Viitasaari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Viitasaari
Viitasaari.vaakuna.svg Viitasaari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Viitasaari keskusta.JPG
Sijainti 63°04′30″N, 25°51′35″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskus Viitasaaren keskustaajama
Perustettu 1635
– kaupungiksi 1996
Kokonaispinta-ala 1 589,13 km²
67:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 248,46 km²
– sisävesi 340,67 km²
Väkiluku 6 368
152:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,10 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 56,1 %
– yli 64-v. 31,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen (2013–)[6]
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Muut
 • Vihr.
 • Vas.

10
8
2
2
2
1
1
1
www.viitasaari.fi

Viitasaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskustaa ympäröi Keitelejärvi, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie. Nimellä Viitasaaren suomalainen yhteiskoulu vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuoppikouluista. Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996.

Viita tarkoittaa tiheää nuorta lehtipuumetsikköä, vesakkoa, pajukkoa, koivikkoa tai muuta sellaista.[8]

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski. Jyväskylään matkaa on 98 ja Ouluun 243 kilometriä.

Viitasaari on järvien ja koskien pitäjä. Siellä on 230 järveä, ja sen vesipinta-ala on 21,4 % kaupungin kokonaispinta-alasta. Vesistöjä on kaikkiaan 340,46 km². Suurimmat järvet ovat Keitele, Kolima, Muuruejärvi, Löytänä ja Suotajärvi.[9]

Kalastuskoskia ovat Huopanankoski, Keihärinkoski, Kärnänkoski, Kymönkoski, Kellankoski ja Kyrönpuro.

Viitasaaren kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren näkötorni kunnostuksen jälkeen 1950-luvun lopulla. Näkötorni sijaitsee Haapaniemessä Savivuoren laella.

Viitasaaren kunnan määrittelyn mukaan kunnan keskustan ulkopuolella on 15 kylää: Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolkku, Kotvala-Valkeisjärvi, Kumpumäki, Kymönkoski, Löytänä, Mäntylä, Niinilahti, Pasala-Viitakangas, Soliskylä, Suovanlahti-Haarala ja Vuorilahti.[10]

Viitasaaren maarekisterikylät ovat: Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi ja Vuoskoski.[11]

Viitasaaren asuinalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapaniemi
  • Työväentalonmäki
  • Penttilä
  • Kokkila
  • Hitumäki
  • Hepokangas
  • Savivuori
  • Savimäki
  • Savilahti
  • Kurkela
  • Rauhaniemi
  • Korteniemi
  • Mustaniemi
  • Haapasaari
  • Isoaho
  • Miekkarinne
  • Sörkkä
  • Hakkarila
  • Tuhmalanniemi

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Viitasaarella oli 6 607 asukasta, joista 3 724 asui taajamissa, 2 819 haja-asutusalueilla ja 64 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Viitasaaren taajama-aste on 56,9 %.[12] Viitasaaren taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[13]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tienoo sai ensimmäiset asukkaansa Hämeestä. Asutus taajeni etenkin 1500-luvulta alkaen hämäläisten johdolla, mutta myöhemmin savolaisista tuli asukkaiden enemmistö. Viitasaaren aiempi nimi on Viitasalo, keskustaajaman lähellä oleva saaren, nykyisen Vanhan Kirkkosaaren mukaan. Viitasaari kuului alun perin Rautalammin laajaan kuntaan, mutta pitkien etäisyyksien takia se itsenäistyi 1635. Kunta käsitti tällöin vielä Kivijärven, Pihtiputaan, Konginkankaan ja Kannonkosken. Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan on kotoisin Viitasaarelta.[14] Vuonna 1882 Viitasaari sai ensimmäisenä Suomessa[15] kunnanlääkärin viran.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren kaupungintalo.

Kaupunginhallitusta johtaa pääkirjanpitäjä, sosinonomi Sisko Linna (sd.).[16]. Valtuustoa puolestaan johtaa sairaalapalvelujohtaja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.).[17]

Alueellinen kuntayhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren kaupunki tekee kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa. Yhteistyöorganisaatiota kutsutaan nimellä Wiitaunioni. Sen organisaatiorakenne muodostuu hallinnosta ja palvelutuotannosta. Viitasaari vastaa perusturvan, teknisen ja ympäristöpalvelujen toimialoista, Pihtipudas hallinnon tuesta, sivistystoimesta ja maataloudesta. Perusturvan yhteistyössä mukana on myös Kinnulan kunta. [18]

Viitasaaren kaupunki toimii isäntäkuntana Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimessa. Ympäristötoimi on itsenäinen yksikkö, joka vastaa ympäristöterveysvalvonnasta, eläinlääkinnästä, ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta sekä eläinsuojelusta. Viitasaaren lisäksi mukana Ympäristötoimessa ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Saarijärvi. Saarijärvi ja Karstula toteuttavat ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tämän yhteisen elimen ulkopuolella. [19]

Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula ja Kivijärvi omistavat Kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tuottaa erilaisia palveluita alueen yrittäjille ja toteuttaa erilaisia hankkeita. [20][21]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella työssäkäyviä on yhteensä 2 554 henkilöä. Heistä maa- ja metsätaloudessa työskentelee 314 (12,3 %), teollisuudessa 542 (21,2 %), kaupan alalla 332 (13,0 %) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa 424 (16,6 %).[22] Tammikuussa 2014 pysähtyi suuri teollinen työpaikka Fenestran ovitehdas emoyhtiön konkurssiin.[23]

Näkymä rantatieltä.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sisustustuotteiden valmistaja Pisla Oy, ilmastointilaitteita valmistava PKA-Invest Oy ja Kuljetus Villman Oy.[24]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.
Näkymä taajamassa olevan Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Viitasaaren viimeisimpinä rakennettuihin kuuluvat Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.
Kävelykatu torin laidalla.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Viitasaaren väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 910
1985
  
8 997
1990
  
8 689
1995
  
8 347
2000
  
7 915
2005
  
7 458
2010
  
7 174
2015
  
6 666
Lähde: Tilastokeskus.[25]
Näkymä kaupungin keskustaan Keiteleeltä päin.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hännilänsalmen silta.
Viitasaaren taajamasta etelään sijaitseva Hännilänsalmen silta.

Viitasaari sijaitsee Valtatie 4:n varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli). Talvisin jääolosuhteet huomioiden avataan Viitasaaren keskustasta keiteleen yli kaksi jäätietä. Toinen niistä suuntautuu Kymönkoskelle ja toinen Permosiin. Jääteiden pituus on yli kolme kilometriä. Painorajoitus jääteillä on ollut kaksi tonnia.[26]

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkeella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Kristuksen kirkastumisen tsasouna Haapasaaressa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Viitasaarella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Viitasaarella toimii lisäksi Viitasaaren helluntaiseurakunta ja Viitasaren vapaaseurakunta. Viitasaarella Haapasaaressa on Viitasaaren luterilaisen kirkon läheisyydessä myös Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan Kristuksen kirkastumisen tsasouna.[28] Myös Jehovan todistajat -yhteisöllä on toimintaa Viitasaarella.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen Lääkintävarikon yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.
Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.

Vapaa-aika ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

Viitasaarella voi tutustua historiaan eri alojen kehitystä kuvaavissa museokohteissa. Ne toteutetaan kaupungin, erilaisten yhdistysten ja yksityisten ihmisten yhteistyöllä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Museokesä.[29] [30] Museokesä oli Keski-Suomen liiton neljän Keski-Suomi -palkintoehdokkaan joukossa vuonna 2016. Perinteen tallentaminen -teemalla kyseisenä vuonna käydyn kilpailun voittajaksi palkintoraati valitsi Palokan Pelimannitalon. Muut kolme finalistia Viitasaaren Museokesä, Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ja keuruulainen Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura saivat kunniamaininnan.[31][32]

Kalastushistoriallinen näyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huopanankoskella on Hautomon kalastushistoriallinen näyttely, jossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teema. Vuonna 2016 teemana olivat perhot sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton historiaa järjestön toiminnasta 97 vuoden aikana. Kosken rannalla kiertää noin kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polun varrella on tauluja, joissa esitellään paikallista historiaa.[30]

Metsätyömuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren taajama-alueella sijaitsevalla Savivuoren ulkoilualueella on Metsätyömuseo. Museon pääkohde on metsäkämppä. Metsähallituksen alun perin Seläntauksen metsäalueelle vuonna 1940 rakentama Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Savivuorelle vuonne 1964. Vanhempi, alkuperäinen kämpän miehistöhuone on säilytetty ennallaan. Lahti Oy:n omistukseen siirryttyä kämppään rakennettiin toinen miehistöhuone vuonna 1947. Tässä miehistöhuoneessa sijaitsee museon perusnäyttely, joka kunnostettiin vuonna 1997.[30]

Metsätyömuseon hevostalli on siirretty Savivuorelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Vuosien 1948 ja 1952 välillä kämppäaluetta käyttivät Metsähallitus, Oy Wilhelm Schauman Ab, Tampella ja Lahti Oy.[30]

Savutupa on Vuoskosken kylän Laajan tilan torppa, joka siirrettiin Savivuorelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi samalla alueella on vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly. Metsätyömuseon välittömässä läheisyydessä on Savivuoren näkötorni, joka on avoinna yleisölle kesäisin museon tapaan. [30]

