Kyyjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyyjärvi
Kyyjärvi.vaakuna.svg Kyyjärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kyyjarvi.fi
Sijainti 63°02′35″N, 024°33′50″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskus Kyyjärven kirkonkylä
Perustettu 1929
Kokonaispinta-ala 469,61 km²
231:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 448,21 km²
– sisävesi 21,40 km²
Väkiluku 1 349
288:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 3,01 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 53,9 %
– yli 64-v. 29,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Eero Ylitalo
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • KD
 • Kok.

13
2
2

Kyyjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu noin 1 300  henkeä.[2] Kyyjärvi on itsenäistynyt vuonna 1929 ja kuntakeskus on rakentunut samannimisen järven tuntumaan. Siihen asti alue kuului Karstulan kuntaan.

Vuonna 1953 valmistunut Kyyjärven kirkko on arkkitehti Veikko Larkaksen merkittävimpiä töitä.

Kyyjärven ystävyyskunta on Virossa sijaitseva Võnnu. Myös Maalaiskomedia-televisiosarjoista tuttu kuvitteellinen Kuusniemen kunta on Kyyjärven ystävyyskunta.[7] Sarjojen tekijä on kyyjärveläissyntyinen Heikki Luoma.

Kyyjärven kunnan keskustassa on yksi Suomen ainoista kaukolämpöverkoista, jotka toimivat sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Suomen luonnonsuojeluliitto on palkinnut kunnan kaukolämpöverkon myöntämällä sille Ekoenergia-merkinnän.

Kansanedustaja Aila Paloniemi on syntynyt Kyyjärvellä Noposenahon kylällä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kivijärvi, Perho ja Soini. Kyyjärvellä valtatie 13:sta erkanevat kantatie 77 Kuopioon ja valtatie 16 Vaasaan. Sinisen tien matkailureitti kulkee kunnan halki.

Kunnassa on vapaa-ajan asuntoja 236.

Kyyjärven kunnan alueella on kaikkiaan 46 järveä. Suurimmat niistä ovat Kyyjärvi, Heinuanjärvi ja Kirvesjärvi.[8]

Kyyjärven Natura-kohteita ovat Pohjoisneva, Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi ja Peuralamminneva.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärvellä on seuraavat kylät:

Hokkala, Koskimäki, Huhtala, Kumpula, Noposenaho, Hokkasenaho, Nurmijoki, Oikari, Peuralinna, Pölkki, Kyyjärven Saunakylä ja Vehkaperä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven Lintulahdella on ollut markkinapaikka 1700-luvulla. Kunta perustettiin vuonna 1929.[10]

Suomen sodan aikaan Kyyjärvellä käytiin sodan kannalta ratkaisevia taisteluita. Lintulahden taistelussa 3. heinäkuuta 1808 majuri Otto von Fieandt sai haltuunsa Lintulahden tärkeän tienhaaran 650 miehen vahvuisilla joukoillaan. Kaksi kertaa voimakkaammat venäläiset joukot eversti Jegor Vlastovin johtamana ajoivat kuitenkin Fieandtin osaston takaisin kohti Pohjanmaata.

Sadankomitea antoi Kyyjärven kunnalle vuoden 2016 rauhanpalkinnon, jonka tarkoituksena on rohkaista Suomen muitakin kuntia auttamaan sotaa pakenevia.[11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven kunnanjohtaja on Eero Ylitalo.[12] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 476 työpaikkaa. Niistä 13% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 50% palveluissa ja 35% jalostuksessa. Palveluiden osuus oli selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin (75%).[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat betonia tuottava Betset Group, talotekniikan suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto Heatco Finland ja turvetuotantoyritys J&V Saukko.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven kirkko tammikuussa 2013.

Vuonna 2016 Kyyjärvi arvioitiin Keski-Suomen vähiten vetovoimaiseksi kunnaksi, kun arvioitiin uusien asukkaiden muuttohalukkuutta. Koko maan 313 kunnan joukossa se oli sijalla 304.[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Kyyjärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 952
1985
  
1 991
1990
  
1 996
1995
  
1 947
2000
  
1 793
2005
  
1 646
2010
  
1 508
2015
  
1 379
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Kyyjärvellä oli 1 375 asukasta, joista 789 asui taajamissa, 564 haja-asutusalueilla ja 22 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kyyjärven taajama-aste on 58,3 %.[17] Kyyjärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan tapahtumista ja asioista kerrotaan verkkosivulla Nopola News, jolla on myös radio- ja nettitv, joka lähettää suoria lähetyksiä.[19]

"Kyyjärven kunnanjohtaja" oli fiktiivinen hahmo YleLeaks-viihdeohjelmassa.[12]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Kyyjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Nopola News
  8. Kyyjärvi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  9. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  10. Tilastotietoa ja historiaa Kyyjärvi. Viitattu 23.1.2018.
  11. Kyyjärven kunnalle rauhanpalkinto Kansan Uutiset. 6.12.2016. Viitattu 7.12.2016.
  12. a b Kunnanjohtajana Eero Ylitalo katsoo kunnallista päätöksentekoa uusin silmin Torniojokilaako. 2016. Viitattu 23.1.2018.
  13. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  14. Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  15. Uurainen on maakunnan vetovoimaisin Yle. Viitattu 27.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  19. Nopola News

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]