Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu
| Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Seminaarinmäki, Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′14″N 25°43′53″E / 62.237129°N 25.731315°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Valmistumisvuosi | |
| Omistaja | Suomen Yliopistokiinteistöt |
| Käyttäjä | Jyväskylän yliopisto |
 Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu (kutsumanimi Harkkari) on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1954 osana Jyväskylän Seminaarinmäelle rakentunutta Aallon kampusaluetta. Rakennus oli koulukäytössä vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen siinä on toiminut Jyväskylän yliopiston eri laitoksia.[1]
Harjoituskoulun rakennus oli omana aikanaan poikkeuksellisen moderni. Rakennuksessa on neljä erisuuntaista luokkasiipeä. Siipien kerroksissa luokat on sijoitettu kolmen luokan soluihin, jolloin koulutyöskentely oli rauhallisempaa ja eikä rakennuksessa ollut pitkiä häliseviä käytäviä. Jokaisen solun edessä on työskentelytila, johon luokasta pääsi opiskelemaan vapaamuotoisesti esim. kirjojen pariin ja työskentelemään ryhmissä. Kussakin luokkatilassa oli opettajakokelaiden tila, joka on erotettu käytävästä vinolla seinällä. Näin käytävien tilarytmi on eloisa eikä muodostunut perinteisiä suoria koulukäytäviä. Normaaliluokat olivat hyvin valoisia, sillä niistä on suuret ikkunat lounaaseen Mattilanpellon suuntaan. Erikoisluokkasiivessä olivat erityiset tilat mm. kuvaamataidonopiskelulle ja käsitöille. Opettajainhuoneita oli useita. Eri kerrosten opettajien ja auskultanttien huoneet oli sijoitettu luokkasolujen käytävien päähän, ja suurimmissakin opettajainhuoneissa oli tilat vain kuudelle opettajalle. Luokka- ja ryhmätyötilojen sijoittelu mahdollisti joustavan koulutyöskentelyn. Ideat olivat aikaansa edellä, sillä joustavan opiskelun ajatukset levisivät varsinaisesti Suomeen vasta 1970-luvulla.[2][3]
Käytävien seinämateriaali on punatiili. Portaikkojen ja kerrosten lattiat ovat neliönmuotoista punaista klinkkeriä. Luokissa on vaaleat rapatut seinät. Lakattua puuta on käytetty portaikkojen kaiteissa, koululaisten vaatenaulakoissa ja luokkahuoneiden takaseinissä sekä etuseinien paneloinneissa. Luokkien värimaailma vaihteli eri kerroksissa. Pääasiallisina väreinä olivat valkoinen, sinapinkeltainen/oliivin vihreä ja sininen. Nämä värit toistuivat mm. verhoissa, opettajanpöytien etupaneeleissa ja luokkien säilytyskaappien ovissa sekä ryhmätyötilojen pöydissä ja jakkaroiden kansissa. Ryhmätyötilojen kalusteet, luokkahuoneiden opettajainpöydät sekä liukuovikaapistot olivat Artekin/Alvar Aallon suunnittelemia ja Helnon valmistamia. Opettajainpöytien työtuolit oli suunnitellut Ilmari Tapiovaara. Opettajainhuoneiden kalustuksessa oli käytetty Artekin kalusteiden lisäksi Olof Ottelinin suunnittelemia sohvapöytiä. Rakennuksen valaisimet oli valmistanut Idman ja Orno. Tilojen alkuperäisestä kalustusta on hyvin vähän jäljellä rakennuksessa. Kalustemalleja on säilynyt Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseon kokoelmissa.[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kampusopas : arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla, s. 34. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2016. ISBN 978-951-39-6526-6.
- ↑ a b Lukkarinen, Päivi: Alvar Aallon kasvatusopillinen korkeakoulu. Menneitten motiivien kiteytymä., s. 66–68. Jyväskylän yliopisto, 1994.
- ↑ Putkonen,Päivi: Kuviokelluntaa ja Lauantain toivottuja. Elämää Aallon kampuksella. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 9., s. 40. Jyväskylän yliopiston museo, 1998.
- ↑ Lukkarinen, Päivi. Jyväskylän yliopiston Normaalikoulun ala-aste. Sisätilainventointi 2001. Julkaisematon selvitys. Alvar Aalto -säätiön ja Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseon arkistot.
