Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Perustettu 1934
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Arttu Laaksonen
Hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen
Jäseniä noin 12 000
Osoite Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä
Kotisivut www.jyy.fi
Jyväskylän ylioppilastalo.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden muodostama ylioppilaskunta. Sillä on noin 12 000 jäsentä.[1]

Ylioppilaskunnalla on merkittävä omaisuusmassa. JYY omistaa muun muassa Kortepohjan ylioppilaskylän, Jyväskylän JYY-asunnot Oy:n, ravintola Rentukan, lounasravintola Ilokiven ja on osakkaana Jyväskylän alueen Semma-ravintolaketjussa.[2] Lisäksi JYY:n edustajia istuu Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallituksessa.[3] JYY julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä.[4]

JYY-konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 11 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma noin 77 miljoonaa euroa. Ylioppilaskuntakonsernilla on 44 työntekijää.[5]

Vuonna 2023 ylioppilaskunnan puheenjohtaja on Arttu Laaksonen[6], ja hallituksen puheenjohtajana toimii Konsta Tarnanen[7]. Toiminnanjohtaja on Minna Kalliokoski-Oinas[8], ja JYY-konsernin toimitusjohtajana työskentelee Timo Lahtinen[9].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYY perustettiin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnaksi (JKKY) vuonna 1934. Ensimmäiset vuodet JKKY oli aatteellisesti hyvin yhtenäinen isänmaallishenkinen yhteisö. Sodan jälkeen JKKY toimi tuloksekkaasti tehtävässään opiskelijoiden edunvalvojana, kun se kokosi kurssikirjaston, perusti terveydenhoitorahaston ja avasi oman terveydenhoitoaseman. Ylioppilaskunta myös rakennutti vuonna 1955 valmistuneen Jyväskylän uimahallin, joka toimii edelleen. Uimahallin suunnitellut Alvar Aalto piirsi myös ylioppilastalon, joka otettiin käyttöön vuonna 1965.[10]

Kun korkeakoulusta tuli vuonna 1966 Jyväskylän yliopisto, muuttui myös ylioppilaskunnan nimi nykyiseen muotoonsa. Muutoksen myötä opiskelijamäärät kasvoivat voimakkaasti, minkä seurauksena ylioppilaskunnan toiminta ja hallinto kokivat muutoksia. Ylioppilaskunta politisoitui ja suuntautui myös yhteiskunnallisiin teemoihin. Edunvalvonnan puolella JYY ja muut opiskelijajärjestöt ajoivat opiskelijoiden pääsyä mukaan yliopistojen hallintoon. Ylioppilaskunnan pitkään suunnittelema asuntolahanke toteutui, kun Kortepohjan ylioppilaskylän ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1968. Epäpoliittiset ryhmät valtasivat alaa ylioppilaskunnassa 1980-luvulta lähtien. Vuosituhannen loppua leimasi ylioppilaskunnassa saavutettujen etujen puolustaminen.[10]

Ylioppilaskunnan ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja vastaa ylioppilaskunnan päätöksenteosta, valvoo sääntöjen ja määräysten noudattamista sekä puheenjohtaa ylioppilaskunnan edustajistoa. Hallituksen puheenjohtaja johtaa päivittäisestä työskentelystä vastaavaa hallitusta, ja edustaa ylioppilaskuntaa sidosryhmien sekä muiden ulkoisten toimijoiden suuntaan yhteistyössä hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa.[11]

  • 2022 Elma Hyöky, Aija Hokkanen
  • 2021 Aleksi Murtojärvi, Petri Laaksonen
  • 2020 Nella Heikinmäki, Ira Vainikainen
  • 2019 Sonja Karppinen, Topias Peltonen
  • 2018 Bella Forsgrén, Aapeli Tourunen
  • 2017 Eyüp Yilmaz, Teemu Vasama
  • 2016 Maj Rasilainen, Lasse Heikkilä
  • 2015 Taimo Halme, Selma Vidgren

Lähde[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ JYY
  2. ↑ JYY-konserni
  3. ↑ Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö - Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö. Viitattu 28.4.2020.
  4. ↑ Mediatiedot Jyväskylän Ylioppilaslehti. Viitattu 28.4.2020.
  5. ↑ JYY-konsernin vuosikertomus 2018 Issuu. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Edustajisto
  7. ↑ Hallitus
  8. ↑ Ilokiven toimisto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 29.4.2020.
  9. ↑ Vehkakujan toimisto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 29.4.2020.
  10. ↑ a b Lamberg, Marko: Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934 - 2003. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 2004. ISBN 951-9113-70-3.
  11. ↑ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perussääntö jyy.fi. Viitattu 16.12.2021.
  12. ↑ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta: Vanhat hallitukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 16.1.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ylioppilaskunnat
Nykyiset

AYY (Aalto-yliopisto) · HYY (Helsingin yliopisto) · ISYY (Itä-Suomen yliopisto) · JYY (Jyväskylän yliopisto) · LYY (Lapin yliopisto) · LTKY (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) · OYY (Oulun yliopisto) · SHS (Svenska Handelshögskolan) · TaiYo (Taideyliopisto) · TREY (Tampere) · TYY (Turku) · VYY (Vaasan yliopisto) · ÅAS (Åbo Akademis)

Entiset

KY (Helsingin kauppakorkeakoulu) · JoYY (Joensuun yliopisto) · KYY (Kuopion yliopisto) · KUVYO (Kuvataideakatemia) · TOKYO (Taideteollinen korkeakoulu)  · TTYY (Tampereen teknillinen yliopisto) · Tamy (Tampereen yliopisto) · TeYo (Teatterikorkeakoulu) · TKY (Teknillisen korkeakoulu) · TuKY (Turun kauppakorkeakoulu) · SAY (Sibelius-Akatemia)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyväskylän_yliopiston_ylioppilaskunta&oldid=21780646”