Laura Kolbe

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laura Kolbe
Laura Kolbe elokuussa 2008.
Laura Kolbe elokuussa 2008.
Syntynyt 9. syyskuuta 1957 (ikä 60)
Bogotá, Kolumbia
Asuinpaikka Helsinki
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Tutkimusala historia
Tutkinnot Helsingin yliopisto

Laura Kristina Kolbe (s. 9. syyskuuta 1957 Bogotá, Kolumbia) on suomalainen historiantutkija, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolbe valmistui filosofian maisteriksi yleisestä historiasta vuonna 1982 ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1989 Suomen ja Pohjoismaiden historiasta.[1] Hänen väitöksensä aihe oli Kulosaaren huvilakaupungin historia.[2] Kolbe on työskennellyt useiden historiikkihankkeiden parissa. Vuosina 1983–1988 hän oli Kulosaaren Kotiseutusäätiön tutkija, vuosina 1989–1995 ja 1996–2002 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiantutkija ja vuonna 2002 Helsingin kaupungin historiantutkija.[1] Hän on julkaissut kaksi osaa HYY:n historiaa. Vuosina 1996–2001 hän toimi Helsingin kaupungin historiatoimikunnassa ja kirjoitti kunnallispoliittisen osuuden Helsingin historia vuodesta 1945 -kirjasarjaan.

Kolben keskeisimmät tutkimusalueet ovat yliopiston ja ylioppilaiden sodanjälkeinen historia sekä kaupunkihistoria, mutta opettajana ja tutkijana hän on liikkunut sekä ajallisesti että temaattisesti laajalla alueella. Kolben erityisalaa on Helsingin poliittisen päätöksenteon historian tutkiminen, ja hän on julkaissut tutkielmia myös Alankomaiden historiasta ja Ruotsin 1600-luvun kulttuurihistoriasta.

Kolbe on ollut dosentti Helsingin yliopiston historian laitoksessa vuodesta 1995, ja vuoden 2006 alussa hänet nimitettiin Helsingin yliopiston Euroopan historian professoriksi. Kolbe on Eteläsuomalaisen osakunnan inspehtori. Hänet valittiin vuonna 2013 Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi.[3] Kolbe kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin ja toimi seuran puheenjohtajana vuosina 2002–2006. Hän oli vuosina 2003–2006 Tiedepolitiikka-lehden päätoimittaja. Vuodesta 2005 Kolbe on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen.[4]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolben äiti oli kirjailija Pirkko Kolbe, joka tunnettiin Helsingin Sanomien pitkäaikaisena pakinoitsijana nimimerkillä Pii. Kolben isä Boris oli saksalaissyntyinen ekonomi, joka työskenteli Bogotán konsulinvirastossa Kolumbiassa, missä Laura Kolbe syntyi.[5]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Kolbe valittiin keskustan listalta Helsingin kaupunginvaltuustoon 1 218 äänellä.[6] Hän on ollut vuodesta 2005 myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen.[4]

Kolbe valittiin uudelle kaudelle vuoden 2008 kunnallisvaaleissa 819 äänellä[7] ja vuoden 2012 vaaleissa 1 562 äänellä[8]. Eduskuntavaaleissa Kolbe on ollut ehdolla vuosina 2011 (706 ääntä)[9] ja 2015 (1 563 ääntä)[10].

Vuoden 2012 presidentinvaalissa Kolbe asettui toisella kierroksella Pekka Haaviston kannattajaksi.[11]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hotelli Kämp – lyhyt historia (1985)
  • Kulosaari – unelma paremmasta tulevaisuudesta (väitöskirja, Otava 1988)
  • Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (Matti Klingen, Marja-Liisa Nevalan ja Päivi Setälän kanssa, Otava 1990)
  • Suomen ylioppilas (Matti Klingen kanssa, Otava 1991)
  • Sivistyneistön rooli. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1944-1959 (Otava, 1993)
  • Traditio – murros – jatkuvuus. Helsingin II normaalikoulu 125 vuotta (1994)
  • Eliitti, traditio, murros: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1960–1990. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historia 6. Helsingissä: Otava, 1996. ISBN 951-1-14475-8.
  • Helsingin historia vuodesta 1945 III (Heikki Helinin kanssa, Helsingin kaupunki 1999)
  • Helsinki – Itämeren tytär (Matti Klingen kanssa, Otava 1999)
  • Kaupungissa kasvanut. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-185-6.
  • Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura: Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-572-6.
  • Ihanuuksien ihmemaa. Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-952-247-054-6.
  • Senaatintori - Suomen sydämessä (& Anja Kervanto Nevanlinna). 2012
  • Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus, 2014
  • Kolbe, Laura – Nyström, Samu – Vesikansa, Jyrki: Helsinki 1945: pääkaupunki ja rauha. Helsinki: Minerva, 2015. ISBN 978-952-312-192-8.
  • Nykyajan nainen: Pirkko ”Pii” Kolbe – äiti ja toimittaja, 2016

Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen kulttuurihistoria I–V (Tammi 2002–2005)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Laura Kolbe 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 8.8.2015.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 311. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Vuoden Alumni Helsingin yliopiston alumniyhdistys. Viitattu 8.8.2015.
  4. a b Euroopan historian professori Laura Kolbe, FT Helsingin yliopisto, historian laitos. Viitattu 8.8.2015.
  5. Kolbe, Laura: Muistot: Boris Kolbe HS.fi. 16.5.2015. Viitattu 8.8.2015.
  6. Kunnallisvaalit 24.10.2004: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 29.10.2004 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 19.3.2015.
  7. Kunnallisvaalit 26.10.2008: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 17.11.2008 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 19.3.2015.
  8. Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 19.3.2015.
  9. Eduskuntavaalit 17.4.2011: Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 19.3.2015.
  10. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat Helsingissä Helsingin Keskusta. Viitattu 19.3.2015.
  11. Pentikäinen, Vilkuna ja Kolbe Haaviston tukilistalla Suomenmaa. 26.1.2012. Viitattu 19.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]