Mattilanpelto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mattilanpelto
5. kaupunginosa
Taloja Kiljanderinkadulla
Taloja Kiljanderinkadulla
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kantakaupunki
Väkiluku 1 071
Osa-alueet Seminaarinmäki, Mattilanpelto, Mattilanniemi
Postinumerot 40100, 40600

Mattilanpelto eli Mattila on Jyväskylän kaupunginosa. Siihen kuuluvia pienalueita ovat Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Mattilanpelto. Mattila on tarkkaan ottaen tilastollinen alue, jonka rajat ovat suunnilleen samat kuin Mattilanpellon kaupunginosan.

Seminaarimäki on Jyväskylän yliopiston pääkampus, jossa sijaitsevat muun muassa yliopiston vanhimmat rakennukset 1800-luvulta, yliopiston päärakennus, hallintorakennus ja kirjasto. Seminaarinmäellä sijaitsee Jyväskylän uimahalli ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari.

Älylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seminaarinmäellä on myös vanhoja puutaloja, joista yhdessä on kaupunginjohtajan virka-asunto. Puutaloaluetta kutsutaan nimellä Älylä. Monet sen taloista ovat yliopiston opettajien 1930-luvulla rakennuttamia. Nimen kerrotaan olevan rehtori Kaarle Oksalan keksimä.[1]

Mattilanniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mattilanniemi on Jyväsjärven niemi, ja siellä sijaitsee uimaranta sekä Jyväskylän yliopiston rakennuksia, muun muassa informaatioteknologian tiedekunnan rakennus Agora. Alueella on kaksi sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä poistettua yliopiston rakennusta, joiden purkamista on suunniteltu. Purkamista on myös vastustettu.

Mattilanniemessä on entinen Nokia Oyj:n paikallinen yksikkö (vuoteen 2009). Nykyisin tiloissa on muiden muassa Ixonoksen ja Tieto Oyj:n toimintaa.

Mattilanpellon pienalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mattilanpellon omakotialue on Mattilanpellon kaupunginosan osa. Se on yksi kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen 1940-luvulla suunnittelemista Jyväskylän jälleenrakennuskauden asuinalueista. Mattilan talon pelloille vuonna 1946 kaavoitettu alue syntyi helpottamaan sodan jälkeistä asuntopulaa ja se oli jatkoa Hämäläisen 1940 aloittamalle kaupungin uusien omakotialueiden kaavoitukselle. Keskellä aluetta on puisto, joka muodostaa alueen keskustaa jäsentävän aukion. Länsi-Päijänteentie erottaa Mattilanpellon Kukkumäestä, jossa myös on saman aikakauden omakotiasutusta. Alueella sijaitsevat entinen Keljon kirkko ja Keljon vanhainkoti. Keljon kaupunginosa alkaa kuitenkin hieman etelämpänä.[2]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiskan taiteilijaperheen vuonna 1920 valmistunut kotitalo Kramsunkadulla
Lehtori Toivo Ojalan perheen vuonna 1929 valmistunut asuinrakennus Hämeenkadulla
Arkkitehti Wivi Lönnin veljelleen Wilhelm Lönnille suunnittelema talo vuodelta 1908
Kauppaneuvos Hanna Parviaisen talo Seminaarinkadulla

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esa Sironen: Ennusteita, idoleita, sanaleikittelyä. Suur-Jyväskylän Lehti, 2013, nro 57, s. 30-31. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.11.2013. [vanhentunut linkki]
  2. Keski-Suomen museo: Mattilanpellon omakotialue Viitattu 16.11.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]