Uurainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Uuraisten kuntaa. Laukaassa sijaitsevasta Uurainen-järvestä on oma artikkeli.
Uurainen
Urais
Uurainen.vaakuna.svg Uurainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.uurainen.fi
Sijainti 62°30′00″N, 025°26′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 372,26 km²
244:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 347,98 km²
– sisävesi 24,28 km²
Väkiluku 3 728
204:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 10,71 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 25,5 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 17,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juha Valkama
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • SDP
 • KD
 • Kok.
 • Vas.

8
5
4
2
1
1

Uurainen (ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 728 ihmistä (31.8.2017),[2] ja sen pinta-ala on 372,26 km² josta 24,28 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,71 asukasta/km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.

Uuraisten suurimmat järvet ovat Kyynämöinen, Sääkspää ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.[7]

Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukimäenkylä, Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki, kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, Kyynämöinen, Nyrölä, Hiirola (Uurainen), Tehlo, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1058 asukasta, mutta vuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta.[9] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[10]

19. maaliskuuta 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.[11]

Vuonna 2010 trombi tai syöksyvirtaus tuhosi karavaanialueen Uuraisilla.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuraisten kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Juha Valkama.[13] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68% palveluissa ja 17% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3%).[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.[15] Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen "muuttovetovoimaimmaksi kunnaksi".[17]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Uuraisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 739
1985
  
2 823
1990
  
2 961
1995
  
3 055
2000
  
3 125
2005
  
3 137
2010
  
3 455
2015
  
3 666
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuraisten kirkko
Kuorejärveä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Uurainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Uurainen Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
  8. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  9. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 269, 555. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. Uuraisten kirkko
  11. Rautio pääsi historian kirjoihin, Jyväskylän lehti
  12. Myrsky tuhosi leirintäalueen Keski-Suomessa, kolme loukkaantui Yle. 4.8.2010. Viitattu 27.1.2018.
  13. Uuraisten kunnanjohtajaksi Juha Valkama Keskisuomalainen. 2011. Viitattu 22.1.2018.
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  15. Alueen Uurainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  16. Yritykset ja Yhteisöt Uurainen. 2011. Viitattu 4.2.2018.
  17. Uurainen on maakunnan vetovoimaisin Yle. Viitattu 27.1.2018.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]