Siirry sisältöön

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Wikipediasta
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Studentkåren vid Helsingfors universitet
Suomen ylioppilaskunta
Perustettu 1868
Pääsihteeri Paula Karhunen
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Mia Haglund[1]
Hallituksen puheenjohtaja Emil Aarnio[2]
Jäseniä 27 000
Osoite Mannerheimintie 5 A–B, 2. krs
00100 Helsinki[3]
Kotisivut hyy.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY, ruots. Studentkåren vid Helsingfors universitet, HUS) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on noin 27 000 jäsentä.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha ylioppilastalo Helsingin ydinkeskustassa.

Ylioppilaskunta syntyi alkuaan osakuntien yhteistyöelimeksi. Se perustettiin virallisesti vuonna 1868, kun keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset. Silloisessa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Ylioppilaskunnan vuosipäivää vietetään Vanhan ylioppilastalon vihkiäispäivän muistoksi 26. marraskuuta. Yhteisön alkuperäinen nimi oli Suomen ylioppilaskunta, mikä muutettiin vuonna 1928 muotoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kun Suomeen oli jo perustettu myös muita monialaisia yliopistoja.

Ylioppilaiden todellisen tai pelätyn alkoholinkäytön ja rettelöinnin tähden ylioppilaskunnalle myytiin tontti silloisen Helsingin kaupunkikeskustan eli Senaatintorin ympäristön ulkopuolelta, Espoon tullinpuomin vierestä. Tälle Heikinkadun (nykyinen Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 1870 nykyinen Vanha ylioppilastalo, jonka rakentamiseen käytetyt varat hankittiin osaksi kansalaiskeräyksellä ja suurelta osin pitkäaikaisina lainoina. Viereen valmistui vuonna 1910 Osakuntatalo. Myöhemmin rakennuksesta alettiin käyttää nimeä Uusi ylioppilastalo.

Toisen maailmansodan jälkeen suuri rakennushanke oli vuosina 1947–1952 Etu-Töölöön rakennettu Domus Academican opiskelija-asuntola. Samoihin aikoihin rakennettiin lisäksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon viereen, Kaivokadun puolelle ylioppilaskunnan omistama, liiketiloiksi vuokrattu Kaivotalo, joka myöhemmin, 1980-luvun alussa laajennettiin nykyiseksi Kaivopihan liikekeskukseksi.

Ylioppilaskunnan keskeinen toimintamuoto oli myös oma kirjasto, joka oli perustettu jo vuonna 1858 yhdistämällä osakuntien kirjakokoelmat. Tämä Almänna studentbibliotek eli myöhempi Opiskelijakirjasto toimi HYY:n kirjastona vuoteen 1974, jolloin sen hallinta siirtyi yliopistolle. Ylioppilaskunnan oma lehti Ylioppilaslehti alkoi ilmestyä vuonna 1913. Vuonna 1953 ylioppilaskunta alkoi perustaa opiskelijaruokaloita, joista kehittyi nykyinen UniCafe-ketju.

Vuonna 1972 HYY vastusti EEC-vapaakauppasopimusta ja vaati sen tilalle kauppaa sosialistimaiden kanssa suunnitelmatalouden etujen vuoksi.[5]

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1995 joukko opiskelija-aktiiveja herätti ajatuksen opiskelijoiden hyvin toimivaksi osoittautuneen kehitysyhteistyötoiminnan ulottamisesta Venäjän suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen pariin. Opiskelijoiden keskuudessa laitettiin vireille vuosittainen keräys, jonka varat käytettiin erilaisiin hankkeisiin vähemmistökielten ja -kulttuurien hyväksi. Sen oli erityisesti tarkoitus tukea suurissa vaikeuksissa ollutta vähemmistökielistä julkaisutoimintaa. Jo ennen keräyksen käynnistämistä HYY lahjoitti Inkerin kulttuuriseura ry:lle 10 000 markkaa Inkerin lasten oppikirjan painokustannuksiin sekä 1 000 markkaa Karjalan ylioppilaslehdelle.[6]

