Viitasaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Viitasaari
Viitasaari.vaakuna.svg Viitasaari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Savivuori view.jpg
www.viitasaari.fi
Sijainti 63°04′30″N, 25°51′35″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1635
– kaupungiksi 1996
Kokonaispinta-ala 1 589,13 km²
67:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 1 248,48 km²
– sisävesi 340,65 km²
Väkiluku 6 577
151:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 5,27 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 57,4 %
– yli 64-v. 30,4 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen (2013–)[6]
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Muut
 • Vihr.
 • Vas.

10
8
2
2
2
1
1
1

Viitasaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskusta on Keiteleen ympäröimä, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie. Vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuoppikouluista. Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996. Jyväskylään matkaa on 98 ja Ouluun 243 kilometriä. Viitasaaren naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tienoo sai ensimmäiset asukkaansa Hämeestä. Asutus taajeni etenkin 1500-luvulta alkaen hämäläisten johdolla, mutta myöhemmin savolaisista tuli asukkaiden enemmistö. Viitasaaren aiempi nimi on Viitasalo, keskustaajaman lähellä oleva saaren, nykyisen Vanhan Kirkkosaaren mukaan. Viitasaari kuului alun perin Rautalammin laajaan kuntaan, mutta pitkien etäisyyksien takia se itsenäistyi 1635. Kunta käsitti tällöin vielä Kivijärven, Pihtiputaan, Konginkankaan ja Kannonkosken. 1882 Viitasaari sai ensimmäisenä Suomessa kunnanlääkärin viran. Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan on kotoisin Viitasaarelta.[8]

Viita tarkoittaa tiheää nuorta lehtipuumetsikköä, vesakkoa, pajukkoa, koivikkoa tms.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren kaupungintalo.

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa SDP menetti kolme paikkaa kaupunginvaltuustosta päätyen kahdeksaan ja vasemmistoliitto putosi valtuustosta kokonaan. Keskustan (11), kokoomuksen (3) ja kristillisdemokraattien (1) paikkamäärät pysyivät ennallaan. Tapahtuneiden muutosten syynä oli perussuomalaisten vaalivoitto, jonka johdosta valtuustoon nousi puolueen listoilta neljä edustajaa. Perussuomalaiset nousivat kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja saivat kaupunginvaltuuston toisen varapuheenjohtajan paikan sekä jäsenyyden kaupunginhallitukseen, jota johtaa sairaanjohtaja Tiina Minkkinen (kesk.) [10]. Valtuustoa puolestaan johtaa työtoiminnanjohtaja Mervi Paananen (SDP).[11]

Alueellinen kuntayhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren kaupunki tekee kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa. Yhteistyöorganisaatiota kutsutaan nimellä Wiitaunioni. Sen organisaatiorakenne muodostuu hallinnosta ja palvelutuotannosta. Viitasaari vastaa perusturvan, teknisen ja ympäristöpalvelujen toimialoista, Pihtipudas hallinnon tuesta, sivistystoimesta ja maataloudesta. Perusturvan yhteistyössä mukana on myös Kinnulan kunta. [12]

Viitasaaren kaupunki toimii isäntäkuntana Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimessa. Ympäristötoimi on itsenäinen yksikkö, joka vastaa ympäristöterveysvalvonnasta, eläinlääkinnästä, ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta sekä eläinsuojelusta. Viitasaaren lisäksi mukana Ympäristötoimessa ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Saarijärvi. Saarijärvi ja Karstula toteuttavat ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tämän yhteisen elimen ulkopuolella. [13]

Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula ja Kivijärvi omistavat Kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tuottaa erilaisia palveluita alueen yrittäjille ja toteuttaa erilaisia hankkeita. [14][15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.
Näkymä taajamassa olevan Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Viitasaaren viimeisimpinä rakennettuihin kuuluvat Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Viitasaaren väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 910
1985
  
8 997
1990
  
8 689
1995
  
8 347
2000
  
7 915
2005
  
7 458
2010
  
7 174
2015
  
6 714
Lähde: Tilastokeskus.[16] Väestötietojärjestelmä[17]

Viitasaaren kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren näkötorni kunnostuksen jälkeen 1950-luvun lopulla. Näkötorni sijaitsee Haapaniemessä Savivuoren laella.
  • Haapaniemi, jolla Viitasaaren keskusta sijaitsee
  • Haarala
  • Huopana, jossa on hyvänä kalastuskoskena tunnettu Huopanankoski
  • Ilmolahti
  • Jurvansalo
  • Keihärinkoski, myös tunnettu kalapaikka
  • Keitelepohja
  • Kolima
  • Kolkku
  • Kotvala
  • Kumpumäki
  • Kymönkoski, jossa on Viitasaaren suurin kyläkoulu, Kymönkosken koulu
  • Kärnä
  • Löytänä
  • Muikunlahti
  • Mäntylä
  • Niinilahti
  • Pasala
  • Soliskylä
  • Suovanlahti
  • Taimoniemi
  • Valkeisjärvi
  • Viitakangas
  • Vuorilahti
  • Toulat

Työpaikat, liikenne ja viestimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kaupungin keskustaan Keiteleeltä päin.