Kärnän sähkölaitosmuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärnänkoskeen rakennettuun sähkölaitokseen avattiin varsinaisen sähköntuotannon jälkeen sähkölaitosmuseo vuonna 1996. Kärnän sähkölaitosmuseossa esitellään sähköistymisen historian lisäksi maakunnallisen sähköyhtiön Keski-Suomen Valo Oy:n toimintaa. Nykyään sähkölaitosmuseo on yksityisessä omistuksessa. [30]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torinranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren keskustaan avattiin uusi puisto 30. syyskuuta 2016.[33] Kaupunkilaiset pääsivät laajasti ideoimaan ja toteuttamaan aluetta.[34]

Porthanin puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1884 pystytetty Henrik Gabriel Porthanin muistokivi.
Henrik Gabriel Porthanille vuonna 1884 pystytetty muistokivi.

Porthanin puisto on nimetty Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan syntyi pappilassa, joka sijaitsi nykyisen puiston paikalla. [35]

Turussa sijaitsee Porthaninpuisto.

Alppiruusupuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren alppiruusupuisto perustettiin vuonna 2016.

Tanholiinin puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitelejärven rannalla sijaitseva puisto.

Miekkapuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jurvansalon alueella sijaitseva puisto.

Myllärin puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren eteläosassa sijaitseva puisto, jonka alueella myös uimaranta.

Veteraanipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2018 avattu puisto vanhan lukion läheisyyteen.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren vanhalla yhteiskoululla eli puulukiolla järjestetään tapahtumia ja yhdistystoimintaa lukion siirryttyä koulukampukselle.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uimahalli Simmari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren kaupungin omistama Uimahalli Simmari sijaitsee koulukampuksella. Uimahallissa on 25 metrin kuntouintirata, kylmäallas, lasten allas, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallissa on myös liukumäki, joka käy myös varsinaisen rakennuksen ulkopuolella. Uimahallin alakerrassa on kuntosali.[41]

Monitoimihalli Viitasaari Areena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2010 käyttöön otettu monitoimihalli sijaitsee Uimahalli Simmarin yhteydessä Viitasaaren koulukampuksella. Kaupungin omistamassa hallissa on mahdollisuus pelata esimerkiksi salibandyä ja lentopalloa. Lisäksi Viitasaari Areenaa käytetään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja juhlissa. [42][43]

Savivuoren frisbeegolfrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja. [44] Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa. [45]

Wiitaring[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiitaring on Vaarinvuoressa ulkona sijaitseva kartingrata. Se on rakennettu 2011 ja tarkoitettu harjoituskäyttöön. Radalla on lupa järjestää myös harjoituskilpailuja. Wiitaring on pituudeltaan 370 metriä ja kuusi metriä leveä, kun tavallisesti ulkona sijaitsevat kartingradat ovat 7-8 metriä leveitä ja Wiitaringiä tuplasti pidempiä.[46]

Urheiluseurat ja liikuntayhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Viesti (ViitVi) on vuonna 1915 perustettu paikkakunnan yleisseura, jossa toimi vuonna 2016 seitsemän jaostoa.[47]

Viitasaaren Jalkapalloklubi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Jalkapalloklubi (VJK) on vuonna 1978 perustettu jalkapalloseura. [48]

Viitasaaren Urheiluautoilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Urheiluautoilijat (ViiUA) on vuonna 1985 perustettu autourheiluseura.[46]

Olympiaurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisi Viitasaarella syntynyttä urheilijaa on kilpaillut olympialaisissa. Painija Jussi Vesterinen sijoittui kuudenneksi Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Painija Ilpo Seppälä karsiutui kahden tappion jälkeen Los Angelesissa vuonna 1984. Maastohiihtäjä Jari Laukkanen kilpaili kahdessa henkilökohtaisessa kilpailussa ja viestijoukkueessa Calgaryn olympialaisissa 1988. Viestijoukkue oli kahdeksas ja Laukkasen paras sijoitus henkilökohtaisella matkalla oli 25. sija perinteisen 15 kilometrin hiihdossa. Jääkiekkoilija Tuomas Grönman pelasi puolustajana Leijonajoukkueessa neljä ottelua Naganon olympialaisissa 1998 ja voitti pronssia. Keihäänheittäjä Matti Närhi kilpaili Ateenan olympialaisissa 2004 ja oli keihäsfinaalin kymmenes. Näistä viidestä urheilijasta olympiaedustuksensa aikaan Viitasaaren Viestin värejä kantoivat Jussi Vesterinen, Jari Laukkanen ja Matti Närhi. Myös Ilpo Seppälä edusti Viitasaaren Viestiä lapsuudessaan ennen paikkakunnalta poismuuttoa. Jari Laukkanen on olympiaurheilijoista ainoa, joka asuu edelleen Viitasaarella.[49]

