Muurame

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Huonekalutehtaasta kertovan artikkelin nimi on Muurame (huonekalutehdas).
Muurame
Muurame.vaakuna.svg Muurame.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°08′N, 025°40.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Hallinnollinen keskus Muuramen kirkonkylä
Perustettu 1921
Kokonaispinta-ala 194,05 km²
285:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 144,05 km²
– sisävesi 50,00 km²
Väkiluku 10 102
99:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 70,13 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 22,3 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 16,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Ari Ranta-aho
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Ps.
 • KD

12
9
6
3
2
2
1
www.muurame.fi
Muuramen kirkko (Alvar Aalto 1929).

Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Päijänteen pohjoispään länsipuolella.

Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen, mutta jo 1810-luvun lopulla esitettiin, että se eroaisi Korpilahdesta. Senaatin vuoden 1917 lopulla tekemän päätöksen johdosta Muuramen kunta erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921.[7] Säynätsalon kunta erosi Muuramesta vuonna 1924 sen johdosta, että Muurame ei säynätsalolaisten mukaan riittävästi huolehtinut Säynätsalon alueen kehityksestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista[8]. Vuonna 1969 Muuramen väkiluku oli 3 364 henkeä.

Vuoden 2017 lopulla Muuramessa oli 10 095 asukasta.[9] Kunnan pinta-ala on 194,05 km², josta 50,00 km² on sisävesiä[1]. Väestötiheys on 70,1 asukasta/km². Nykyisin Muuramella on yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti sekä ennen vuotta 1993 Säynätsalo. Säynätsalo yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti puolestaan vuonna 2009. Yhteistä vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyväskylän, myös Toivakan kanssa.

Muurame on monessa mielessä hyvin menestyvä kunta. Sille on etua sijainnista Jyväskylän naapurissa. Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneita kunnassa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jälkeen.

Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Eräs tärkeimmistä nähtävyyksistä on arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926–1929).

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramessa on seuraavat kaksi taajamaa: keskusta ja Kinkomaa. Suurin osa muuramelaisista asuu näissä.[10] Kirkonkylä sijaitsee Muuratjärven ja Päijänteen välissä Muuramenjoen molemmin puolin. Muuramen asuinalueita ovat keskusta, Jaakkola, Tervamäki, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta, Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmäki, Rajala, Pitkälä-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkylä, Rannankylä ja Valkola-Rajahonka.

Muuramenjoen luontopolku

Muuramessa on viisi rauhoitettua luonnonsuojelualuetta: Partastenmäen vanha metsä, Kustaanvuoren vanha metsä, Härköpohjan jalavalehto, Lullinvuori sekä Kuusimäen alue. Lisäksi Muuramessa on viisi luonnonmuistomerkkiä, jotka kaikki ovat isoja puita tai puuryhmiä. Natura-kohteita Muuramessa on viisi ja niiden yhteispinta-ala on 611 hehtaaria. Tämä vastaa 3,2 % kunnan kokonaispinta-alasta.

Tilavuudella mitattuna Suomen suurin kuusi kasvaa Kuusimäen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylän ja Jyväskylän (ennen vuotta 2009 Jyväskylän maalaiskunnan Vesangan kylän välillä. Paikalla on Kuusimäen vanhojen metsien suojelualue, joka on perustettu 1994.

Kirkonkylän reunalla sijaitsee Muuramen luontopolku, joka kiertää Muuramenjokea.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramessa on 2 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[11]

  • Muurame
  • Muuratjärvi

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Muuramessa oli 9 941 asukasta, joista 8 611 asui taajamissa, 1 247 haja-asutusalueilla ja 83 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Muuramen taajama-aste on 87,4 %.[12] Muuramen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Kinkomaa ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Jyväskylän keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Jyväskylän kaupungin alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • n. 4000 eaa. Vanhimmat merkit asutuksesta nykyisellä Muuramen alueella.
  • 1539 Vanhimpiin kuuluvia maakirjaan merkittyjä tietoja asutuksesta Muuramen alueella, joka kuului silloin Suur-Jämsään.
  • 1851 Muuramenkosken saha perustetaan.
  • 1863 Korpilahti, johon nykyinen Muuramen alue kuului, irtautui Suur-Jämsästä.
  • 1921 Muurame eroaa Korpilahden kunnasta ja Muuramen kunta perustetaan.
  • 1924 Säynätsalo eroaa Muuramesta.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramen kunnanjohtaja on Ari Ranta-aho ja hallintojohtaja on Sami Niemi. Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä.[14]

Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan ja yhdeksä SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 2722 työpaikkaa. Niistä 1,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 37 % jalostuksessa. Jalostuksen työpaikkojen osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20,5 %).[15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kiukaita ja muita saunatuotteita valmistava Harvia, prosessiteollisuudessa tarvittavien tuotteiden ja palveluiden tuottaja John Crane Safematic ja ilmanvaihtojärjestelmien mittalaitteita valmistava HK Instruments.[16]

Suurimmat työnantajat ovat John Crane Safematic Oy, SKF, Nokka-yhtiöt Oy, Harvia Oyj, Flex Link Automation Oy, Kytölä Oy, Muuratpuu Pohjonen Oy, Hakamet Oy, HK-Instuments Oy, Sten&Co Oy Ab, Muuramen kunta, Kinkomaan sairaala, terveyskeskus ja Muuramen seurakunta.