Alueella työssäkäyviä on yhteensä 2 554 henkilöä. Heistä maa- ja metsätaloudessa työskentelee 314 (12,3 %), teollisuudessa 542 (21,2 %), kaupan alalla 332 (13,0 %) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa 424 (16,6 %).[18] Tammikuussa 2014 pysähtyi suuri teollinen työpaikka Fenestran ovitehdas emoyhtiön konkurssiin.[19]

Hännilänsalmen silta.
Viitasaaren taajamasta etelään sijaitseva Hännilänsalmen silta.

Viitasaari sijaitsee Valtatie 4:n varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli). Talvisin jääolosuhteet huomioiden avataan Viitasaaren keskustasta keiteleen yli kaksi jäätietä. Toinen niistä suuntautuu Kymönkoskelle ja toinen Permosiin. Jääteiden pituus on yli kolme kilometriä. Painorajoitus jääteillä on ollut kaksi tonnia.[20]

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkeella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaarella toimii evankelis-luterilainen Viitasaaren seurakunta, Viitasaaren helluntaiseurakunta ja Viitasaren vapaaseurakunta. Viitasaarella Haapasaaressa on Viitasaaren luterilaisen kirkon läheisyydessä myös Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan Kristuksen kirkastumisen tsasouna.[21] Myös Jehovan todistajat -yhteisöllä on toimintaa Viitasaarella.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen Lääkintävarikon yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.
Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.

Viitasaari on järvien ja koskien pitäjä. Siellä on 230 järveä, ja sen vesipinta-ala on 21,4 % kaupungin kokonaispinta-alasta. Vesistöjä on kaikkiaan 340,46 km². Suurimmat järvet ovat Keitele, Kolima, Muuruejärvi, Löytänä ja Suotajärvi.[22]

Kalastuskoskia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa-aika ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

Viitasaarella voi tutustua historiaan eri alojen kehitystä kuvaavissa museokohteissa. Ne toteutetaan kaupungin, erilaisten yhdistysten ja yksityisten ihmisten yhteistyöllä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Museokesä.[23] [24] Museokesä oli Keski-Suomen liiton neljän Keski-Suomi -palkintoehdokkaan joukossa vuonna 2016. Perinteen tallentaminen -teemalla kyseisenä vuonna käydyn kilpailun voittajaksi palkintoraati valitsi Palokan Pelimannitalon. Muut kolme finalistia Viitasaaren Museokesä, Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ja keuruulainen Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura saivat kunniamaininnan.[25][26]

Kalastushistoriallinen näyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huopanankoskella on Hautomon kalastushistoriallinen näyttely, jossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teema. Vuonna 2016 teemana olivat perhot sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton historiaa järjestön toiminnasta 97 vuoden aikana. Kosken rannalla kiertää noin kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polun varrella on tauluja, joissa esitellään paikallista historiaa.[24]

Metsätyömuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren taajama-alueella sijaitsevalla Savivuoren ulkoilualueella on Metsätyömuseo. Museon pääkohde on metsäkämppä. Metsähallituksen alun perin Seläntauksen metsäalueelle vuonna 1940 rakentama Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Savivuorelle vuonne 1964. Vanhempi, alkuperäinen kämpän miehistöhuone on säilytetty ennallaan. Lahti Oy:n omistukseen siirryttyä kämppään rakennettiin toinen miehistöhuone vuonna 1947. Tässä miehistöhuoneessa sijaitsee museon perusnäyttely, joka kunnostettiin vuonna 1997.[24]

Metsätyömuseon hevostalli on siirretty Savivuorelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Vuosien 1948 ja 1952 välillä kämppäaluetta käyttivät Metsähallitus, Oy Wilhelm Schauman Ab, Tampella ja Lahti Oy.[24]

Savutupa on Vuoskosken kylän Laajan tilan torppa, joka siirrettiin Savivuorelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi samalla alueella on vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly. Metsätyömuseon välittömässä läheisyydessä on Savivuoren näkötorni, joka on avoinna yleisölle kesäisin museon tapaan. [24]

Kärnän sähkölaitosmuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärnänkoskeen rakennettuun sähkölaitokseen avattiin varsinaisen sähköntuotannon jälkeen sähkölaitosmuseo vuonna 1996. Kärnän sähkölaitosmuseossa esitellään sähköistymisen historian lisäksi maakunnallisen sähköyhtiön Keski-Suomen Valo Oy:n toimintaa. Nykyään sähkölaitosmuseo on yksityisessä omistuksessa. [24]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torinranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren keskustaan avattiin uusi puisto 30. syyskuuta 2016.[27] Kaupunkilaiset pääsivät laajasti ideoimaan ja toteuttamaan aluetta.[28]

Porthanin puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1884 pystytetty Henrik Gabriel Porthanin muistokivi.
Henrik Gabriel Porthanille vuonna 1884 pystytetty muistokivi.