Vuonna 1997 HYY päätti hakea Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton MAFUN:n jäsenyyttä.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HYY oli pitkään yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Tämä johtui siitä, että kaupungin sille aikoinaan myymät ja silloisen keskustan ulkopuolella sijainneet alueet sijaitsevat nyt aivan Helsingin liikekeskustassa ja kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin. Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa Ylvan kautta. Kiinteistötaloutensa kautta ylioppilaskunta omisti Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset. Ylvan markkina-arvo oli syksyllä 2007 lähes 200 miljoonaa euroa.[7] Ylva osti lisäksi vuonna 2018 Seurahuoneen talon[8] sekä Kalliossa virastotalot[9], jotka purettiin uuden Lyyra-korttelin tieltä.[10]

2020-luvulla HYY:n taloudellinen tila kääntyi huonoksi niin, että vuonna 2025 se joutui myymään kiinteistöomaisuutensa lähes kokonaan. Ylioppilaskunta oli raskaasti velkaantunut, ja pankit haluaisivat asiaan nopeita ratkaisuja. Arvopaperisalkkunsa HYY joutui myymään jo vuonna 2022, ja Lyyra-kortteli myytiin vuosina 2023–2025 ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Niamille.[11][12] Kaiken tämän jälkeen HYY:lle ei juuri jäänyt omaisuutta.[13][10] Ylioppilaslehden päätoimittajan Roosa Wellingin mukaan osasyy kiinteistösijoitusten epäonnistumiseen oli se, että ylioppilaskunnan edustajistoon mentiin ”harjoittelemaan tulevaisuuden poliitikon uraa ja tekemään bisnestä opiskelijoiden rahoilla” ymmärtämättä yritystoimintaa ja tarvitsematta ottaa vastuuta mistään.[14]

Kiinteistömyyntien jälkeen noin 150 opiskelijajärjestön toiminta tullaan keskittämään Mechelininkadun Domus Gaudiumiin, joka jää ylioppilaskunnan käyttöön[15].

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto
Johto
Puheenjohtaja Mia Haglund[1]
Varapuheenjohtajat Maria Djakonowsky (1. vpj.)
Anssi Mykkänen (2. vpj.)[1]
Kokoonpano
Edustajia 60
Puolueet
  Sitoutumaton vasemmisto: 19 paikkaa
  HYYn Vihreät: 8 paikkaa
  HYYn Demariopiskelijat ja sitoutumattomat: 1 paikka
  HYAL: 7 paikkaa
  Osakuntalaiset: 3 paikkaa
  SNÄf: 6 paikkaa
  HELP: 10 paikkaa
  Keskeiset: 2 paikka
  Kokoomus: 3 paikkaa
  Murros: 1 paikka
Vaalit
Valintatapa D’Hondtin menetelmä[16]
Viimeisimmät vaalit 15.–17.10. ja
20.–22.10.2025 [17]
Kotisivut
https://hyy.fi/fi/edustajisto

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Edustajiston jäsenet eli ”edaattorit” valitaan kahden vuoden välein parillisina vuosina yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYY:n jäsenet. Edustajisto muun muassa valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaillen ”HYY:n hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYY:n puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan”.[18]

Vuoden 2025 vaaleissa 27 274:sta äänioikeutetusta äänesti 8 190, eli äänestysprosentti oli 30,03 %. Ehdokkaita vaaleissa oli yhteensä 368.[19]

Ylioppilaskunnalla on järjestörekisteri, jossa on noin 200 HYY:n piirissä toimivaa opiskelijajärjestöä. HYY:n talousjohtokunta poisti rekisteristä Helsingin akateemiset perussuomalaiset Hapsu ry:n, joka oli esittänyt mielipiteen, että ”eurooppalaiset kansat ovat valkoisia, joten on vain luonnollista ja tervettä, että valkoisuus on eurooppalaisissa tiedeyhteisöissä hallitsevaa”.[20]

Valiokunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnalla on myös erityisiä valiokuntia, joita ovat

  • kansainvälisyysvaliokunta
  • kehitysyhteistyövaliokunta ja
  • ympäristövaliokunta.

