Uurainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Uuraisten kuntaa. Laukaassa sijaitsevasta Uurainen-järvestä on oma artikkeli.
Uurainen
Urais
Uurainen.vaakuna.svg Uurainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.uurainen.fi
Sijainti 62°30′00″N, 025°26′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 372,27 km²
246:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 347,99 km²
– sisävesi 24,28 km²
Väkiluku 3 710
206:nneksi suurin 31.12.2016 [2]
väestötiheys 10,66 as./km² (31.12.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 25,3 %
– 15–64-v. 57,4 %
– yli 64-v. 17,3 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juha Valkama
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
 • Kok.

9
4
4
3
1

Uurainen (ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 710 ihmistä (31.12.2016),[2] ja sen pinta-ala on 372,27 km² josta 24,28 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,66 asukasta/km².

Uuraisten naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1058 asukasta, mutta vuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta.[7] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[8]

19. maaliskuuta 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Uuraisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 739
1985
  
2 823
1990
  
2 961
1995
  
3 055
2000
  
3 125
2005
  
3 137
2010
  
3 455
2015
  
3 641
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukimäenkylä, Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki, kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, Kyynämöinen, Nyrölä, Hiirola (Uurainen), Tehlo, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuraisten kirkko
Kuorejärveä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 269, 555. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  8. Uuraisten kirkko
  9. Rautio pääsi historian kirjoihin, Jyväskylän lehti
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]