Koordinaatit: 62.099°N, 25.754°E

Muuratsalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muuratsalo

Näkymää Satasarviselta

Sijainti
Saariryhmä
Säynätsalon saaristo
Vesialue
Korkein kohta
195 m [2]
Pinta-ala
9,6 km² [a]
Väestö
Asukasluku
592 [3]
Asutuskeskukset
Muuratsalo
(Haikka, Kortepelto)
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Haikantie Satasarvisen pohjoisrannalla
Pihapiiri Haikassa
Saaritie 41-42
Velakallionlampi
Tapion Alttari
Hakolanvuori Ojasenlammen yli kuvattuna
Kalliolohkoja Lullinvuorella
Hiekkarantaa Pahkalahdella luonnonsuojelualueella

Muuratsalo [2] on Päijänteen saari Keski-Suomessa Muuramessa ja Jyväskylän Säynätsalossa. Saari sijaitsee Ristinselän pohjoispuolella ja Hauhonselän länsipuolella.[2]

Maantietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari on 5,6 kilometriä pitkä, 3,2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 9,6 neliökilometriä [a]. Saaren muoto on yleensä varsin selväpiirteinen, mutta sen pohjoispäässä on muutama niemi ja kaksi lahtea. Huomattavin yksityiskohta on Satasarvisen kauaksi näkyvä vuorenhuippu, jonka eteläpuolelle jää suojaisa Vuorenlahti. Vuoren pohjoispuolella työntyy pohjoiseen matala Haikankärki. Saaren itärannasta aukeaa Hauhonselkä, jonka saareton järvenselkä on 1,4–2,0 kilometriä leveä. Eteläpuolella aukeaa vieläkin suurempi Ristinselkä, jossa vastaranta näkyy 1,8–5,2 kilometrin päässä. Muissa ilmansuunnissa vastaranta on paljon lähempänä. Saaren lounaisrantoja seuraa Uitonsalmi, joka jää Viitesaaren ja Saarenkylän väliin. Uitonsalmi aukeaa pohjoisessa pieneen Lehtisselkään, jota ympäröi Saarenkylän lisäksi Majasaari, Korpinen ja Lehtissaari. Tämä Säynätsalon saaristo päättyy pohjoisessa Säynätsaloon ja Hauhonselän Kaakkosaareen, jotka näkyvät Muuratsalon pohjoispäästä. Muuratsalon edustalla on paikoin syvää, mutta rantojen läheisyydessä esiintyy joitakin pieniä saaria. Niitä ovat Lehtisselällä Kontti, kaksi saarta Verkkosaaren lähellä, Uitonsalmen Kampinsaaren edessä kivikkoinen saari ja etelärannassa Kätkytsaari.[2]

Muuratsalossa on neljä yli 190 metrin korkeuteen kohoavaa vuorta: Hakolanvuori, Kontinvuori, Suovuori ja Lullinvuori. Saaren korkeimmat huiput sijaitsevat Lullinvuorella tai kaksihuippuisella Kontinvuorella. Ne yltävät noin 195 metrin korkeuteen merenpinnasta (mpy). Ne kohoavat silloin 117 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta, joka on 78,3 metriä mpy. Kun edellä mainittujen vuorien luetteloon lisätään Hakolanvuoren lounaispuolella oleva Penttilänvuori ja saaren pohjoispään Satasarvinen, saadaan saaren länsi- ja etelärantoja seuraava vuorien ketju, jonka huiput muodostavat L-kirjaimen. Kirjaimen kainalossa sijaitsee kalliomurros, jonka reuna on varsin jyrkkärinteistä aluetta. Saaressa on laajoja avokallioalueita, joista on hyvät näkymät ympäristöön. Suosittuja kohteita ovat Satasarvinen ja sen lähellä sijaitseva Paljaspää. Näille kallioille johtaa kävelypolut, koska niiltä on hyvät näkymät alas järvelle ja lähiympäristöön [4].[2][5]

