Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Perustettu 1934
Edustajiston puheenjohtaja Sonja Karppinen
Hallituksen puheenjohtaja Topias Peltonen
Jäseniä noin 12 000
Osoite Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä
Kotisivut www.jyy.fi
Jyväskylän ylioppilastalo.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden muodostama ylioppilaskunta. Sillä on noin 12 000 jäsentä.[1]

Ylioppilaskunnalla on merkittävä omaisuusmassa. JYY omistaa mm. Kortepohjan ylioppilaskylän, Jyväskylän JYY-asunnot Oy:n, ravintola Rentukan, lounasravintola Ilokiven ja on osakkaana Jyväskylän alueen Semma-ravintolaketjussa.[2] Lisäksi JYYn edustajia istuu Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallituksessa. JYY julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä. Ylioppilaskuntakonsernilla on 77 työntekijää.

Ylijäämänsä ylioppilaskunta sijoittaa rahastoihin, joissa oli syksyllä 2007 noin 700 000 euroa. Muissa arvopapereissa JYYllä oli lisäksi kiinni 400 000 euroa.[3]

Vuonna 2019 ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii Topias Peltonen[4] ja edustajiston puheenjohtajana Sonja Karppinen[5]. Toiminnanjohtaja on Minna Oinas, ja JYY-konsernin toimitusjohtajana työskentelee Marko Huttunen[6].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYY perustettiin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnaksi (JKKY) vuonna 1934. Ensimmäiset vuodet JKKY oli aatteellisesti hyvin yhtenäinen isänmaallishenkinen yhteisö. Sodan jälkeen JKKY toimi tuloksekkaasti tehtävässään opiskelijoiden edunvalvojana, kun se kokosi kurssikirjaston, perusti terveydenhoitorahaston ja avasi oman terveydenhoitoaseman. Ylioppilaskunta myös rakennutti vuonna 1955 valmistuneen Jyväskylän uimahallin, joka toimii edelleen. Uimahallin suunnitellut Alvar Aalto piirsi myös ylioppilastalon, joka otettiin käyttöön vuonna 1965.[7]

Kun korkeakoulusta tuli vuonna 1966 Jyväskylän yliopisto, muuttui myös ylioppilaskunnan nimi nykyiseen muotoonsa. Muutoksen myötä opiskelijamäärät kasvoivat voimakkaasti, minkä seurauksena ylioppilaskunnan toiminta ja hallinto kokivat muutoksia. Ylioppilaskunta politisoitui ja suuntautui myös yhteiskunnallisiin teemoihin. Edunvalvonnan puolella JYY ja muut opiskelijajärjestöt ajoivat opiskelijoiden pääsyä mukaan yliopistojen hallintoon. Ylioppilaskunnan pitkään suunnittelema asuntolahanke toteutui, kun Kortepohjan ylioppilaskylän ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1968. Epäpoliittiset ryhmät valtasivat alaa ylioppilaskunnassa 1980-luvulta lähtien. Vuosituhannen loppua leimasi ylioppilaskunnassa saavutettujen etujen puolustaminen.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. JYY
  2. JYY-konserni
  3. Lappalainen, Elina & Valkonen, Noora: Puuhailusta miljoonabisneksiin. Keskisuomalainen, 29.8.2007.
  4. Hallitus
  5. Edustajisto
  6. Työntekijät
  7. a b Lamberg, Marko: Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934 - 2003. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 2004. ISBN 951-9113-70-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]