Porthanin puisto on nimetty Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan syntyi pappilassa, joka sijaitsi nykyisen puiston paikalla. [29]

Turussa sijaitsee Porthaninpuisto.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Musiikin aika – uuden musiikin festivaali
  • Traktorijatzit – populaarimusiikkitapahtuma Suovanlahdella
  • Mid Finland Truckmeeting - Rekkojen kokoontumistapahtuma Viitasaaren keskustassa [30]
  • Wilma-markkinat - Kesätapahtuma Viitasaaren torilla [31]
  • Koti ja Puutarha -messut - Kaksipäiväinen kevättapahtuma Palloiluhalli Hurrikaanissa
  • Arvon päivät - keskustelutapahtuma Ateljeetalo Tuulensuussa [32]
  • Joulutori - Viitasaaren keskustassa sijaitsevalla puulukiolla eli vanhalla yhteiskoululla järjestettävät joulumyyjäiset [33]
  • Keksintöjen Viikko - keksintömessutapahtuma Viitasaari Areenassa[34]
  • Heavy Metal Evening (ennen Heavy Metal Meeting)
Viitasaaren vanhalla yhteiskoululla eli puulukiolla järjestetään tapahtumia ja yhdistystoimintaa lukion siirryttyä koulukampukselle.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uimahalli Simmari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren kaupungin omistama Uimahalli Simmari sijaitsee koulukampuksella. Uimahallissa on 25 metrin kuntouintirata, kylmäallas, lasten allas, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallissa on myös liukumäki, joka käy myös varsinaisen rakennuksen ulkopuolella. Uimahallin alakerrassa on kuntosali.[35]

Monitoimihalli Viitasaari Areena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2010 käyttöön otettu monitoimihalli sijaitsee Uimahalli Simmarin yhteydessä Viitasaaren koulukampuksella. Kaupungin omistamassa hallissa on mahdollisuus pelata esimerkiksi salibandyä ja lentopalloa. Lisäksi Viitasaari Areenaa käytetään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja juhlissa. [36][37]

Savivuoren frisbeegolfrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja. [38] Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa. [39]

Wiitaring[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiitaring on Vaarinvuoressa ulkona sijaitseva kartingrata. Se on rakennettu 2011 ja tarkoitettu harjoituskäyttöön. Radalla on lupa järjestää myös harjoituskilpailuja. Wiitaring on pituudeltaan 370 metriä ja kuusi metriä leveä, kun tavallisesti ulkona sijaitsevat kartingradat ovat 7-8 metriä leveitä ja Wiitaringiä tuplasti pidempiä.[40]

Urheiluseurat ja liikuntayhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Viesti (ViitVi) on vuonna 1915 perustettu paikkakunnan yleisseura, jossa toimii vuonna 2016 seitsemän jaostoa.[41]

Viitasaaren Jalkapalloklubi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Jalkapalloklubi (VJK) on vuonna 1978 perustettu jalkapalloseura. [42]

Viitasaaren Urheiluautoilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren Urheiluautoilijat (ViiUA) on vuonna 1985 perustettu autourheiluseura.[40]

Olympiaurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisi Viitasaarella syntynyttä urheilijaa on kilpaillut olympialaisissa. Painija Jussi Vesterinen sijoittui kuudenneksi Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Painija Ilpo Seppälä karsiutui kahden tappion jälkeen Los Angelesissa vuonna 1984. Hiihtäjä Jari Laukkanen kilpaili kahdessa henkilökohtaisessa kilpailussa ja viestijoukkueessa Galgaryn olympialaisissa 1988. Viestijoukkue oli kahdeksas ja Laukkasen paras sijoitus henkilökohtaisella matkalla oli 25. sija perinteisen 15 kilometrin hiihdossa. Jääkiekkoilija Tuomas Grönman pelasi puolustajana Leijonajoukkueessa neljä ottelua Naganon olympialaisissa 1998 ja voitti pronssia. Keihäänheittäjä Matti Närhi kilpaili Ateenan olympialaisissa 2004 ja oli keihäsfinaalin kymmenes. Näistä viidestä urheilijasta olympiaedustuksensa aikaan Viitasaaren Viestin värejä kantoivat Jussi Vesterinen, Jari Laukkanen ja Matti Närhi. Myös Ilpo Seppälä edusti Viitasaaren Viestiä lapsuudessaan ennen paikkakunnalta poismuuttoa. Jari Laukkanen on olympiaurheilijoista ainoa, joka asuu edelleen Viitasaarella.[43]

