Huopanankoski

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo koskesta. Huopanan kylästä puhutaan myös Huopanankoskena.
Juhani Aho Huopanankoskella 1912.

Huopanankoski on Keski-Suomen Viitasaarella, Huopanan kylässä sijaitseva koski. Se on Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia urheilukalastuskoskia. Erityisesti kirjailija Juhani Aho oli innokas Huopanan kävijä, mutta koski on vetänyt puoleensa muitakin tunnettuja urheilukalastajia. Koski on ollut myös alueen myllytoiminnan keskus, ja sen mylly vuodelta 1892 on kulttuurihistoriallisesti arvokas.[1]

Kosken pituus on 1 000 m ja leveys keskimäärin 35 m. Sen keskivirtaama on 20 m³/s. Luontaisia saalislajeja ovat taimen, säynävä, harjus ja siika. Istukaslajeina ovat taimen ja harjus. Kosken vedet tulevat Vuosjärvestä ja laskevat Muuruejärveen, josta reitti jatkuu Keihärinkosken kautta Ylä-Keiteleeseen. Sallittuja kalastusmenetelmiä koskessa ovat perhokalastus ja heittokalastus (kalastus veneestä on kielletty).[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä ulkopuolisena kalastajana Huopanankoskessa pidetään "Tukkiasioitsija Räsästä", jonka vuoden 1887 onkisaaliit herättivät kyläläisten lisäksi myös muiden ulkopuolisten huomion. Vuonna 1891 Innokkaiden onkijoiden määrän kasvettua paikallinen kauppias vuokrasi lohenongintaoikeuden koskialueiden omistajilta vuodeksi ennen konkurssiaan. Vuonna 1983 nimismies sopi kalastusoikeuden vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Sillä aikaa kosken maine kiiri rahamiesten keskuudessa ja koskiomistajat päätyivätkiin huutokauppaamaan oikeudet.[3]

Vuonna 1903 isännöitsijä Edvin Hammarén voitti huutokaupan 800 markan tarjouksellaan. Sopimus tehtiin vuodeksi, vaikka Hammarén olisi halunnut viiden vuoden sopimuksen. Hammarénin kanssa koskella kalasti muun muassa Gösta Sumelius, josta tuli myöhemmin vuorineuvos.[4] Seuraavana vuonna viiden vuoden sopimuksen teki tohtori Edvard Wilhelm Lybeck, joka tarjosi vuodesta 1000 markkaa. Hänen kalakavereinaan olivat teollisuusmies, alikapteeni William Ruth, Edvin Hammarén ja liikemies Kalle Piilonen. Seuraavassa huutokaupassa tarjoukset kohosivat edelleen. Viiden vuoden sopimusta havittelivat William Ruthin lisäksi kauppaneuvos Karl Fazer ja teknillinen johtaja George Holm. Vaikka Fazer tarjosi 1550 markkaa vuosivuokrana, koskiomistajat valitsivat Holmin 1540 markan tarjouksen.[5]

Vuokrahuutokaupat jäivät, kun Juhani Aho diplomaattisilla taidoillaan ja valtakunnallisella suosiollaan sai vuokrattua koko kosken. Vuosivuokrat nousivat nimellisesti, sillä rahan arvo laski, ensimmäisen kauden jälkeen 1800 markkaan, sitten 1800 ja viimeisenä kautena Aho maksoi 5000 markkaa. Huopankoskessa kalastaneet Ahon kalakaverit maksoivat kalastusosuutensa mukaan vuokraa.[6]

Ahon kuoltua 1921 Huopanankosken kalastajat kokoontuivat hotelli Kämpissä ensin syyskuussa valmistelemaan ja joulukuussa varsinaisesti perustamaan Huopanan Urheilukalastajaklubin. Rekisteröidyn yhdistyksen juuret olivat Huopanankosken rannoilla, jossa kalastajat olivat sopineet käytännöistä ja vuokrista. Klubi vuokrasi Huopanankoskelta tukikohdakseen Koskensaaren talon. Urheilukalastajaklubi vuokrasi Huopanankoskea vuoteen 1961 saakka.[7]

