Vuoritsalo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Jyväskylässä sijaitsevaa saarta. Jämsässä on Vuorissalon saari. Nuutti Vuoritsalo on suomalainen kirjailija.
Vuoritsalo
Vuoritsalo pohjoisesta.jpg

Vasemman Vuoritsalon ja oikean Siikasaaren välissä aukeaa Ruokosalmi. Kuva on näkymä pohjoisesta Isosta Haapasaaresta.

Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
177,5 m [2]
Pinta-ala
4,74 km² [a]

Vuoritsalo [2] on Päijänteen saari Keski-Suomessa Jyväskylässä ja se sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä [2]. Saari on Jyväskylän toiseksi suurin ja suurin kokonaan kaupungin alueella oleva saari. Jyväskylän suurin saari Muuratsalo on jaettu Jyväskylän – ennen vuotta 1993 Säynätsalon – ja Muuramen kesken.

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari on 4,1 kilometriä pitkä, 1,7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 4,74 neliökilometriä [a]. Se sijaitsee Murtoselän pohjoispuolella, ja saaren kummallakin puolella on salmet ja salmissa lisää saaria. Itäisessä salmessa on Siikasaari, jonka erottaa Vuoritsalosta matala ja 130–260 metriä leveä Ruokosalmi. Läntisessä salmessa sijaitysevat Pieni-Lehtinen, Lehtissaari ja Kalasaari. Kalasaaren erottaa Vuoritsalosta 50–220 metriä leveä Kalasalmi. Muita Vuoritsalon rannan lähellä sijaitsevia saaria ovat eteläpään tuntumassa sijaitsevat Pieni Vuoritsalo, Iso-Holsti ja Pieni-Holsti. Pohjoispään Muuntokannasta on matkaa 450 metriä Haapaniemeen, eli Jyväskylän kaupunki on lähellä.[2]

Saaren huippu sijaitsee noin 177,5 metriä merenpinnan yläpuolella, ja se kohoaa 99 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta, joka on 78,3 metriä mpy. Huippu sijaitsee saaren pohjoispuoliskossa, mutta eteläpuolellakin on noin 77 metrin korkeuteen kohoava huippu. Saari on niin lähellä kuperaa muotoa, ettei siihen ole syntynyt kuin yksi nimetön lampi. Se sijaitsee saaren pohjoisosissa, ja sen vedenpinnan korkeus on yli 58 metriä Päijännettä korkeammalla. Saaren rinteet ovat etenkin sen pohjoispäässä jyrkät.[2][3]

Saaressa ei ole kiinteää asutusta. Sen rannoilta voidaan kartasta laskea lähes 50 vapaa-ajan asuntoa. Ne ovat niin sanottuja rantamökkejä, sillä saarella ei ole teitä. Metsissä kulkee kävelypolkuja sekä metsähoidollisia reitistöjä [4]. Saareen ei ole tieyhteyttä, vaan kaikki käyttävät liikkumiseen veneitä. Saaren matalan pohjoiskärjen ylittää korkeajännitelinja, joka Hämeenlahden jätettyään ylittää Päijänteen Lehtissaaren, Kalasaaren, Vuoritsalon ja Siikasaaren kautta ja jatkaa kauaksi itään päin.[2][5]

Panoraamakuva Vuoritsalosta.

Virkistys- ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteysalus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saareen voi päästä yhteysaluksella M/S Satu, jonka lähtösatama on Jyväsjärvellä sijaitseva Jyväskylän satama. Se käy Vuoritsalon länsirannassa Ala-asemassa ja Vuorikievarissa.[6]

Lammen maja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoritsalo nuorison hyväksi -yhdistys rakensi vuoden 2005 tienoilla Vuoritsalon lammen rannalle majan [4]. Tämä aiheutti erimielisyyksiä yhdistyksen ja Vuoritsalon kesäasukkaiden välille, sillä kesäasukkaat, joiden mökeille vesi tuli tästä lammesta, pelkäsivät, että majalla käyvät luontokerholaiset sotkisivat lammen vettä. Kesäasukkaat vaativat majan purkamista mutteivät saaneet tahtoaan läpi. Majalla käy talvisin myös hiihtäjiä.

Saaren luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoritsalo on lähes kokonaan kallioaluetta, mutta pohjoisosassa on alavalla osalla myös hieta- ja turvemaita [4]. Kallioalueet ovat karua kasvuympäristöä, jossa viihtyy mänty. Kallioiset rinteet muodostavat itärinteille muutaman lyhytikäisen metsäpuron, jotka laskevat siellä järveen. Näihin kohtiin on syntynyt vehmaita saarekkeita, joista osa on suojeltuja metsäalueita. Saaren rantavyöhyke ja muut alavat alueet voivat riittävän kosteuden takia olla lehmusta kasvavaa lehtometsää.[5][7]

Suojelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella on toistakymmentä pienialaisia luonnonsuojelualueita. Lehdoista suurin on koilliskärjessä oleva 4,2 hehtaarin laajuinen suojelualue. Alueella on noin puolensataa puumaista lehmusta ja satoja pienempiä yksilöitä. Alueella kasvaa myös perinteisinä lehtopensaina mustakonnanmarjaa, näsiää, koiranheisiä ja lehtokuusamaa. Tiheäpuustoisen metsän vanhat, osin lahot koivut ja haavat, ovat suotuista elinpiiriä vanhaa metsää kaipaavalle eliöille.[2][7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodelta 1884 olevassa Pohjois-Päijänteen alueen purjehduksen vesistökartassa saaren nimi kirjoitettiin ”Wuorissalo” [8]. Saaren pohjoiskärjessä on niemi nimeltään muuttokanta. Se on saanut nimensä sen perusteella, että kun Toivakasta soudettiin Jyväskylään kirkkoon, tuossa paikassa vaihdettiin soutajat. Vuoden 1884 kartassa niemen karttanimi oli muodossa ”Muuttukanta” [8].[9]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saaren pinta-ala on otettu saaren ruotsinkielisen Wikipedian artikkelista, jossa sillä on ollut oma lähde.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paikkatieto: Vuoritsalo, paikkatietoalusta.fi, viitattu 7.9.2019
  2. a b c d e f g Karttapaikka: Vuoritsalo, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.9.2019.
  3. Karttapaikka: Vuoritsalo, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.9.2019.
  4. a b c Vuoritsalon rantakaava Pöyry Finland Oy. Viitattu 18.8.2013.
  5. a b Karttapaikka: Vuoritsalo, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.9.2019.
  6. Risteilyt, Ketään ei jätetä rannalle, Jyväskylä ry, viitattu 7.9.2019
  7. a b Kaupungin omistamat luonnonsuojelualueet Jyväskylän kaupunki. Viitattu 7.9.2019.
  8. a b Meriluoto, Timo: Jyväskylä-Muuratsalo (JPG), 1884, Vesistökarttojen pienennökset, viitattu 14.9.2019
  9. Jyväskylän maalaiskunnan kirja (1977), s. 543