihin. Oikeustoimiin ryhdyttiin 35 000 syytettyä vastaan, joista 25 000–26 000 sai vankeustuomion ja 229 tuomittiin kuolemaan.[4]

Kapinahallituksen pääministerinä toiminut Imre Nagy joutui Budapestin kansantuomioistuimen eteen. Oikeudenkäynti aloitettiin 9. kesäkuuta 1958 ja tuomiot luettiin 15. kesäkuuta 1958. Oikeutta käytiin suljettujen ovien takana ja oli viimeisiä suuria poliittisia oikeudenkäyntejä. Imre Nagyn ohella kuolemantuomion saivat kenraali Pál Maléter, sekä toimittaja Miklós Gimes. Kaikki kolme teloitettiin seuraavana päivänä.

Unkarin kansannousu ei kuitenkaan ollut aivan turha. Neuvostoliitto salli Unkarin kansalliset tunnukset muun muassa armeijassa, ja kansannousun jälkeen Unkarin lipusta poistettiin Neuvostoliittoon sidotun kommunistisen puolueen vierasta valtaa edustanut vaakuna. Unkarilaiset mielenosoittajathan poistivat vaakunan lipun keskeltä kansannousun aikana ("reikälippu"). Unkarin kansallista hallintoa kehitettiin kaikin puolin vuoden 1956 jälkeen. Myös yhtiöitä "unkarilaistettiin" ja esimerkiksi unkarilais-neuvostoliittolainen lentoyhtiö Maszovlet muuttui Maléviksi. Unkarin kansannousu antoi myös mallia muille Itä-Euroopan maille ja sai länsimaiden huomion kiinnittymään Neuvostoliiton alistamiin valtioihin. Kansannousu pakotti Neuvostoliiton myöntymään Unkarissa taloudellisiin, kansallisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin. Kukistumisestaan huolimatta Unkarin kansannousu sai Neuvostoliiton miettimään Itä-Euroopan tilannetta. Kansannousu oli ennakkotapaus Prahan keväälle ja Tšekkoslovakian miehitykselle vuonna 1968.

Vuoteen 1989 loka-marraskuun 1956 tapahtumia kutsuttiin Unkarissa nimellä vastavallankumous ja népfelkelés merkityksessä kansannousu otettiin yleisesti käyttöön vasta maan aloitettua irtautumisensa Neuvostoliiton etupiiristä sekä poliittisen ja taloudellisen lähenemisen länteen.

Kansannousun aikana käytetty lippu, josta kommunistisen puolueen valtaa edustava vaakuna on poistettu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sources vary widely on numbers of Soviet forces involved in the intervention. The UN General Assembly Special Committee on the Problem of Hungary (1957) estimated 75,000-200,000 troops and 1,600-4,000 tanks [1] (p. 56, para. 183), but recently released Soviet archives (available in Lib.ru, Maksim Moshkow's Library) list the troop strength of the Soviet forces as 31,550, with 1,130 tanks and self-propelled artillery pieces. Lib.ru (venäjäksi)
  2. Györkei, Jenõ; Kirov, Alexandr; Horvath, Miklos (1999). Soviet Military Intervention in Hungary, 1956. New York: Central European University Press, 350. ISBN 963-9116-35-1. 
  3. UN General Assembly Special Committee on the Problem of Hungary (1957) Malline:PDF
  4. a b Courtois, S., Werth, N., Panné, J.-L., Paczkowski, A., Bartosek, K. & Margolin, J.-L.: Kommunismin musta kirja. Rikokset, terrori, sorto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2001. ISBN 951-0-25073-2.
  5. "B&J": Jacob Bercovitch and Richard Jackson, International Conflict : A Chronological Encyclopedia of Conflicts and Their Management 1945-1995 (1997)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Halmesvirta, Anssi & Nyyssönen, Heino: Unkarin kansannousu 1956. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31814-0.
  • Nyyssönen, Heino: The Presence of the Past in Politics. '1956' after 1956 in Hungary. SoPhi, 1999. ISBN 9513905470.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkarin kansannousu.