Juhani Aho Huopanankoskella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhani Ahon Huopanaan ensimmäisen kerran vuonna 1906 houkutteli William Ruth[8]. Koskioikeuksien vuokraaja Lybeck oli tuolloin koskikalastuksen parhaiden joukkoon kuuluva asiantuntija, ja hänen sekä Ruthin tavoitteena oli innostaa kalastuksesta kiinnostunut Aho perho-onkijaksi.[9]

Ensimmäiselle kalastuskerralle Ruth ja Lybeck tarjosivat Aholle parhaan mahdollisen souto- ja haavimiehen, kun "Ukko Kokko" vei kirjailijan varmoille ottipaikoille. Rannalle jäänyt Ruth oli antanut parhaat vieheensä Aholle, joka sai kalaa heti ensimmäisellä kerrallaan Huopanankoskella.[10]

Vuosina 1907-1920 Aho kävi Huopanassa tavallisesti kesä-heinäkuussa ja toisen kerran elo-syyskussa, 2-4 viikkoa kerrallaan. 23 kalastusmatkalla Aholle kertyi yhteensä 432 päivää Huopanankoskella ja 2764 kalaa, joiden yhteispaino oli 2730 kilogrammaa. Ahon laskelmissa suuria, yli 2 kilon kaloja oli 342 ja niiden keskipaino oli 4,267 kilogrammaa. Kaikkien kalojen yhteispaino oli 988 grammaa. Suurimman taimenen Aho sai syyskuussa 1917, kun kahden muun 7,5 kilon kalan lisäksi Huopanankoskesta nousi 7,750 kg:n taimen.[11]

Kalastushistoriallinen näyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huopanankoskella on Hautomon kalastushistoriallinen näyttely, jossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teema. Kosken rannalla kiertää noin kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polun varrella on tauluja, joissa esitellään paikallista historiaa.[12] Kalastushistoriallinen näyttely avattiin vuonna kesällä 2012, jolloin esiteltiin perusnäyttely, jonka teemana ovat vanha urheilukalastus liittyen Juhani Ahoon ja Huopanankoskeen sekä vanha kalanviljelytoiminta ja kalakannat kosken vaiheissa.[13][14]

Vuoden 2016 teemana olivat perhot sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton 97 toimintavuoden historia.[12] Kesällä 2015 näyttelyssä tutustuttiin Norellin perheen kalastusmuistoihin.[15] Vuonna 2014 teemana oli Huopanan Urheilukalastajaklubin aika Huopanankoskella.[16] Vuonna 2013 vaihtuvan näyttelyn teemana olivat Juhani Ahon kalakaverit.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paananen, Eero & Paananen Sini: Huopana - valon, virran ja voiman kylä. Huopanan kyläseura ry, 2007. ISBN 978-952-92-2492-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Huopanankosken kulttuuriympäristöselvitys 2005. Jyväskylä: Suunnittelukeskus. Viitattu 23.3.2013.
  2. Huopanankoski Kalapaikka.net. Viitattu 23.3.2013.
  3. Paananen & Paananen 2007, s. 136
  4. Paananen & Paananen 2007, s. 136
  5. Paananen & Paananen 2007, s. 137
  6. Paananen & Paananen 2007, s. 137
  7. Paananen & Paananen 2007, s. 137-138
  8. Huopanankoskesta tehtiin kirja Juhani Ahon henki elää vapojen viuhuessa voimalan vieressä HS.fi. Viitattu 6.11.2016.
  9. Paananen & Paananen 2007, s. 133
  10. Paananen & Paananen 2007, s. 134
  11. Paananen & Paananen 2007, s. 139
  12. a b Lomaseutu - Viitasaaren museokesä 1.7.-31.7.2016 www.lomaseutu.fi. Viitattu 28.10.2016.
  13. Viiden kosken kuljettamaa - Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. 2017. Viitattu 8.11.2016. (suomeksi)
  14. Siippainen, Aapo: Kulttuuripolku viivästyy. Viitasaaren Seutu, 4.7.2013. Maakunnan Sanomat Oy.
  15. Perhokalastajat.net - ”Vavalla, kynällä ja kameralla” – Norellin perheen kalastusmuistoja www.perhokalastajat.net. Viitattu 8.11.2016.
  16. Poimintoja vuoden 2014 toiminnasta | www.sukl.net. Viitattu 8.11.2016.
  17. Perhokalastajat.net - Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely ja kulttuuripolku www.perhokalastajat.net. Viitattu 8.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]