Multia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Multia
Multia vaakuna.svg Multia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.multia.fi
Sijainti 62°24′30″N, 024°47′40″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Hallinnollinen keskus Multian kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 765,63 km²
152:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 733,27 km²
– sisävesi 32,36 km²
Väkiluku 1 620
280:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 2,21 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 53,2 %
– yli 64-v. 32,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Vihr.

9
3
1
1
1
1
1
Multian kirkko.

Multia (epävir. ruots. Muldia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 600 ihmistä,[2] ja sen asukastiheys on pienimpiä entisen Oulun läänin eteläpuoleisista kunnista.

Multia sijaitsee Keski-Suomen länsiosassa Suomenselän eteläosassa 60 kilometrin päässä Jyväskylästä.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla, ja kunnan alueella on keskisen Suomen korkein kohta Kiiskilänmäki. Multian järviä ovat muun muassa Sinervä, Uuranjärvi, Tarhapäänjärvi, Termitty, Iso Liesijärvi, Sahrajärvi, Uitamonjärvi ja Iso Palojärvi.[8]

Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri.

Multian Natura-alueita ovat Maaherransuo, Housukosken alue, Joensuonkangas, Karjovuori, Koivulahti, Lampuodinsuo, Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo, Vesilahdensuo - Kurkisuo, vanhaa metsäää kasvava Myllyvuori - Vilhusenmäki sekä Kulhanvuoren alue, joka on Keski-Suomen korkeimpia alueita.[9] Itse Kulhanvuori on Saarijärven puolella.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Multialla oli 1 663 asukasta, joista 785 asui taajamissa, 859 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Multian taajama-aste on 47,7 %.[11] Multian taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[12]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin[13] prinsessa.[14] Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1900. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897.[15]

Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2 226, vuoden 1917 lopulla 4 125. 1900-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 4 400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla.[15]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian kunnanjohtaja vuodesta 2013 on Erkki Pyökkimies.[16] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 597 työpaikkaa. Niistä 25 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 47 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %), ja palvelun osuus oli vastaavasti pienempi kuin koko maassa (75 %).[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Multian Osuuspankki ja kaksi koneellista puunkorjuuta tekevää yritystä, Metsä-Multia ja Veljekset Lehtomäki.[18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Multian väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 633
1985
  
2 528
1990
  
2 407
1995
  
2 229
2000
  
2 153
2005
  
2 020
2010
  
1 890
2015
  
1 710
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Potkukelkkailun MM-kilpailut järjestetään vuosittain helmi–maaliskuussa. Kilpailuun saapuu osanottajia useasta maasta.
  • Kulttuuri- ja viihdetapahtuma Multiaista Satoa on järjestetty vuosittain heinäkuun lopulla vuodesta 1998 alkaen. Tapahtuman järjestää Multiaista Satoa ry.[20]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian keskustassa sijaitsee Sinervän koulukeskus, joka sisältää ala- ja yläasteen.

Multian terveyspalveluita hoitaa Keski-Suomen terveyskeskus. Multian terveysasemalla toimii lääkärin ja hoitajan vastaanotto, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola, aikuis- ja diabetesneuvola, psykologin vastaanotto sekä hammashoitola.[21]

Tunnettuja multialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Multia Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Tietoa Multiasta Multia. Viitattu 25.1.2018.
  8. Multian järvet. Järviwiki
  9. Natura 2000-alueet Keski-Suomessa Ympäristö. Viitattu 2.3.2018.
  10. Multia-seuran esittely. Multian kunta.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  13. Classic Encyclopedia – Mecklenburg-Schwerin
  14. Kangas, Olavi: 200-vuotias Multian kirkko Lovisa Charlotta, Multian seurakunta 1996 ISBN 952-90-8276-2 (sid.)
  15. a b Mauri Mönkkönen: Multian historia 1866–1975, s. 28-31, 225, 248-253. Saarijärvi: Multian kunta ja seurakunta, 1983. ISBN 951-99449-0-7.
  16. Erkki Pyökkimies on Multian uusi kunnanjohtaja Keskisuomalainen. 19.3.2013. Viitattu 25.1.2018.
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2018.
  18. Alueen Multia yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 27.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  20. Multiaista Satoa
  21. Multian terveysasema Keski-Suomen terveyskeskus. Viitattu 3.3.2018.
  22. Helsingin Sanomat 31.1.2012, Jorma Blomqvist: "Maailmankiertäjä hullaantui valkosipuliin"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]