Muuramen asuntokanta on 3 736. Siitä omakotiasuntoja 2 123, rivitaloasuntoja 690, kerrostaloasuntoja 865 ja muita asuntoja 58. Lisäksi kunnassa on 704 kesämökkiä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 loppupuolella Muuramen väestönkasvu oli suurinta suhteessa muihin Keski-Suomen kuntiin. Suurinta väestönkasvu oli Kinkomaan taajamassa.[17] Vuosien 2013–2017 välillä Muuramen väkiluku kasvoi 523 hengellä, yhteensä noin 5,5 prosenttiyksikköä.[17] Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muuramen väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Muuramen väestönkehitys 1930–2015
Vuosi Asukkaita
1930
  
2 420
1964
  
3 121
1980
  
4 799
1985
  
5 715
1990
  
6 580
1995
  
7 254
2000
  
8 101
2005
  
8 672
2010
  
9 256
2015
  
9 791
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[18] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[19]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muuramessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muuramen alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[21]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramessa järjestettiin vuonna 2010 Suomen rallin testierikoiskoe. Jari-Matti Latvala, Suomen rallin 2010 voittaja, ajamassa Focustaan Rannankylän testierikoiskokeella Muuramessa.

Tunnetuin muuramelainen lienee Mikko Ronkainen, kumparelaskun maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, jolla on nimikkorinne laskettelukeskus Riihivuoressa. Myös tunnettuja muuramelaisia urheilijoita ovat Emilia Nyström ja Erika Nyström, jotka ovat voittaneet rantalentopallossa kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruuden sekä aikuisten EM-kisoissa pronssia. Nyströmien EM-mitali on edelleen Suomen lentopallohistorian ainoa aikuisten arvokisamitali.

Seuraurheilun puolella paikkakunnan lippulaiva on lentopallojoukkue Muuramen Lentopallo, joka on pelannut kaiken kaikkiaan 13. vuotta korkeimmalla sarjatasolla Lentopallon SM-liigassa. Joukkueen paras sijoitus SM-liigassa on 6. sija kaudelta 2011-2012.

Muuramen Yrityksellä on aktiivista juniorijalkapallo- sekä -salibandytoimintaa. Seuran miehet pelaavat jalkapalloa 5. divisioonassa. [22]

Muuramea koskeneet kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramen liittymisestä Jyväskylään on keskusteltu monta kertaa. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin jo 1960-luvulla. Muina vaihtoehtoina esitettiin Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhdistämistä, Muuramen liittämistä Säynätsaloon niin, että kuntakeskuksena olisi ollut Säynätsalo sekä liitosta, jossa Muurame olisi jaettu Jyväskylän, Korpilahden ja Säynätsalon kesken.[23] Muuramessa ajatukseen kuntaliitoksista, joissa Muuramen kunta häviäisi, on suhtauduttu yleensä kielteisesti. Kunnanjohtaja Ranta-aho on kertonut uskovansa, että vuonna 2021 Muurame viettää satavuotispäiviään itsenäisenä kuntana.lähde?

Kulttuuritapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun alkupuolella Muuramessa järjestetään vuosittaiset Muurame-päivät, jossa on konsertteja ja taidenäyttelyitä.[24]

Muuramessa järjestetään vuosittain Naamat-niminen rockfestivaali, joka pienuudestaan huolimatta on kerännyt valtakunnallista kulttimainetta.kenen mukaan?

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Muurame Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Keski-Suomen historia (1993), s. 384
  8. Keski-Suomen historia (1993), s. 385
  9. TR: Tilinpäätös yllätti iloisesti. Muuramelainen, 19.4.2018, nro 7/2018, s. 1. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.4.2018.
  10. Muurame-info muurame.fi. Muuramen kunta. ”Kaksi taajamaa, Keskusta ja Kinkomaa. Näissä asuu valtaosa muuramelaisista.” Viitattu 13.3.2018.
  11. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 267. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  14. Kunnanhallituksen vaali (Kunnanvaltuuston pöytäkirja) 21.1.2013. Muuramen kunta. Viitattu 25.10.2013.
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 2.2.2018.
  16. Alueen Muurame yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  17. a b MUURAMEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018. Muuramelainen, 29.3.2018, nro 6/2018, s. 8. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.4.2018.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  19. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  22. Muuramen v- ja u-seura Yritys ry. muuramenyritys.sporttisaitti.com. Viitattu 22.8.2016.
  23. Muuramen kirja, sivu 346
  24. Muuramen kunta / Tapahtumat www.muurame.fi. Viitattu 10.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]