Kaarle Laurila
Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907.
Laurilan toimi saksan ja ranskan kielen opettajana tai lehtorina Sortavalan lyseossa 1900–1901 ja 1902–1904, Joensuun lyseossa 1901–1902, Turun suomalaisessa reaalilyseossa 1904–1908 ja Helsingin suomalaisessa lyseossa 1908–1929. Laurila oli saksan kielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa 1910–1914 ja 1916–1917.
Helsingin yliopistossa hän toimi taidefilosofian dosenttina 1910–1929 ja taidefilosofian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1929–1945. Hän oli myös Eteläpohjalaisen osakunnan inspehtori 1932–1935.[1]
Laurila oli Kansanvalistusseuran toimikunnan jäsen 1914–1947 ja esimies 1938–1947. Hän toimi myös Alfred Kordelinin säätiön hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 1937–1945[1], Suomen Kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä 1913–1917 ja Suomen suojelusliiton pääasiamiehenä 1923–1928.
Laurila oli naimisissa vuodesta 1910 lähtien oopperalaulaja Tellervo Killisen kanssa.[1]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Versuch einer Stellungnahme zu den Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903 (Teoksen digitoitu versio Internet Archivessa
- Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903
- Nuorsuomalainen puolue ja uskonto: (esitelmä). Nuorsuomalainen puolue 1908
- Kansallisuustaistelut Preussin puolalaisissa maakunnissa. Otava 1910
- Miten Leo Tolstoin elämäntyötä on arvosteltava? WSOY 1910
- Johdatus estetiikkaan, osa 1 Historiallinen osa. WSOY 1911
- Puhumisesta. Kansanvalistusseura 1912, 2. painos nimellä Puhetaidon opas Tietosanakirja Osakeyhtiö, Helsinki 1920, 3. tark. ja kokonaan uud. painos nimellä Puhetaidon opas Otava 1929 (Teoksen 2. painos vuodelta 1920 digitoituna versona Internet Archivessa)
- Kuuluisia puhujia ja puheita osa 1. Kansanvalistusseura 1913
- Kuuluisia puhujia ja puheita osa 2. Kansanvalistusseura 1914
- Suomalaisia puhujia ja puheita. Kansanvalistusseura 1915
- Silmäys suomalaisen puhetaidon kehitykseen. Kansanvalistusseura 1915
- Deutsche Gedichte / Eine Auswahl mit Wörterverzeichnis und Erläuterungen herausgegeben von K. S. Laurila. WSOY 1915
- Kansa tienhaarassa. Otava 1918
- Estetiikan peruskysymyksiä 1. Sivistys ja tiede 3. Porvoo: WSOY, 1918. 2. tarkistettu ja osittain uusittu painos 1947
- Estetiikan peruskysymyksiä 2. Sivistys ja tiede 7. Porvoo: WSOY, 1919. 2. tarkistettu ja osittain uusittu painos 1947.