Kuuluisia viitasaarelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren ystävyyskunnat ovat:[44]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. http://yle.fi/uutiset/kinnunen_aanestettiin_viitasaaren_johtoon/6661409. Viitattu 24.1.2014
  7. Kuntavaalit 2017, Viitasaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Historia Viitasaaren kaupunki. Viitattu 25.6.2013.
  9. Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.1.2015.
  10. Kaupunginhallitus Viitattu 28.10.2016.
  11. Kaupunginvaltuusto Viitattu 28.10.2016.
  12. Organisaatiorakenne Viitattu 28.10.2016.
  13. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Viitattu 28.10.2016.
  14. Kehittämisyhtiö Witas Oy - Omistajakunnat www.witas.fi. Viitattu 2.11.2016.
  15. Kehittämisyhtiö Witas Oy - Palvelut yrittäjälle www.witas.fi. Viitattu 2.11.2016.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  18. Viitasaari lyhyesti. Viitasaaren kaupunki. Viitattu 24.2.2014.
  19. Fenestra konkurssiin. Kauppalehti 28.1.2014.
  20. Viitasaarella valmistellaan jäätietä 31.12.2009. Yle. Viitattu 20.1.2014.
  21. Seurakunnat. Viitasaari.fi.
  22. Viitasaari Järviwikissä. Viitattu 13.2.2014.
  23. Viitasaaren Museokesä paketoi metsätyön, sähköistyksen ja kalastuksen historian Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  24. a b c d e f Lomaseutu - Viitasaaren museokesä 1.7.-31.7.2016 www.lomaseutu.fi. Viitattu 28.10.2016.
  25. Keski-Suomi -palkinto Palokan Pelimannitalolle Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  26. Neljä perinteen tallentajaa eteni Keski-Suomi –palkinnon finaaliin Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  27. Torinrannan avajaiset - Viitasaari Menoinfo.fi. Viitattu 6.11.2016.
  28. Pirjo Nyman: Viitasaaren Torinranta -hanke kaipaa lisää osallistujia KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 6.11.2016.
  29. Silén, Saija & Andersson, Nina: Viiden kosken kuljettamaa - Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma Pohjoisen Keski-Suomen Toiminnallinen Kulttuuriympäristö (POTKU-) hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007. 2007. Viitattu 6.11.2016. (suomeksi)
  30. Mid Finland Truckmeeting | Rekkojen kokoontumistapahtuma Viitasaarella! midfinlandtruckmeeting.com. Viitattu 2.11.2016.
  31. .::: WILMA MARKKINAT :::. www.wilmanet.net. Viitattu 2.11.2016.
  32. Lomaseutu - Keskustelukulttuuritapahtuma Arvon päivät Tulensuussa 5.7.2015 www.lomaseutu.fi. Viitattu 2.11.2016.
  33. Lomaseutu - Viitasaaren Joulutori 16.-21.12.2016 www.lomaseutu.fi. Viitattu 2.11.2016.
  34. Keksintöjen Viikko Viitasaarella - The Week of Innovations www.keksintojenviikko.fi. Viitattu 2.11.2016.
  35. Tilat ja henkilöstö Viitattu 31.10.2016.
  36. Viitasaari Areena Viitattu 31.10.2016.
  37. Tilat ja tekniset tiedot Viitattu 31.10.2016.
  38. Viitasaaren liikuntapaikat Viitattu 31.10.2016.
  39. Savivuori DiscGolfPark - Radat - Frisbeegolfradat.fi Frisbeegolfradat.fi. Viitattu 31.10.2016.
  40. a b Halonen, Mika: Rata käytössä vuodesta 2011. Viitasaaren Seutu, 24.9.2015. Keski-Suomen Media Oy.
  41. Viitasaaren Viesti viitasaarenviesti.fi. Viitattu 2.11.2016.
  42. Harrastustoimintaa Viitattu 2.11.2016.
  43. Salonen, Jyri: Hurja Viisikko: Viitasaaren olympiaedustajat. Viitasaaren Seutu, 18.8.2015. Keski-Suomen Media Oy.
  44. Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Viitattu 28.3.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2.
  • Manninen, Ari T., Mäkelä, Petteri, Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]