Kuuluisia viitasaarelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren ystävyyskunnat ovat:[50]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. http://yle.fi/uutiset/kinnunen_aanestettiin_viitasaaren_johtoon/6661409. Viitattu 24.1.2014
  7. Kuntavaalit 2017, Viitasaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.1.2015.
  9. Viitasaari Järviwikissä. Viitattu 13.2.2014.
  10. Viitasaaren kylät Viitasaari. Viitattu 13.10.2018.
  11. Viitasaari Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 13.10.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  14. Tietoa Viitasaaresta Viitasaaren kaupunki. Viitattu 30.9.2018.
  15. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 262. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  16. Kaupunginhallitus viitasaari.fi. Viitattu 23.7.2018.
  17. Kaupunginvaltuusto viitasaari.fi. Viitattu 23.7.2018.
  18. Organisaatiorakenne viitasaari.fi. Viitattu 28.10.2016.
  19. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi viitasaari.fi. Viitattu 28.10.2016.
  20. Kehittämisyhtiö Witas Oy - Omistajakunnat www.witas.fi. Viitattu 2.11.2016.
  21. Kehittämisyhtiö Witas Oy - Palvelut yrittäjälle www.witas.fi. Viitattu 2.11.2016.
  22. Viitasaari lyhyesti. Viitasaaren kaupunki. Viitattu 24.2.2014.
  23. Fenestra konkurssiin. Kauppalehti 28.1.2014.
  24. Alueen Viitasaari yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  25. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  26. Viitasaarella valmistellaan jäätietä 31.12.2009. Yle. Viitattu 20.1.2014.
  27. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  28. Seurakunnat. Viitasaari.fi.
  29. Viitasaaren Museokesä paketoi metsätyön, sähköistyksen ja kalastuksen historian Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  30. a b c d e f Lomaseutu - Viitasaaren museokesä 1.7.-31.7.2016 www.lomaseutu.fi. Viitattu 28.10.2016.
  31. Keski-Suomi -palkinto Palokan Pelimannitalolle Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  32. Neljä perinteen tallentajaa eteni Keski-Suomi –palkinnon finaaliin Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  33. Torinrannan avajaiset - Viitasaari Menoinfo.fi. Viitattu 6.11.2016.
  34. Pirjo Nyman: Viitasaaren Torinranta -hanke kaipaa lisää osallistujia KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 6.11.2016.
  35. Silén, Saija & Andersson, Nina: Viiden kosken kuljettamaa - Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma Pohjoisen Keski-Suomen Toiminnallinen Kulttuuriympäristö (POTKU-) hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007. 2007. Viitattu 6.11.2016. (suomeksi)
  36. Mid Finland Truckmeeting | Rekkojen kokoontumistapahtuma Viitasaarella! midfinlandtruckmeeting.com. Viitattu 2.11.2016.
  37. .::: WILMA MARKKINAT :::. www.wilmanet.net. Viitattu 2.11.2016.
  38. Lomaseutu – Keskustelukulttuuritapahtuma Arvon päivät Tulensuussa 5.7.2015 www.lomaseutu.fi. Viitattu 2.11.2016.
  39. Lomaseutu – Viitasaaren Joulutori 16.–21.12.2016 www.lomaseutu.fi. Viitattu 2.11.2016.
  40. Keksintöjen Viikko Viitasaarella – The Week of Innovations www.keksintojenviikko.fi. Viitattu 2.11.2016.
  41. Tilat ja henkilöstö viitasaari.fi. Viitattu 31.10.2016.
  42. Viitasaari Areena viitasaari.fi. Viitattu 31.10.2016.
  43. Tilat ja tekniset tiedot viitasaari.fi. Viitattu 31.10.2016.
  44. Viitasaaren liikuntapaikat viitasaari.fi. Viitattu 31.10.2016.
  45. Savivuori DiscGolfPark - Radat - Frisbeegolfradat.fi Frisbeegolfradat.fi. Viitattu 31.10.2016.
  46. a b Halonen, Mika: Rata käytössä vuodesta 2011. Viitasaaren Seutu, 24.9.2015. Keski-Suomen Media Oy.
  47. Viitasaaren Viesti viitasaarenviesti.fi. Viitattu 2.11.2016.
  48. Harrastustoimintaa viitasaari.fi. Viitattu 2.11.2016.
  49. Salonen, Jyri: Hurja Viisikko: Viitasaaren olympiaedustajat. Viitasaaren Seutu, 18.8.2015. Keski-Suomen Media Oy.
  50. Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Viitattu 28.3.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2.
  • Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viitasaari.