Uusi ylioppilastalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uusi ylioppilastalo
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021
Koordinaatit 60°10′09.7″N, 024°56′24″E
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija Armas Lindgren ja Wivi Lönn
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Johannes Haapasalo, Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.

Uusi ylioppilastalo (ruots. Nya studenthuset), alkuperäiseltä nimeltään Osakuntatalo, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYYn uudempi ylioppilastalo Helsingissä Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä. Nimestään huolimatta vuonna 1910 valmistunut rakennus ei ole HYYn uusin ylioppilastalo, sillä vuonna 2008 valmistui Domus Gaudium. Uusi ylioppilastalo on osa ylioppilaskunnan omistamaa Kaivopihan kiinteistöä. Siinä sijaitsevat HYYn keskustoimisto sekä useiden osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen tilat. Lisäksi osa rakennuksesta on vuokrattu ulkopuoliseen liike- ja toimistokäyttöön.

Uusi ylioppilastalo valmistui vuonna 1910, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Rakennuksessa toimii edelleen viisi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta: Eteläsuomalainen osakunta, Savolainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Åbo Nation ja Östra Finlands Nation. Uuden ylioppilastalon A-rappu sekä on edelleen vain opiskelijatoiminnan käytössä.

Talon alkuperäinen nimi oli Osakuntatalo ja sen pääkäyttäjiä yliopiston suomenkieliset osakunnat: Eteläsuomalainen Osakunta, Hämäläis-Osakunta, Satakuntalainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Viipurilainen osakunta ja Savolainen osakunta. Myöhemmin talossa ovat majailleet myös Karjalainen Osakunta, Kymenlakson Osakunta, Östrafinlands Nation sekä Åbo Nation.

1970-luvun alussa tilojen käyttö muuttui merkittävästi osakuntien menetettyä enemmistönsä HYYn edustajistossa. HYY korotti paljon osakuntien vuokria, ja Uuteen ylioppilastaloon jäivät vain Savolainen osakunta ja Varsinaissuomalainen Osakunta[1].

Sisätilojen jako on lähinnä Wivi Lönnin käsialaa, kun Armas Lindgren vastasi fasadin ulkoasusta.

Vuonna 1942 B-rappuun lisättiin kaksi kerrosta ja A-rappuun kattohuoneisto, joka nykyään tunnetaan nimellä Vinni.[2]

Rakennuksen Ylioppilasaukiolle suuntautuvan pääsisäänkäynnin yläpuolella on neljä veistosta, jotka kuvanveistäjä Johannes Haapasalo teki Armas Lidgrenin ideoinnin mukaan. Vuolukiveen veistetyt hahmot kuvaavat neljää luonteenpiirrettä: melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.[3]

Kortteliin on avattu kristallilla ja kiiltävillä metalleilla koristeltu, täysin uusi Minor Hotels-ketjun hotelli (https://www.nh-hotels.com/en/hotel/nh-collection-helsinki-grand-hansa?campid=8435708&gad_source=1&gclid=Cj0KCQjwjNS3BhChARIsAOxBM6r4FkMmqoMSWru0kwHzWhEcFv7Q0XceTgxYBw4CFtLRJQNhzZGwmDsaApQqEALw_wcB&gclsrc=aw.ds), jossa on 224 huonetta, yli 700 m2 kokous- ja juhlatilat, ravintola, yli 300 m2 kylpyläosasto, kuntosali ja saunaosasto, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Sen on määrä käsittää Uuden ylioppilastalon B-rappu sekä viereinen Seurahuoneen kiinteistö.lähde? Uuden ylioppilastalon tornikupolissa, jonne yleisöllä ei ennen ole ollut pääsyä, koska siellä oli jonkinlainen ullakko, on nykyisin cocktailbaari.

  1. Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä, s. 152. Gaudeamus, 2010.
  2. Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin ytimessä, s. 123. Gaudeamus, 2010.
  3. Mikko Lindqvist: Uuden ylioppilastalon arkkitehtuuri Virtuaalinen arkkitehtuurikävely. 16.10.2000. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Viitattu 4.7.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]