Lähde:[21]

Lisäksi aikaisemmin ylioppilaskunnalla on ollut sukukansavaliokunta, jolle ylioppilaskunnan jäsenet ovat voineet maksaa niin sanottua sukukansarahaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen yhteydessä 1990-luvulta alkaen.[22] Sukukansavaliokunta perustettiin vuonna 1995, ja se julkaisi vuodesta 2000 alkaen Alkukoti-lehteä.[23][24] Sukukansarahalla on rahoitettu erilaisia suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen hankkeita esimerkiksi Venäjällä. Avustuksia on myönnetty muun muassa suomensukuisten kansojen julkaisutoimintaan sekä kulttuuritapahtumien järjestämiseen.[22] Keräyksellä muun muassa julkaistiin kominkielinen ihmisoikeuksia käsittelevä koulukirja.[25] Vuonna 2009 sukukansavaliokuntaa uhkasi lakkauttaminen, ja vuonna 2017 sen toiminta jäädytettiin, koska ylioppilaskunnan talousjohtokunnan mukaan sukukansavaliokunta ei toimittanut kirjanpitoon asianmukaisia selvityksiä keräystuottojen käytöstä.[26][22] Sukukansavaliokunnan silloisen puheenjohtajan Riku Erkkilän mielestä päätös oli huono, sillä sen myötä sukukansa-asiat ovat entistä vähemmän esillä ylioppilaskunnan rivijäsenille eli opiskelijoille. Erkkilä totesi, että Venäjältä on välillä todella vaikea saada selvityksiä myönnettyjen avustusten käytöstä.[22] Alkukodin julkaiseminen päättyi jo vuonna 2016, ja vuonna 2023 se siirtyi Sukukansojen ystävät -yhdistyksen jäsenlehdeksi.[24]

Kulttuuritoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin alalla HYY:n ehkä tunnetuimmat edustajat ovat Ylioppilaskunnan Soittajat ja Ylioppilaskunnan Laulajat.[27]

Ylioppilasteatteri toimii Vanhan ylioppilastalon tiloissa.[28]

Vanhan ylioppilastalon taidekokoelma käsittää muun muassa kansallisromantiikan ajan teoksia.[29]

Juhlapäivät, tunnukset ja kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on kaksi vuosittaista juhlapäivää. Ylioppilaskunnan vuosijuhlapäivä on 26. marraskuuta Vanhan ylioppilastalon vihkimispäivän mukaan. Floran päivää vietetään vuosittain 13. toukokuuta Maamme-laulun ensiesityksen kunniaksi. Floran päivän juhla järjestetään Kumtähden kentällä Kumpulassa, jossa ylioppilaat esittivät Maamme-laulun ensimmäisen kerran 13. toukokuuta 1848.

Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien osakuntien sekä noin 250 muun opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.

Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toiminnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkkiä on jaettu vuodesta 1948 alkaen, ja sen ovat saaneet kaikki tuona aikana elossa olleet tasavallan presidentit sekä useat huomattavat yliopistomiehet, poliitikot ja taiteilijat. Saajien joukossa on myös kolme ulkomaalaista: pohjoismaisen hyvinvointivaltion isiin kuuluva ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä Gunnar Myrdal sekä kaksi ihmisoikeustaistelijaa, Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela ja Tšekkoslovakian presidentti Václav Havel.

