Koskenpää

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koskenpää
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Jämsä
Koskenpää.vaakuna.svg Koskenpää.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°5′0″N, 25°8′35″E
Lääni Keski-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Perustettu [1] 1925
– emäpitäjä Jämsä
Liitetty 1969
– liitoskunnat Jämsänkoski
Koskenpää
– syntynyt kunta Jämsänkoski
Pinta-ala  km²  [2]
(1.1.1968)
– maa 352,5 km²
Väkiluku 2 393  [1]
(1963)
väestötiheys 6,79 as./km²

Koskenpää on Suomen entinen kunta ja nykyinen Jämsän kaupunginosa. Koskenpää sijaitsee Jämsä-Petäjävesi-tien varrella. Matkaa Keuruulle on 33 km, Jyväskylään 56 km, Jämsään 26 km ja Petäjävedelle 20 km. Asukkaita Koskenpäällä on nykyään 700. Palveluita Koskenpäällä on Koskenpään koulu, baari, huoltoasema, apteekki, vapaapalokunta, terveysasema sekä Koskenpään kirkko. Koskenpään kautta kulkee seututie 604.[3]

Koskenpään naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Kuorevesi ja Petäjävesi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset ihmisasutukset Koskenpään alueella ovat olleet jo kivikaudella. Löydetyt kivikautiset esineet ovat peräisin itäisestä kampakeraamisesta kulttuurista. Rautakautisten löytöjen perusteella asutus on jatkunut pronssi- ja rautakauden yli nykypäivään asti.

Pysyvä asutus seudulle on muodostunut 1000-luvun paikkeilla, ihmisten siirtyessä Kanta-Hämeestä uusille alueille. Nimistöstä voidaan kuitenkin päätellä, että Koskenpäällä on ollut asutustoimintaa jo ennen hämäläisten tuloa. Alueella löytyy lappalaisaiheisia ja Laatokan Karjalaan viittaavia nimiä.

Ensimmäinen asiakirjatieto on löytyy vuodelta 1464, jolloin Kavattilan Jöns Kawittula oli käräjillä lautamiehenä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Koskenpään alueella oli kuusi veroa maksavaa taloa, joista moni on olemassa tänäkin päivänä.

Isojaon ja torppien perustaminen myötä asutustoimintaa vilkastui Jämsän kuntaan kuuluvalla Koskenpäällä niin, että vuonna 1860 taloja oli 46.

Teollistuminen alkoi 1900-luvun alussa Koskenpään Tervatehdas Oy:n myötä, joka perustettiin vuonna 1909. Tehtaan toiminta loppui 1950-luvun lopulla. Koskenpään Huopatehdas Oy aloitti toimintansa vuonna 1923. Sahloisten Kalliokoskeen rakennettiin voimalaitos 1940-luvulla.

Koskenpään kirkko

J. A. Alleniuksen suunnittelema Koskenpään kirkko vihittiin käyttöön 1902. Koskenpään seurakunnasta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1925. Koskenpää aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana 1.1.1926 ja 1969 se liitettiin Jämsänkosken kuntaan (kaup. 1986). Jämsänkoski liitettiin edelleen Jämsään 2009.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmavirta, Sahloinen

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Koskenpään väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1960.

Koskenpään väestönkehitys 1930–1960
Vuosi Asukkaita
1930
  
2 430
1940
  
2 277
1950
  
2 649
1960
  
2 454
Lähde: Tilastokeskus.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olavi Horsma-aho, Koskenpää Kivikaudelta Kaupunkiaikaan (1999)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 1. maaliskuuta 2008.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  3. Karjalainen, Hannu: Koskenpäätä nostetaan asuinpaikkana. Keskisuomalainen, 19.11.2009, s. 8.
  4. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.