Muurame

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Huonekalutehtaasta katso Muurame.
Muurame
Muurame.vaakuna.svg Muurame.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.muurame.fi
Sijainti 62°08′N, 025°40.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1921
Kokonaispinta-ala 194,05 km²
287:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 144,06 km²
– sisävesi 49,99 km²
Väkiluku 9 968
99:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 69,19 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 22,4 %
– 15–64-v. 62,4 %
– yli 64-v. 15,2 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Ari Ranta-aho
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • KD
 • PS
 • Vihr.

10
9
7
4
3
1
1
Muuramen kirkko (Alvar Aalto 1929).

Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Päijänteen pohjoispään länsipuolella.

Yleistietoja Muuramesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen, mutta jo 1810-luvun lopulla esitettiin, että se eroaisi Korpilahdesta. Senaatin vuoden 1917 lopulla tekemän päätöksen johdosta Muuramen kunta erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921.[7] Säynätsalon kunta erosi Muuramesta vuonna 1924 sen johdosta, että Muurame ei säynätsalolaisten mukaan riittävästi huolehtinut Säynätsalon alueen kehityksestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista[8]. Vuonna 1969 Muuramessa oli vasta 3 364 asukasta.

Nykyään Muuramessa on 9 968 asukasta.[2] Kunnan pinta-ala on 194,05 km², josta 49,99 km² on sisävesiä[1]. Väestötiheys on 69,2 asukasta/km². Nykyisin Muuramella on yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti sekä ennen vuotta 1993 Säynätsalo. Säynätsalo yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti puolestaan vuonna 2009. Yhteistä vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyväskylän, myös Toivakan kanssa.

Muurame on monessa mielessä hyvin menestyvä kunta. Sille on etua sijainnista Jyväskylän naapurissa. Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneita kunnassa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jälkeen.

Muuramessa on kaksi taajamaa: kirkonkylä ja Kinkomaa. Suurin osa muuramelaisista asuu näissä. Kirkonkylä sijaitsee Muuratjärven ja Päijänteen välissä Muuramenjoen molemmin puolin. Muuramen asuinalueita ovat keskusta, Jaakkola, Tervamäki, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta-Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmäki, Rajala, Pitkälä-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkylä, Rannankylä ja Valkola-Rajahonka.

Muuramen asuntokanta on 3 736. Siitä omakotiasuntoja 2 123, rivitaloasuntoja 690, kerrostaloasuntoja 865 ja muita asuntoja 58. Lisäksi kunnassa on 704 kesämökkiä. Suurimmat työnantajat ovat John Crane Safematic Oy, SKF, Nokka-yhtiöt Oy, Harvia Oy, Flex Link Automation Oy, Kytölä Oy, Muuratpuu Pohjonen Oy, Hakamet Oy, HK-Instuments Oy, Sten&Co Oy Ab, Muuramen kunta, Kinkomaan sairaala, terveyskeskus ja Muuramen seurakunta.

Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Eräs tärkeimmistä nähtävyyksistä on arkkitehti Alvar Aallon (1898-1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926-29).

Muuramessa sijaitsi maailman vanhin saunamuseo, Muuramen saunakylä, joka suljettiin vuonna 2013. Saunakylän rakennukset siirretään Jämsän Juokslahteen siellä avattavaan kohteeseen[9].

Muuramen postinumero on 40950.

Muuramen kunta julkaisee alueella jokaiseen kotitalouteen jaettavaa Muuramelainen-lehteä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Muuramen väestönkehitys 1930–2015
Vuosi Asukkaita
1930
  
2 420
1964
  
3 121
1980
  
4 799
1985
  
5 715
1990
  
6 580
1995
  
7 254
2000
  
8 101
2005
  
8 672
2010
  
9 256
2015
  
9 726
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[10] Väestötietojärjestelmä[11] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramen kunnanjohtaja on Ari Ranta-aho ja hallintojohtaja on Sami Niemi. Muuramen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa[13] ja kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä[14].

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramenjoen luontopolku

Muuramessa on viisi rauhoitettua luonnonsuojelualuetta: Partastenmäen vanha metsä, Kustaanvuoren vanha metsä, Härköpohjan jalavalehto, Lullinvuori sekä Kuusimäen alue. Lisäksi Muuramessa on viisi luonnonmuistomerkkiä, jotka kaikki ovat isoja puita tai puuryhmiä. Natura-kohteita Muuramessa on viisi ja niiden yhteispinta-ala on 611 hehtaaria. Tämä vastaa 3,2 % kunnan kokonaispinta-alasta.

