Siirry sisältöön

Kivijärvi

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kivijärvi

vaakuna

sijainti

Kivijärven kirkko
Kivijärven kirkko
Sijainti 63°07′10″N, 025°04′30″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 265
Hallinnollinen keskus Kivijärven kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 599,87 km²
189:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 483,95 km²
– sisävesi 115,92 km²
Väkiluku 1 009
291:nneksi suurin 30.4.2025 [2]
– väestötiheys 2,08 as./km² (30.4.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 48,3 %
– yli 64-v. 38,8 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 97,8 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 8,9 %
154:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Muut.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
9
2
2
1
1
www.kivijarvi.fi

Kivijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 000 henkeä. Sen väkiluku kasvaa kesäisin kolminkertaiseksi kesämökkiläisten johdosta. Kivijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kyyjärvi, Perho ja Viitasaari.

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi suunnittelivat yhdistymistä 1. tammikuuta 2022 alkaen Suomenselän kunnaksi[7][8]. Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi hyväksyivät liitosesityksen, mutta Kannonkoski ei. Kannonkosken jäätyä pois suunnitellusta yhdistymisestä myös Kivijärvi jättäytyi pois. Jäljelle jääneiden Karstulan ja Kyyjärven liitoshanke kariutui 17. toukokuuta 2021 pidetyssä Kyyjärven kunnanvaltuuston kokouksessa[9] eikä valtiovarainministeriökään esitä pakkoliitosta.[10]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärvi sijaitsee karulla ja kivisellä Suomenselän alueella.[11]

Kunnan pinta-alasta viidennes on vesistöjä. Järviä on kaikkiaan 89, ja niistä suurimmat ovat Kivijärvi, Heitjärvi ja Heikinjärvi.[12]

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee osittain Kivijärven kunnan alueella ja on merkittävä matkailukohde eränkävijöille ja kalastajille. Kansallispuistoon rajoittuva Salamanperän luonnonpuisto on kokonaan Kivijärven kunnan alueella. Muita Natura-kohteita ovat Heinäsuon alue, Kivijärvi ja Silppolanraivio - Aittosuonlehto.[13]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heitjärvi, Hoikanperä, Kirkonkylä, Lahdenperä, Lokakylä, Myllyperä, Penttilänkylä, Puralankylä, Risuperä, Saunakylä, Talviaislahti, Tiironkylä ja Veitjoki.[14]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Kivijärvi kuului ensin Rautalammin ja sitten Viitasaaren pitäjään. Kivijärvestä muodostettiin itsenäinen seurakunta vuonna 1858, ja Kivijärven kunta vuonna 1868.[11]

Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin ensimmäinen rukoushuone 1650-luvulla. Sen lähelle nousi ristikirkko vuonna 1778. Nykyinen eli kolmas kirkko valmistui vuonna 1874.[15]

Vuodesta 1989 kunnassa on järjestetty Kivijärvi Soi -niminen musiikkitapahtuma, johon kuuluu kursseja ja konsertteja. Alkuvuosina tapahtuma toteutettiin yhdessä Jyväskylän konservatorion kanssa, ja myös naapurikuntien kanssa on tehty yhteistyötä.[16]

Vuonna 2015 kunta vuokrasi tyhjiä asuntoja ja palvelulaitoksia Suomen Punaiselle Ristille vastaanottokeskusta varten.[17]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Pekka Helppikangas.[18] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Kivijärvellä, kuten muillakin Keski-Suomen alueen pienillä kunnilla on talousvaikeuksia. Ne tekevät yhteistyötä monilla aloilla, mutta kuntaliitoksistakin keskustellaan.[19] Vuoden 2015 valtionosuusuudistus heilautti kunnan taloutta rajusti.[20]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 256 työpaikkaa. Niistä 21 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 prosenttia palveluissa ja 10 prosenttia jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kivijärven Rakennuspalvelu ja Penttilän ja Länttä-Tenholan yhteismetsät.[22]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven väestö on vähentynyt ja ikääntynyt. 2010-luvun puolessavälissä Kivijärvellä oli Suomen huonoin huoltosuhde: yhtä työssäkäyvää kohti kunnassa on 2,47 ei-työssäkäyvää henkilöä.[23]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kivijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 060
1985
  
 2 022
1990
  
 2 002
1995
  
 1 810
2000
  
 1 610
2005
  
 1 424
2010
  
 1 364
2015
  
 1 200
2020
  
 1 089
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kivijärvellä oli 1 132 asukasta, joista 598 asui taajamassa, 517 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kivijärven taajama-aste on 53,6 %.[25] Kunnassa on vain yksi taajama, Kivijärven kirkonkylä.[26]


Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäiskouluna toimiva Tainionmäen koulu on nykyään Kivijärven ainoa peruskoulu (luokka-asteet 0-9).[27] Neljän miljoonan euron kouluremontti tehtiin velaksi mikä aiheutti kunnalle talouspaineita.[20] Kivijärven kirjasto palvelee yhtenäiskouln vieressä. [28]

Viimeiset kyläkoulut, Heinolahti ja Hoikanperä, lakkautettiin 1990-luvun lopussa.[29]

Sosiaali- ja terveyspalveluita ovat hoitaneet jo vuodesta 2009 sote-kuntayhtymä ja Saarikka-liikelaitos. Lääkärin vastaanotto Kivijärven terveysasemalla on vain joinain päivinä viikossa, mutta esimerkiksi kesäaikana vastaanottoa tarjotaan 60 km:n päässä Saarijärven tai Karstulan terveysasemilla.[30][31][32]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkukeitto ja ruisleipä.[33]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kivijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[34]

Seurakunta toimii myös Kannonkosken kunnan ja Saarijärven kaupungin alueilla.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kivijärvellä toimii Kivijärven helluntaiseurakunta.[35]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kivijärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[36]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kivijärven kunnan nykyisellä alueella.[34]

Tunnettuja kivijärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M04* 30.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.6.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kivijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 30.8.2021.
  7. ↑ Roiha, Marja: Pohjoisen Keski-Suomen uuden kunnan nimeksi Suomenselkä 4.12.2020. Yle Uutiset. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 2.2.2021.
  8. ↑ Kotilainen, Virpi: Kivijärvi kysyy asukkaiden mielipidettä kuntaliitoksesta 25.1.2021. Yle Uutiset. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 2.2.2021.
  9. ↑ Pöytäkirjaote[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Valtiovarainministeriö ei esitä Kyyjärven kunnan pakkoliitosta
  11. ↑ a b Historiaa Kivijärvi. Arkistoitu 24.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  12. ↑ Kivijärvi Järviwiki. Viitattu 28.2.2018.
  13. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  14. ↑ Kyläsuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), Kivijärven kylät kuntakartalle, Kivijärven kunta 2004, s. 2.
  15. ↑ Kivijärven kirkko Saarijärven seurakunta. Arkistoitu 24.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  16. ↑ Kivijärvi soi Kivijärven kotiseutuyhdistys. Viitattu 4.3.2018.
  17. ↑ Kivijärvi vuokraa tiloja SPR:lle – ensiaallossa tulossa 30-60 turvapaikanhakijaa Yle. 9.11.2015. Arkistoitu 18.6.2017. Viitattu 26.1.2018.
  18. ↑ Helppikankaasta Kivijärven kunnanjohtaja Yle. 2010. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 20.1.2018.
  19. ↑ Kannonkoski ja Viitasaari ovat aidosti liitosaikeissa Yle. 2014. Arkistoitu 12.11.2015. Viitattu 26.1.2018.
  20. ↑ a b Kivijärvi on selkä seinää vasten Yle. 19.9.2014. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  21. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  22. ↑ Alueen Kivijärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
  23. ↑ Suomen surkein huoltosuhde löytyy Kivijärveltä Iltalehti. 16.1.2016. Arkistoitu 17.1.2016. Viitattu 3.3.2018.
  24. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  25. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  26. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  27. ↑ Terhi Pirilä-Porvali: Kivijärvellä Tainionmäen koulu otetaan käyttöön tänään Yle. 7.3.2016. Arkistoitu 21.12.2017. Viitattu 27.1.2018.
  28. ↑ Kirjastotoimi Kivijärven kunta, kivijarvi.fi. Viitattu 18.6.2023.
  29. ↑ Valoharjun koulumuseo Kivijärvi. Arkistoitu 3.8.2017. Viitattu 27.1.2018.
  30. ↑ Kivijärven terveysasema Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 18.6.2023.
  31. ↑ Sosiaali- ja terveystoimi Kivijärvi. Viitattu 4.3.2018.
  32. ↑ Kivijärven palvelut Saarikka. Viitattu 4.3.2018.
  33. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  34. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  36. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  38. ↑ Tiikkaja, Samuli: Talvi-Erkki oli kuin Suomen oma Robin Hood, joka väärensi rahaa ja antoi sitä köyhille. Helsingin Sanomat, 21.5.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kivijärvi&oldid=22786946”