Merkin saajaToimialaMyöntämisvuosiLähde
Kaarlo Juho Ståhlbergtasavallan presidentti1948
Juho Kusti Paasikivitasavallan presidentti1948
Carl Gustaf Emil MannerheimSuomen marsalkka, tasavallan presidentti1950
Antti TulenheimoHelsingin yliopiston kansleri1951
Risto Rytitasavallan presidentti1952
Jean Sibeliussäveltäjä1955
Edwin LinkomiesHelsingin yliopiston rehtori1961
Urho Kekkonentasavallan presidentti1964
Alvar Aaltoarkkitehti1966
Gunnar Myrdalruotsalainen yhteiskuntatieteilijä1968
Ahti Karjalainenministeri1973
Georg Henrik von Wrightfilosofi1978
Arvo Ylppöarkkiatri1978
Mikko Juvaarkkipiispa, Helsingin yliopiston kansleri1981
Väinö Linnakirjailija1981
Mauno Koivistopääministeri1981
Tove Janssonkirjailija1986
Nelson MandelaEtelä-Afrikan presidentti1988
Václav HavelTšekkoslovakian presidentti1990
Nils Oker-BlomHelsingin yliopiston kansleri1993
Väinö Valvejääkärikenraali1993
Johannes Virolainenvaltioneuvos1994
Martti Ahtisaaritasavallan presidentti1998
Risto IhamuotilaHelsingin yliopiston kansleri1999
Matti Klingehistorian professori2001
Tapio Kiiskinenkauppaneuvos2002
Tarja Halonentasavallan presidentti2003
Elisabeth Rehnministeri2007
Kari RaivioHelsingin yliopiston kansleri2011
Ilkka NiiniluotoHelsingin yliopiston kansleri2013
Laura KolbeEuroopan historian professori2017
Sauli Niinistötasavallan presidentti2018[30]

Merkittäviä henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajina:[31][32]

Hallituksen puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajina:[31][32]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia. 4, 1918-1960. WSOY, 1968.
  • Kolbe, Laura: Eliitti, traditio, murros : Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1960-1990. Otava, 1996. ISBN 951-1-14475-8