Vuorten kainalosta löytyy myös järviä. Muuramen kunnan puolella sijaitsevat Ojasenlampi, Iso-Sikonen ja Pieni-Sikonen. Ne kuuluvat samaan Ojasen laskuojan valuma-alueeseen, joka on muodostunut Suovuoren, Hakolanvuoren, Penttilänvuoren, Lullinvuoren ja Ojasenkallion väliseen laaksoon. Neljäs lampi Velakallionlampi sijaitsee Jyväskylän puolella Kontinvuoren eteläisen huipun ja Suovuoren välissä. Se laskee pieneen Mustalahteen.[2][5]

Noin puolet saaresta kuuluu Jyväskylän Muuratsalon kaupunginosaan, joka ennen vuotta 1993 kuului Säynätsalon kuntaan, toinen puoli saaresta kuuluu Muurameen. Saaren pohjoisosissa Jyväskylän puolella on noin 590 asukasta, mutta myös Muuramen puolella on joitakin asukkaita lisää. Saaren asuinalueet sijaitsevat pääasiassa saaren pohjoisrannoilla, Haikankärjessä ja itärannoilla. Muuratsaloon tulee tie mantereen Kinkovuorelta, ensin pengertietä pitkin Säynätsaloon, sitten Louhunsalmen riippusillan yli Lehtisaareen ja lopuksi Lemmensiltaa pitkin Muuratsaloon. Saaren jokaisella suunnalla kulkee veneväylät.[2][6]

Luontoarvoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonsuojelualueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella on kartan mukaan yhdeksän luonnonsuojelualuetta, joista kaksi sijaitsee Natura 2000-alueella [2]. Muuratsalon tunnusomainen piirre on siirtolohkareet. Saarella sijaitsee yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista [7]. Hakolanvuorella on kivimuodostelma, Tapion alttari, jossa siirtolohkare on kolmen pienemmän kiven varassa.[8][9][10]

Natura 2000 -alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaressa on osa kolmesta Lullinvuori–Kustaanvuori–Härköpohja Natura 2000 -alueen (FI0900084, 96 ha) alueista. Saaren eteläosassa on Lullinvuoren kaksi kilometriä pitkät etelärinteet Ristinselälle päin. Rinteet ovat jyrkät, ja siellä kohoavat vanhojen puiden havupuuvaltaiset kalliorinteet. Avokallioilta on näkymät järvenselälle, rinteiden alla on pieniä lehtoja ja lahopuuta on paikoin paljonkin. Kalliossa on kuuluisa rakoluola [11]. Lullinvuoren alue on osin luonnonsuojelualuetta ja osin valtiolle ostettua metsämaata. Natura-alueen kaksi muuta kohdetta sijaitsevat mantereella saaresta katsoen lounaaseen päin Härköpohjan ja Niittyahon suunnilla.[12][13]

Virkistysarvoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haikan pohjoiskärjessä on sektoriloisto, jonka lähellä on tyyliltään perinteinen kahvila Ruokala Salo. Asuinalueen asemakaavan suunnitteli Wivi Lönn vuonna 1926 [14]. Muuratsalon länsirannalla sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema koetalo, joka toimi myös hänen kesäasuntonaan. Länsirannalla sijaitsee myös Jyväskylän kaupungin leirialue Naukula [15]. Kaakkoisessa Muuratsalossa on niemi, jonka nimi on Etelähaikka. Muuratsalon etelärannalla on hiekkarantaa.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saariketju on syntynyt jääkaudella jäätikön raastaessa Päijänteen järviallasta auki, kun sen tielle on sattunut Muuratsalon ehjät graniittikalliot. Saarella oli alle kymmenen pientilaa, joiden seuraksi oli Haikkaan rakennettu asuinalue, kauppa ja vuonna 1936 rakennettu kansakoulu luokka-asteille 1–4. Koulu on peruskorjattu vuonna 1995 [16][17]. Saareen tuli tie vasta vuonna 1948, kun Lehtisaaren ja Muuratsalon välinen Lemmensilta Kuusainsalmella valmistui. Haikan asuinalue levisi vuoteen 1963 mennessä Satasarvisen eteläpuolella etelään ja länteen päin [18]. Vuosien saatossa asuinalue saavutti saaren länsireunan sen pohjoisosissa vuoteen 1983 mennessä [19]. Tämän jälkeen länsipuolen asuinalue laajeni edelleen etelään päin [20]. Vanha silta korvattiin pengersillalla 1980-luvulla.[21]

Kuvasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ruokala Salon julkisivu kesällä 2008
    Ruokala Salon julkisivu kesällä 2008
  • Ruokala Salon sisätiloja
    Ruokala Salon sisätiloja
  • Alvar Aallon suunnittelema koetalo
    Alvar Aallon suunnittelema koetalo
  • Satasarvisen asuintaloja pohjoisrannan uimarannalta nähtynä
    Satasarvisen asuintaloja pohjoisrannan uimarannalta nähtynä
  • Venevalkama Uohuanlahdella saaren pohjoisrannalla
    Venevalkama Uohuanlahdella saaren pohjoisrannalla
  • Näkymä Paljaspäältä Hauhonselälle
    Näkymä Paljaspäältä Hauhonselälle
  • Siirtolohkareita polunvarressa Kontinvuorella
    Siirtolohkareita polunvarressa Kontinvuorella
  • Lullinvuoren rakokiviluola
    Lullinvuoren rakokiviluola
  • Velakallionlampi nähtynä mäeltä
    Velakallionlampi nähtynä mäeltä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Saaren pinta-ala on otettu saaren ruotsinkielisen Wikipedian artikkelista, jossa tiedolla on ollut oma lähde.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Paikkatieto: Muuratsalo, paikkatietoalusta.fi, viitattu 9.9.2019
  2. ↑ a b c d e f g h Muuratsalo, Muurame (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.9.2019.
  3. ↑ Jyväskylä: Aluekohtaista tietoa Jyväskylästä (vuoden 2018 tietoa), viitattu 8.9.2019
  4. ↑ Retkeilykohteet Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  5. ↑ a b Muuratsalo, Muurame (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.9.2019.
  6. ↑ Muuratsalo, Muurame (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.9.2019.
  7. ↑ Muuratsalon maisemat halutaan säästää jälkipolville 13.8.2012. Yle. Viitattu 15.8.2012.
  8. ↑ Tuovinen, Hannu: Ramin kuntopolut – just hyvät TU-seniorillekin Demari. 10.9.2009. Viitattu 14.8.2012.
  9. ↑ Ramin luontopolku ja Tapion Alttari (PDF) Ympäristökasvatus Keski-Suomessa. Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYKY. Viitattu 24.12.2015.
  10. ↑ Raimo Nieminen vuoden kuntoilijaksi Jyväskylän kaupungin tiedoituslehti. 1.2.2006. Viitattu 24.12.2015.
  11. ↑ Suomen 20 kiinnostavinta luolaa kartalla Yleisradio. Viitattu 2.5.2015.
  12. ↑ Natura-alue: Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja (FI0900084), 1.7.2019 , viitattu 10.9.2019
  13. ↑ Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja ymparisto.fi. Viitattu 14.8.2012.
  14. ↑ Muuratsalo Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  15. ↑ Naukulan leirintäalue (archive.org:issa) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  16. ↑ Maanmittaushallitus: Korpilahden seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1940, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 8.9.2019
  17. ↑ Muuratsalon koulu (archive.org:ssa) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  18. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 8.9.2019)
  19. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 8.9.2019)
  20. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 8.9.2019)
  21. ↑ Matti Rautjoki et al.: PÄIVÄT seutuvilla Päijänteen : säynätsalolaisten kirja, s. 118, 121. Säynätsalon kunta, 1994. ISBN 952-9845-17-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Muuratsalo&oldid=22232673”