Multia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Multia
Multia vaakuna.svg Multia sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°24′30″N, 024°47′40″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Kuntanumero 495
Hallinnollinen keskus Multian kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 765,63 km²
152:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 733,24 km²
– sisävesi 32,39 km²
Väkiluku 1 526
280:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 2,08 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 50,6 %
– yli 64-v. 35,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 22,00 %
20:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö vt.
Hallituksen puheenjohtaja Elisa Murtomäki[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
– puheenjohtaja Seppo Lampinen[6]
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vas.

8
3
2
2
2
www.multia.fi
Multian kirkko.

Multia (epävir. ruots. Muldia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 500 ihmistä,[2] ja sen asukastiheys on pienimpiä Kokkola-Nurmes linjan eteläpuolisista kunnista.

Multia sijaitsee Keski-Suomen länsiosassa Suomenselän eteläosassa 60 kilometrin päässä Jyväskylästä.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla, ja kunnan alueella on keskisen Suomen korkein kohta Kiiskilänmäki. Multian järviä ovat muiden muassa Sinervä, Uuranjärvi, Tarhapäänjärvi, Termitty, Iso Liesijärvi, Sahrajärvi, Uitamonjärvi ja Iso Palojärvi.[9]

Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri. Vuoteen 2009 saakka naapurikuntiin kuului Saarijärveen liitetty Pylkönmäki.

Multian Natura-alueita ovat Maaherransuo, Housukosken alue, Joensuonkangas, Karjovuori, Koivulahti, Lampuodinsuo, Valkeisenjärvi–Särkilampi–Utusuo, Vesilahdensuo–Kurkisuo, vanhaa metsää kasvava Myllyvuori–Vilhusenmäki sekä Kulhanvuoren alue, joka on Keski-Suomen korkeimpia alueita.[10] Itse Kulhanvuori on Saarijärven puolella.

Multia jakaantuu maisemallisesti kahteen eri osaan: kunnan pohjoispuoli kuuluu Suomenselän metsäylänköön, jossa vesistöjä on hyvin vähän. Niinpä maasto on lähes kokonaan karua metsäseutua. Alueella ei ole myöskään yhdistäviä vesireittejä, jonka takia alue on jäänyt esihistoriallisista ajoista lähtien välivyöhykkeeksi, jossa ihmisen toimintaa näkyy vähän. Asutus on aina ollut harvaa ja sijoittunut moreenista muodostuneille mäille. Karu ja soinen maasto on rajoittanut maankäyttöä ja asutuksen leviämistä. Kunnan eteläinen osa kuuluu maisemallisesti Keurusseudun mäkiseen viljely- ja järvimaahan. Alue on vaihtelevaa mäkimaata, jossa vuorottelevat kalliot, moreenikasaumat, harjujaksot, järvet, joet sekä lammet, metsät ja suot. Vesistöjen väliin jää kumpuilevaa metsämaata, jossa enimmäkseen on metsiä ja soita. Paikoin alueella on tyypillistä mäkiasutusta.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla.[12]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Multialla oli 1 636 asukasta, joista 743 asui taajamassa, 875 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Multian taajama-aste on 45,9 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Multian kirkonkylä.[14]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin[15] prinsessa.[16] Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1900. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897.[17]

Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2 226, vuoden 1917 lopulla 4 125. 1900-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 4 400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla.[17]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian vt. kunnanjohtajana toimii Teppo Sirniö. Syyskuusta 2018 heinäkuuhun 2021 kunnanjohtajana toimi Noora Pajari.[18][19] Vuosina 2013–2018 kunnanjohtaja oli Erkki Pyökkimies.[20]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7] Valtuuston puheenjohtajana toimii Seppo Lampinen.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 597 työpaikkaa. Niistä 25 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 47 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %), ja palvelun osuus oli vastaavasti pienempi kuin koko maassa (75 %).[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Multian Osuuspankki ja kaksi koneellista puunkorjuuta tekevää yritystä, Metsä-Multia ja Veljekset Lehtomäki.[22]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Multian väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 633
1985
  
2 528
1990
  
2 407
1995
  
2 229
2000
  
2 153
2005
  
2 020
2010
  
1 890
2015
  
1 710
2020
  
1 563
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Multialla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]

Vuoden 2022 alusta Multian seurakunta yhdistyy Keuruun seurakuntaan siten, että uusiKeuruun seurakunta käsittää Multian kunnan ja Keuruun kaupungin.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Multian alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[25]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Potkukelkkailun MM-kilpailut järjestetään vuosittain helmi–maaliskuussa. Kilpailuun saapuu osanottajia useasta maasta.
  • Kulttuuri- ja viihdetapahtuma Multiaista Satoa on järjestetty vuosittain heinäkuun lopulla vuodesta 1998 alkaen. Tapahtuman järjestää Multiaista Satoa ry.[26]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian keskustassa sijaitsee Sinervän koulukeskus, joka sisältää ala- ja yläasteen.

Multian terveyspalveluita hoitaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Sen Multian terveysasemalla toimii lääkärin ja hoitajan vastaanotto, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola, aikuis- ja diabetesneuvola, psykologin vastaanotto sekä hammashoitola.[27]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hilipulouta eli silakkalaatikko ja lakkasoppa.[28]

Tunnettuja multialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b c Päätöksenteko Multian kunta. Viitattu 17.10.2021.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Multia Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  8. Tietoa Multiasta Multia. Viitattu 25.1.2018.
  9. Multian järvet. Järviwiki
  10. Natura 2000-alueet Keski-Suomessa Ympäristö. Viitattu 2.3.2018.
  11. Matleena Muhonen: Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys : Maisemallinen osa-aluejako (PDF) skjkl.fi. 2005. Viitattu 8.6.2021.
  12. Multia-seuran esittely. Multian kunta.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. Classic Encyclopedia – Mecklenburg-Schwerin
  16. Kangas, Olavi: 200-vuotias Multian kirkko Lovisa Charlotta, Multian seurakunta 1996 ISBN 952-90-8276-2 (sid.)
  17. a b Mauri Mönkkönen: Multian historia 1866–1975, s. 28–31, 225, 248–253. Saarijärvi: Multian kunta ja seurakunta, 1983. ISBN 951-99449-0-7.
  18. Ylönen, Jorma: Multia valitsi Noora Pajarin yksimielisesti Kuntalehti. 13.6.2018. Viitattu 17.10.2021.
  19. Ylönen, Jorma: 13 hakijaa Multian kunnanjohtajaksi - Teppo Sirniö, 70, toimii vt. kunnanjohtajana Kuntalehti. 13.8.2021. Viitattu 17.10.2021.
  20. Liimatainen, Päivi: Erkki Pyökkimies on Multian uusi kunnanjohtaja Keskisuomalainen. 19.3.2013. Viitattu 17.10.2021.
  21. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2018.
  22. Alueen Multia yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 27.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  24. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  25. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  26. Multiaista Satoa
  27. Multian terveysasema Keski-Suomen seututerveyskeskus. Viitattu 3.3.2018.
  28. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  29. Helsingin Sanomat 31.1.2012, Jorma Blomqvist: "Maailmankiertäjä hullaantui valkosipuliin"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]