Seminaarinmäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit KML-muodossa
Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Kasvitieteellinen puutarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus Arkkitehti Rakennusvuosi Kuva Koordinaatit
Aallon kirjasto Alvar Aalto 1955
DUO K3919 16 IMG 9414.JPG
62.236671°N, 25.732605°E
AaltoAlvari Alvar Aalto 1955[3]
Jyväskylä - Aaltoalvari.jpg
62.23625155°N, 25.72848855°E [3]
Athenaeum Arto Sipinen 1976
Atheneum (seminaarinmäki).jpg
62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus 1989
E-rakennus (seminaarinmäki).jpg
62.237398°N, 25.731303°E
Educa Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1881
University of Jyväskylä - Educa.jpg
62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1883
University of Jyväskylä - Fennicum.jpg
62.236902°N, 25.732473°E
Historica Konstantin Kiseleff 1881
Jyväskylä - Historica.jpg
62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus Alvar Aalto 1954[3]
University of Jyväskylä main Building.jpg
62.23630575°N, 25.73244908°E [3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola Alvar Aalto 1954
Philologica.jpg
62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu Alvar Aalto 1954
Proxima.jpg
62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola Alvar Aalto 1954[3]
JYU - G.jpg
62.23770546°N, 25.73144754°E [3]
Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) Arto Sipinen 1974
Jyväskylä University Library.jpg
62.237727°N, 25.736167°E
Liikuntatieteen laitosrakennus Alvar Aalto 1971
Jyväskylän yliopisto - Liikunta 2.jpg
62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi Alvar Aalto 1954
Seminaarinmäki Campus - Philologica Lozzi.jpg
62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty Alvar Aalto 1954
Lyhty (seminaarinmäki).jpg
62.235744°N, 25.731379°E
Musica Arto Sipinen 1976
Jyväskylä - Musica.jpg
62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Ilmari Lahdelma
Rainer Mahlamäki
2002
Jyväskylän Normaalikoulu.jpg
62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi Ilmari Lahdelma 2003
Jyväskylä - Ylioppilastalo.jpg
62.234633°N, 25.730608°E
Oppio Konstantin Kiseleff
Helge Rancken
1882
Oppio 2018.jpg
62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo Wäinö Gustaf Palmqvist 1908
Parviaisen talo.jpg
62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A Kerttu Tamminen 1929
Jyväskylä - Pitkäkatu 1.jpg
62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903
Jyväskylä - Pitkäkatu 1B.jpg
62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903
University of Jyväskylä - PiC.jpg
62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1 Olavi Kivimaa 1952
Pitkäkatu 1c1.jpg
62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo Konstantin Kiseleff 1882[3]
Puutarhurintalo (seminaarinmäki).jpg
62.23730042°N, 25.73396537°E [3]
Seminaarinmäen viljamakasiini 1851
University of Jyväskylä - Rehtoraatti.jpg
62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium Konstantin Kiseleff 1883
Jyväskylä - Seminarium.jpg
62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus Arto Sipinen 1974
Jyväskylän yliopisto T-rakennus.jpg
62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi
Taavettilan riihi.jpg
62.23575684°N, 25.73379908°E [3]
Työtupa Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1902
Työtupa (seminaarinmäki).jpg
62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U2 Alvar Aalto 1955
University of Jyväskylä - U2.jpg
62.235844°N, 25.728855°E
Vanha paja Konstantin Kiseleff 1883
Vanha paja (seminaarinmäki).jpg
62.237526°N, 25.733138°E
Villa Rana Yrjö Blomstedt 1905
Villa Rana2.jpg
62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto 1964
University of Jyväskylä - Ylioppilastalo.jpg
62.235°N, 25.731111°E
Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
  2. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.
  3. a b c d e f g h i https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200191

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.