Suomen suurin kuusi (kuutioina mitaten) kasvaa Kuusimäen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylän ja Jyväskylän (ennen vuotta 2009 Jyväskylän maalaiskunnan Vesangan kylän välillä. Paikalla on Kuusimäen vanhojen metsien suojelualue, joka on perustettu 1994.

Kirkonkylän reunalla sijaitsee Muuramen luontopolku, joka kiertää Muuramenjokea.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramessa järjestettiin vuonna 2010 Suomen rallin testierikoiskoe. Jari-Matti Latvala, Suomen rallin 2010 voittaja, ajamassa Focustaan Rannankylän testierikoiskokeella Muuramessa.

Tunnetuin muuramelainen lienee Mikko Ronkainen, kumparelaskun maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, jolla on nimikkorinne laskettelukeskus Riihivuoressa. Myös tunnettuja muuramelaisia urheilijoita ovat Emilia Nyström ja Erika Nyström, jotka ovat voittaneet rantalentopallossa kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruuden sekä aikuisten EM-kisoissa pronssia. Nyströmien EM-mitali on edelleen Suomen lentopallohistorian ainoa aikuisten arvokisamitali.

Seuraurheilun puolella paikkakunnan lippulaiva on lentopallojoukkue Muuramen Lentopallo, joka on pelannut kaiken kaikkiaan 13. vuotta korkeimmalla sarjatasolla Lentopallon SM-liigassa. Joukkueen paras sijoitus SM-liigassa on 6. sija kaudelta 2011-2012. Seura päätti kauden 2012-2013 jälkeen luopua liigapaikastaan kunnan asettamien korkeiden salivuokramaksujen vuoksi.

Muuramen Yrityksellä on aktiivista juniorijalkapallo- sekä -salibandytoimintaa. Seuran miehet pelaavat jalkapalloa 5. divisioonassa. [15]

Muuramea koskeneet kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramen liittymisestä Jyväskylään on keskusteltu monta kertaa. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin jo 1960-luvulla. Muina vaihtoehtoina esitettiin Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhdistämistä, Muuramen liittämistä Säynätsaloon niin, että kuntakeskuksena olisi ollut Säynätsalo sekä liitosta, jossa Muurame olisi jaettu Jyväskylän, Korpilahden ja Säynätsalon kesken.[16] Muuramessa ajatukseen kuntaliitoksista, joissa Muuramen kunta häviäisi, on suhtauduttu yleensä kielteisesti. Kunnanjohtaja Ranta-aho on kertonut uskovansa, että vuonna 2021 Muurame viettää satavuotispäiviään itsenäisenä kuntana.

Kulttuuritapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun alkupuolella Muuramessa järjestetään vuosittain Muurame-päivät, jossa on erilaisia konsertteja, taidenäyttelyitä jne[17].

Muuramessa järjestetään vuosittain Naamat-niminen rockfestivaali, joka pienuudestaan huolimatta on kerännyt valtakunnallista kulttimainetta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • n. 4000 eaa. Vanhimmat merkit asutuksesta nykyisellä Muuramen alueella.
  • 1539 Vanhimpiin kuuluvia maakirjaan merkittyjä tietoja asutuksesta Muuramen alueella, joka kuului silloin Suur-Jämsään.
  • 1851 Muuramenkosken saha perustetaan.
  • 1863 Korpilahti, johon nykyinen Muuramen alue kuului, irtautui Suur-Jämsästä.
  • 1921 Muurame eroaa Korpilahden kunnasta ja Muuramen kunta perustetaan.
  • 1924 Säynätsalo eroaa Muuramesta.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuramessa on 2 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[18]

  • Muurame
  • Muuratjärvi

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Keski-Suomen historia (1993), s. 384
  8. Keski-Suomen historia (1993), s. 385
  9. Muuramen Saunakylä muuttaa Jämsään Yle Uutiset. Viitattu 10.3.2016.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  12. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  13. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan nimeäminen (Kunnanhallituksen pöytäkirja) 20.8.2012. Muuramen kunta. Viitattu 25.10.2013.
  14. Kunnanhallituksen vaali (Kunnanvaltuuston pöytäkirja) 21.1.2013. Muuramen kunta. Viitattu 25.10.2013.
  15. Muuramen v- ja u-seura Yritys ry. muuramenyritys.sporttisaitti.com. Viitattu 22.8.2016.
  16. Muuramen kirja, sivu 346
  17. Muuramen kunta / Tapahtumat www.muurame.fi. Viitattu 10.3.2016.
  18. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 267. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]