Kivijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kivijärvi
Kivijärvi.vaakuna.svg Kivijärvi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Kivijärven kirkko
Kivijärven kirkko
Sijainti 63°07′10″N, 025°04′30″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 265
Hallinnollinen keskus Kivijärven kirkonkylä
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Suomenselkä (2022)
Kokonaispinta-ala 599,88 km²
189:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 483,96 km²
– sisävesi 115,92 km²
Väkiluku 1 100
293:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
– väestötiheys 2,27 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 51,9 %
– yli 64-v. 35,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 98,8 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21,75 %
59:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
9
4
2
www.kivijarvi.fi

Kivijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 100 henkeä. Sen väkiluku kasvaa kesäisin kolminkertaiseksi kesämökkiläisten johdosta. Kivijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kyyjärvi, Perho ja Viitasaari.

Kivijärven kunta yhdistyy Karstulan, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien kanssa Suomenselkä -nimiseksi kunnaksi vuoden 2022 alussa.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärvi sijaitsee karulla ja kivisellä Suomenselän alueella.[8]

Kunnan pinta-alasta viidennes on vesistöjä. Järviä on kaikkiaan 89, ja niistä suurimmat ovat Kivijärvi, Heitjärvi ja Heikinjärvi.[9]

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee osittain Kivijärven kunnan alueella ja onkin merkittävä matkailukohde eränkävijöille ja kalastajille. Kansallispuistoon rajoittuva Salamanperän luonnonpuisto on kokonaan Kivijärven kunnan alueella. Muita Natura-kohteita ovat Heinäsuon alue, Kivijärvi ja Silppolanraivio - Aittosuonlehto.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heitjärvi, Hoikanperä, Kirkonkylä, Lahdenperä, Lokakylä, Myllyperä, Penttilänkylä, Puralankylä, Risuperä, Saunakylä, Talviaislahti, Tiironkylä ja Veitjoki.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Kivijärvi kuului ensin Rautalammin ja sitten Viitasaaren pitäjään. Kivijärvestä muodostettiin itsenäinen seurakunta vuonna 1858, ja Kivijärven kunta vuonna 1868.[8]

Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin ensimmäinen rukoushuone 1650-luvulla. Sen lähelle nousi ristikirkko vuonna 1778. Nykyinen eli kolmas kirkko valmistui vuonna 1874.[12]

Vuodesta 1989 kunnassa on järjestetty Kivijärvi Soi -niminen musiikkitapahtuma, johon kuuluu kursseja ja konsertteja. Alkuvuosina tapahtuma toteutettiin yhdessä Jyväskylän konservatorion kanssa, ja myös naapurikuntien kanssa on tehty yhteistyötä.[13]

Vuonna 2015 kunta vuokrasi tyhjiä asuntoja ja palvelulaitoksia Suomen Punaiselle Ristille vastaanottokeskusta varten.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Pekka Helppikangas.[15] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Kivijärvellä, kuten muillakin Keski-Suomen alueen pienillä kunnilla on talousvaikeuksia. Ne tekevät yhteistyötä monilla aloilla, mutta kuntaliitoksistakin keskustellaan.[16] Vuoden 2015 valtionosuusuudistus heilautti kunnan taloutta rajusti.[17]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 256 työpaikkaa. Niistä 21% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68% palveluissa ja 10% jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kivijärven Rakennuspalvelu ja Penttilän ja Länttä-Tenholan yhteismetsät.[19]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven väestö on vähentynyt ja ikääntynyt. 2010-luvun puolessavälissä Kivijärvellä oli Suomen huonoin huoltosuhde: yhtä työssäkäyvää kohti kunnassa on 2,47 ei-työssäkäyvää henkilöä.[20]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kivijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 060
1985
  