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 HYYn edustajiston päätösluettelo 11.12.2025 11.12.2025. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 30.1.2026.
  2. 1 2 Edustajisto valitsi HYYn hallituksen vuodelle 2026 28.11.2025. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 30.1.2026.
  3. ↑ Etusivu Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 13.1.2022.
  4. ↑ Jäsenelle Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 13.1.2022.
  5. ↑ HYY vastustaa EEC-kauppaa Helsingin Sanomat. 22.3.1972.
  6. 1 2 Junttila, Santeri: Ylioppilaat tukevat sukukansoja. Alkukoti, 2000 (nro 1). Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta.
  7. ↑ Lappalainen, Elina & Valkonen, Noora: Puuhailusta miljoonabisneksiin. Keskisuomalainen, 29.8.2007.
  8. ↑ Helsingin yliopiston ylioppilaskunta osti Seurahuoneen talon – Ydinkeskustaan syntyy uusi iso hotelli Yle Uutiset. 28.9.2018. Viitattu 13.5.2024.
  9. ↑ Kalliosta puretaan kaksi virastotaloa – jäähyväiset jätetään lauantaina videoteoksella Helsingin Uutiset. 14.5.2020. Viitattu 13.5.2024.
  10. 1 2 Heurlin, Alex af & Elo, Emil: HYY:n tilanne on hyytävän huono. Helsingin Sanomat, 12.3.2025. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2025.
  11. ↑ Lappalainen, Ville: Rikkaana tunnettu ylioppilas­kunta talous­ongelmissa – myi Helsingin Hakaniemen upouuden kiinteistön Yle. 28.3.2025. Viitattu 28.3.2025.
  12. ↑ Kajastie, Veeti: Hakaniemen Lyyra-kortteli siirtyy ulkomaalaisomistukseen – Ylioppilaskunta suunnittelee uusia kiinteistömyyntejä. Helsingin Uutiset, 28.3.2025. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.3.2025.
  13. ↑ Heurlin, Alex af: HYY:n kiinteistöt myytiin polkuhintaan, ja se on varoitus koko Suomelle Helsingin Sanomat. 20.11.2025. Viitattu 20.11.2025.
  14. ↑ Opiskelijat harjoittelevat politiikkaa toisten rahoilla Helsingin Sanomat. 17.3.25.
  15. ↑ Kataja, Marika: HYY:n talouskurimus vei siltä kaksi ylioppilas­taloa, mutta vielä yksi jäi jäljelle Yle Uutiset. 24.11.2025. Viitattu 26.11.2025.
  16. ↑ HYYn vaalijärjestys 26 § (PDF) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Arkistoitu 2.8.2021. ”Aluksi jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen annetaan vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen.” Viitattu 2.8.2021.
  17. ↑ {Verkkoviite | Osoite = https://hyy.fi/fi/uutiset/vaalikuulutus-hyyn-edustajistovaalit-2025/ | Nimeke = Vaalikuulutus: HYYn edustajistovaalit 2025 | Julkaisija = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta | Viitattu = 28.8.2025}}
  18. ↑ Organisaatio HYY. 12.10.2013. Arkistoitu 2013. Viitattu 30.3.2025.
  19. ↑ HYYn edustajistovaalit 2025 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 30.1.2026.
  20. ↑ Rantavaara, Minja: Perussuomalaisten opiskelijajärjestö erotettiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta Helsingin Sanomat. 23.5.2019. Viitattu 30.3.2025.
  21. ↑ Valiokunnat HYY. Viitattu 13.5.2024.
  22. 1 2 3 4 HYY:n sukukansatoiminnassa epäselvyyksiä – rahat jäädytettiin toistaiseksi Ylioppilaslehti. 8.3.2017. Viitattu 8.7.2022.
  23. ↑ Salminen, Esa-Jussi: Udmurtologien uusi sukupolvi. Alkukoti, 2001 (nro 2). Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta.
  24. 1 2 Alkukoti-jäsenlehti Sukukansojen ystävät ry. 2025. Viitattu 5.11.2024.
  25. ↑ Mitjušev, Ilja: Komin kansa kaipaa vapauttaan. Alkukoti, 2001 (nro 2). Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta.
  26. ↑ Lepsu kysymys presidentiltä Ylioppilaslehti. 29.4.2009. Viitattu 8.7.2022.
  27. ↑ YL:n historia Ylioppilaskunnan Laulajat. 29.10.2013. Arkistoitu 2013. Viitattu 30.3.2025.
  28. ↑ Studioteatteri Ylioppilasteatteri. 29.10.2013. Arkistoitu 2013. Viitattu 30.3.2025.
  29. ↑ Vanhan tarina Vanha ylioppilastalo. 14.6.2013. Arkistoitu 2013. Viitattu 30.3.2025.
  30. ↑ Presidentti Niinistö vastaanotti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kunniamerkin Tasavallan presidentin kanslia. 14.12.2018. Viitattu 13.1.2022.
  31. 1 2 Kolbe 1996, s. 565–591
  32. 1 2 Klinge 1968, s. 273–307
  33. ↑ Onnea uudelle edustajiston puheenjohtajistolle 14.12.2021. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 13.1.2022.
  34. ↑ Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston päätösluettelo 7/E-2023 (PDF) 13.12.2023. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 30.1.2026.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Popp, Outi & Mäkelä, Asko: Vanha palaa! Keskusteluja Vanhan kuppilassa: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurikeskuksen (1969-1993) epävirallinen tarina. Like, 2017. ISBN 978-952-01-1555-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ylioppilaskunnat
NykyisetAYY (Aalto-yliopisto) · HYY (Helsingin yliopisto) · ISYY (Itä-Suomen yliopisto) · JYY (Jyväskylän yliopisto) · LYY (Lapin yliopisto) · LTKY (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) · OYY (Oulun yliopisto) · SHS (Svenska Handelshögskolan) · TaiYo (Taideyliopisto) · TREY (Tampere) · TYY (Turku) · VYY (Vaasan yliopisto) · ÅAS (Åbo Akademi)
EntisetKY (Helsingin kauppakorkeakoulu) · JoYY (Joensuun yliopisto) · KYY (Kuopion yliopisto) · KUVYO (Kuvataideakatemia) · TOKYO (Taideteollinen korkeakoulu)  · TTYY (Tampereen teknillinen yliopisto) · Tamy (Tampereen yliopisto) · TeYo (Teatterikorkeakoulu) · TKY (Teknillisen korkeakoulu) · TuKY (Turun kauppakorkeakoulu) · SAY (Sibelius-Akatemia)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_yliopiston_ylioppilaskunta&oldid=23817232”