- Kun Saksa sortui: muistelmia ja vaikutelmia Saksan luhistumisajalta 1918-19. WSOY 1920
- Saksan mullistusajan miehiä : muotokuvia myrskyisen ajan valtiollisista toimihenkilöistä. Kustannusosakeyhtiö Kirja 1920
- Inhimillisen suuruuden ongelma runouden valaistuksessa. Otava 1921
- Miten totuutta on etsittävä? Otava 1921
- Voiko yhteiskunta ajanpitkään nojautua terroriin? 1921
- Kirjallisuus henkisenä valtana. Otava 1922
- Ibsen ja politiikka. Otava 1922
- Mitä meiltä puuttuu: hiukkasen valtiollista ja kansallista itsetarkastelua. Otava 1922
- Politiikkaa ja poliitikoita: Valtiollisia kirjoitelmia ja tutkielmia. Otava 1922
- Leo Tolstois politische Ansichten. Suomalainen tiedeakatemia 1923
- Henrik Ibsenin suhde naisasialiikkeeseen. Otava 1924
- Nykyaikaisen kommunismin opit. Otava 1924
- Bidrag till belysning av Henrik Ibsens estetiska åskådning. Universitets forlaget, Oslo 1925
- Puhe Suomen suojeluskuntaväelle. Otava 1926
- Maanpuolustus meidän kaikkien asia. Lotta-Svärd yhdistyksen keskusjohtokunta 1926
- Kielikysymyksestämme vieläkin hiukkasen. 1927
- Les premiers devanciers francais de la theorie du milieu. Suomalainen tiedeakatemia 1928
- Gegenstand und Aufgabe der Ästhetik. Suomalainen tiedeakatemia 1929
- La theorie du comique de M. Henri Bergson. Suomalainen tiedeakatemia 1929
- Hippolyte Tainen käsitys taiteen olemuksesta: satavuotismuiston johdosta. 1929
- Pariisin pakkasista Afrikan aurinkoon: matkamuistelmia. Otava 1929
- Juhlakirja Yrjö Hirnin kuusikymmenvuotispäiväksi 7.12.1930 / toimituskunta: Gunnar Castrén, K. S. Laurila, Hans Ruin. Otava 1930
- Muutama muistelma Juhani Ahosta. 1930
- Deutsche Lesestücke für Studenten. Zusammengestellt und hrsg. von K. S. Laurila. Otava 1932
- Työtä ja taistoa puheita. Otava 1933
- Oppikoulujemme vierasten kielten opetusohjelma: oppikoulukomitean mietinnön johdosta. Otava 1933
- Yliopiston kielikysymys. 1934
- Språkfrågan vid Helsingfors universitet. 1935
- Huomioita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran näytelmäkilpailusta. 1937
- Erään ikuisen taistelun muudan vaihe: Runebergin ja Stenbäckin välinen kiista aatehistoriallisessa valaistuksessa. Otava 1937
- Ästhetische Streitfragen. Akateeminen kirjakauppa 1934, Suomalainen tiedeakatemia 1944
- Die Ästhetik in den nordischen Ländern. 1936
- Taistelu taiteesta ja siveellisyydestä. WSOY 1938
- Ajan ja iäisyyden kysymyksiä maallikon näkökulmasta. WSOY 1942
- Kyösti Kallion kouluvuosilta: muistelmia 1890-luvun Oulun lyseosta. 1942
- Keskustelua elämän suurista kysymyksistä: (Eino Kailan "Syvähenkisen elämän" johdosta). Kirjapaja 1944
- Tolstoi ja Luther vuorisaarnan selittäjinä. WSOY 1944
- Kirjalliselta taistelurintamalta. Kirjapaja 1945
- Kaunokirjallisuus elämänkatsomuksen muodostajana: kansansivistysopillisen yhdistyksen kokouksessa 9.III.1945 pidetty esitelmä. 1945
- Rauhan kannalle siirryttäessä. Kansanvalistusseura 1946
- Leo Tolstoi und Martin Luther als Ausleger der Bergpredigt. Suomalainen tiedeakatemia 1946
- Aksel August Granfelt kansansivistysmiehenä: muistopuhe Granfeltin syntymän satavuotisjuhlassa 6.10.1946. 1946
- Suurten muistojen mailta. Pellervo-seura 1947
- Suuri joulukirja. Toimittanut K. S. Laurila; kuvituksen järjestänyt Teodor Schalin. Aura, Turku 1947
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuka kukin oli (Wikiaineisto).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koskela, Lasse: Laurila, Kaarle Sanfrid (1876–1947). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- K. S. Laurila KirjastoVirma. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.7.2012.
- K. S. Laurila : Seikkailuja Pohjois-Afrikan rautateillä, metsissä ja maanteillä, Aamulehti, 21.04.1929, nro 107, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- K. S. Laurila : Afrikan aurinkoisella rannalla, Suomen Kuvalehti 18.05.1929, nro 20, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
| ||||||||||||||||||