 2 022
1990
  
 2 002
1995
  
 1 810
2000
  
 1 610
2005
  
 1 424
2010
  
 1 364
2015
  
 1 200
2020
  
 1 089
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kivijärvellä oli 1 132 asukasta, joista 598 asui taajamissa, 517 haja-asutusalueilla ja 17 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kivijärven taajama-aste on 53,6 %.[22] Kivijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kivijärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 598 asukasta.[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kivijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]

Seurakunta toimii myös Kannonkosken kunnan ja Saarijärven kaupungin alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kivijärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[25]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kivijärven kunnan nykyisellä alueella.[24]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tainionmäen koulu Kivijärven keskustassa remontoitiin perusteellisesti vuonna 2016. Siinä opetetaan nyt luokkia 1-9 ja esikoululaisia.[26] Neljän miljoonan euron kouluremontti tehtiin velaksi mikä aiheutti kunnalle talouspaineita.[17]

Viimeiset kyläkoulut, Heinolahti ja Hoikanperä, lakkautettiin 1990-luvun lopussa.[27]

Sosiaali- ja terveyspalveluita ovat hoitaneet jo vuodesta 2009 sote-kuntayhtymä ja Saarikka-liikelaitos. Lääkärin vastaanotto on kolmena päivänä viikossa, päivystys hoidetaan 60 km päässä Saarijärvellä.[28] [29]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkukeitto ja ruisleipä.[30]

Tunnettuja kivijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Kivijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Pohjoisen Keski-Suomen uuden kunnan nimeksi Suomenselkä Yle Uutiset. 4.12.2020. Yleisradio. Viitattu 13.1.2021.
  8. ↑ a b Historiaa Kivijärvi. Viitattu 23.1.2018.
  9. ↑ Kivijärvi Järviwiki. Viitattu 28.2.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  11. ↑ Kyläsuunnitelma, Kivijärven kylät kuntakartalle, Kivijärven kunta 2004, s. 2.
  12. ↑ Kivijärven kirkko Saarijärven seurakunta. Viitattu 23.1.2018.
  13. ↑ Kivijärvi soi Kivijärven kotiseutuyhdistys. Viitattu 4.3.2018.
  14. ↑ Kivijärvi vuokraa tiloja SPR:lle – ensiaallossa tulossa 30-60 turvapaikanhakijaa Yle. 9.11.2015. Viitattu 26.1.2018.
  15. ↑ Helppikankaasta Kivijärven kunnanjohtaja Yle. 2010. Viitattu 20.1.2018.
  16. ↑ Kannonkoski ja Viitasaari ovat aidosti liitosaikeissa Yle. 2014. Viitattu 26.1.2018.
  17. ↑ a b Kivijärvi on selkä seinää vasten Yle. 19.9.2014. Viitattu 4.3.2018.
  18. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  19. ↑ Alueen Kivijärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
  20. ↑ Suomen surkein huoltosuhde löytyy Kivijärveltä Iltalehti. 16.1.2016. Viitattu 3.3.2018.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  22. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  23. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  24. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  25. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  26. ↑ Kivijärvellä Tainionmäen koulu otetaan käyttöön tänään Yle. Viitattu 27.1.2018.
  27. ↑ Valoharjun koulumuseo Kivijärvi. Viitattu 27.1.2018.
  28. ↑ Sosiaali- ja terveystoimi Kivijärvi. Viitattu 4.3.2018.
  29. ↑ Kivijärven palvelut Saarikka. Viitattu 4.3.2018.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kivijärvi
Kylät

Heitjärvi | Hoikanperä | Kirkonkylä | Lahdenperä | Lokakylä | Penttiölänkylä | Puralankylä | Risuperä | Sompala | Talviaislahti | Tiironkylä

Järvet, lammikot ja lähteet

Kivijärvi

Luonnonsuojelualueet

Kivijärvi | Salamajärven kansallispuisto

Rakennukset ja rakennelmat

Kivijärven kirkko | Kivijärven lentokenttä

Museot

Kivijärven kotiseutumuseo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kivijärvi&oldid=19490941”