Sumiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sumiainen
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Äänekoski
Sumiainen.vaakuna.svg Sumiainen.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°39′19″N, 026°02′55.5″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Kuntanumero 770
Hallinnollinen keskus Sumiaisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Liitetty 2007
– liitoskunnat Äänekoski
Suolahti
Sumiainen
– syntynyt kunta Äänekoski
Pinta-ala 308,35 km²  [1]
(2006)
– maa 229,58 km²
– sisävesi 78,77 km²
Väkiluku 1 303  [2]
(31.12.2006)
väestötiheys 5,67 as./km²

Sumiainen (epävir. ruots. Sumiais) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Suomessa. Sumiaisten alueen pinta-ala on 308,35 km², josta 78,77 km² vesistöjä.[1]. Sumiainen on Keitelejärven lahtien pirstomaa mäkimaata. Sumiaisten naapurikunnat olivat Konnevesi, Laukaa, Suolahti ja Äänekoski. Aikaisempia naapurikuntia olivat Äänekoskeen liitetyt Äänekosken maalaiskunta ja Konginkangas.

Sumiaisten kirkonkylä sijaitsee Sumiainen- ja Ala-Keitele-järvien välisellä kapealla kannaksella. Taajamasta on venereitti Kuokanjokea pitkin Keiteleen kanavan kautta Päijänteelle sekä Keiteleen ja Neiturin kanavan kautta Konnevedelle. Sumiainen on suosittua kesänviettoseutua.

Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta yhdistettiin uudeksi Äänekosken kaupungiksi 1.1.2007.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumiaisten alueelta on löydetty parikymmentä kivikautista esinettä, mutta jäänteitä kiinteistä asuinpaikoista ei ole tavattu. Ensimmäisiä asukkaita lienevät olleet lappalaiset, joita liikkui Keski-Suomessa 1400-luvun taitteeseen saakka. Etelästä, pääosin Hattulasta ja Pälkäneeltä tulleet eränkävijät pystyttivät Sumiaisten alueelle kalamajoja ja -pirttejä.[3]

Sumiainen-nimi esiintyi ensimmäisen kerran erästä rajariitaa koskeneessa käräjäpöytäkirjassa vuonna 1442. Vuodesta 1561 lähtien Sumiainen kuului tuolloin perustettuun Rautalammin hallintopitäjään. Vuoden 1564 verotusluettelossa Sumiaisten alueelta mainittiin kaksi taloa, ja vuonna 1586 taloja mainittiin kolmetoista ja vuonna 1684 viisitoista. Kun Laukaa erosi Rautalammista ensin kappeliksi vuonna 1593 ja itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1628, suuri osa Sumiaista seurasi mukana. Vuonna 1800 muodostettiin Sumiaisten rukoushuonekunta, johon tuli alueita Laukaan lisäksi Rautalammista, Saarijärvestä ja Viitasaaresta. Sumiaisista tuli kappeliseurakunta vuonna 1842 ja itsenäinen seurakunta virallisesti vuonna 1896, mutta käytännössä vasta 1907.[3]

Sumiaisten ensimmäinen kirkko rakennettiin Ala-Keiteleen ja Sumiainen-järven väliselle kannakselle 1800-luvun alussa. Tämä kirkko purettiin vuonna 1888 ja seuraavana vuonna valmistui arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema nykyinen kirkko. Erillisenä on vuonna 1851 rakennettu kellotapuli.[3]

Kunnallishallinto alkoi Sumiaisissa vuonna 1868, ja Sumiaisten kunnanvaltuusto muodostettiin uuden kunnallislain nojalla vuonna 1917. Sumiaisten ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1891, ja seuraavana vuonna aloitti toimintansa kunnankirjasto. Vuonna 1939 pieni osa Suolahdesta siirrettiin Sumiaisiin.[3]

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Sumiainen muodostaa Äänekosken tilastollisessa osa-aluejaossa samannimisen suuralueen, jossa oli 1 202 asukasta vuonna 2013. Suuralue jakautuu kahteen tilastoalueeseen, jotka ovat Sumiaisten kirkonkylä ja Sumiaisten haja-asutusalue. Kirkonkylän tilastoalueeseen kuuluu vain samanniminen pienalue, jossa oli 435 asukasta. Haja-asutusalueen tilastoalue jakautuu kolmeen pienalueeseen: Matilanvirta-Saarikas (300 as.), Rautionmäki (161 as.) ja Vihijärvi-Syvälahti (306 as.).[4]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapakylä, Viitakylä, Hämälänkylä, Kirkonkylä, Lohilahti, Matilanniemi, Mäkelänkylä, Pakanaranta, Raikkaus, Rannankylä, Rautionmäki, Saarikas, Sorvapohja, Syvälahti, Taipale, Vihijärvi

Kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallista huomiota saavutti 1980-luvulla perustettu Sumiaisten poikamiespankki. Sumiaisissa on järjestetty vuodesta 2003 alkaen Suolirock-festivaalit sekä "Maailman pienin" Rock-tapahtuma. Sumiaisissa järjestetään vuosittain myös kyläpäivä.

Sumiaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kuivakalakeitto, ohrauunipuuro sekä lanttu- ja naurispuuro.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
  2. Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 160–162. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  4. Ruuska, Tuula: Väestömäärän kehitys kunnan osa-alueittain 2009-2013 (PDF) 16.5.2014. Äänekosken kaupunki. Viitattu 7.6.2014.
  5. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]