Vattenfall

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vattenfall AB
Yritysmuoto Aktiebolag (osakeyhtiö)
Perustettu 1909 nimellä Kungliga Vattenfallsstyrelsen
Toimitusjohtaja Magnus Hall
Kotipaikka Tukholma
Toimiala energia
Kotisivu http://www.vattenfall.fi/

Vattenfall on ruotsalainen, Euroopan neljänneksi suurin sähköntuottaja ja suurin lämmöntuottaja.lähde? Vattenfall toimii sähkön arvoketjun kaikissa vaiheissa eli tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja myynnissä. Vattenfall harjoittaa myös aktiivista sähkökauppaa ja tuottaa, jakelee ja myy lämpöä.

Vattenfall aloitti sähkön tuottamisen ja jakelun Ruotsissa jo vuonna 1909. Konsernin emoyhtiö Vattenfall AB on kokonaan Ruotsin valtion omistuksessa. Yhtiön pääkonttori on Tukholmassa.

Ruotsin kielen sana vattenfall tarkoittaa vesiputousta. Nykyinen nimi on lyhenne alkuperäisestä. Vattenfallin alkuperäinen nimi oli Kuninkaallinen vesiputouslautakuntalähde? (Kungliga Vattenfallsstyrelsen).

Kivihiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattenfallilla on 12 suurta kivihiilivoimalaa Saksassa, Puolassa ja Hollannissa.[1]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattenfall on pääomistaja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimalaitoksessa. Forsmarkin ydinvoimalasta Vattenfall omistaa noin 66 %. Muut omistajat ovat Fortum (noin 22 %), E.ON (noin 10 %) ja Skellefteå Kraft (noin 2 %). Ringhalsin ydinvoimalasta Vattenfall omistaa 70,4 % ja E.ON 29,6 %. [2]

Saksassa Vattenfall omistaa 67 % Brunsbüttelin ydinvoimalasta (E.ON 33 %) ja 50 % Krümmelin ydinvoimalasta (E.ON 50 %). Vattenfallin Saksan ydinvoimalan ongelmat kesäkuussa 2007 johtivat ydinvoimasta vastaavan johtajan Bruno Thomausken erottamiseen heinäkuussa 2007. Vattenfall sulki Brunsbüttelin voimalan kahdeksi päiväksi 28.6.2007 ylikuormituksen vuoksi. Käynnistysvaiheessa ilmeni ongelmia. Viranomaisille Vattenfall kertoi niistä vasta 6.7.2007, vaikka viranomaiset tiedustelivat toimien onnistumista jo aiemmin. Vattenfallin epäillään pantanneen tietoja myös toisen reaktorinsa tulipalosta. Ongelmien vuoksi Saksan Vihreä puolue vaati, että Vattenfallin tulisi menettää ydinvoimalalupansa.[3] Vattenfallin Hampurin ydinvoimalassa oli vakavia puutteita turvallisuudessa kesällä 2009.[1]

Vattenfall Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattenfall omistaa Suomessa 9 vesivoimalaitosta, joista suurin on Pamilon voimalaitos.[4]

Yhtiöllä on aiemmin ollut myös kymmenen tuulivoimalaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, mutta ne myytiin kannattamattomina vuonna 2008.[5] Nykyisin Vattenfallin Suomessa myymän tuulisähkön alkuperämaat ovat Ruotsi ja Tanska. Suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt yhtiön Täystuuli-sähkötuotteelle Ekoenergia-merkin.[6]

Syksyllä 2011 Vattenfall ilmoitti myyvänsä Suomen sähkönjakelu- ja kaukolämpötoimintonsa.[7] LNI Acquisition-yhtiön välivaiheen jälkeen toimintoja jatkaa Elenia-niminen suomalainen yhtiö.[8]

Ennen tätä yrityskauppaa Vattenfall Verkko Oy oli Suomen toiseksi suurin sähkönjakeluyhtiö 380 000 sähköasiakkaallaan.

Turvavyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvavyön kehittämisen kunnia osoitetaan usein virheellisesti Saabille tai Volvolle. Kuolonurheja vaativien auto-onnettomuuksien määrä kasvoi huomattavasti Ruotsissa 1950-luvulla. Vattenfallin sisäisen tutkimuksen paljastettua auto-onnettomuuksien olevan syynä suurimpaan osaan työntekijöiden kärsimistä kuolemista, kaksi yrityksen insinööreistä (Bengt Odelgard ja Per-Olof Weman) aloitti kolmipisteturvavyön suunnittelemisen. Heidän työnsä asetti uudet turvavaatimukset ruotsalaisille autoille. Myöhemmin 1950-luvulla heidän työnsä esitettiin Volvolle.[9]

Nuon kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattenfall osti hollantilaisen Nuon 8,5 mrd. € (100 mrd. Kr). Nuon on Hollannin suurin energiayhtiö. Sillä on toimintaa myös Belgiassa ja Saksassa. Yrityksellä on 3 miljoonaa asiakasta. Työntekijöitä on 10 000. Liikevaihto vastasi vuonna 2008 68 mrd. kr.[10][11] Vihreän puolueen ja luonnonsuojeluliiton mielestä Ruotsin hallituksen tulisi estää Vattenfallin yrityskauppa. Heidän mielestään yrityksen tulisi investoida uusiutuvaan energiaan ja kestäviin energialähteisiin. Greenpeace kritisoi yrityksen epäselvää lehdistötiedotetta tulevaisuuden tavoitteista, jotka eivät rajoita Vattenfallin investointeja ydinvoimaan eikä kivihiileen.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b HS 13.11.2009 B8
  2. Ägarstrukturen på elmarknaden: Vem äger vad på den svenska elmarknaden? Energimyndigheten Maj 2006. Viitattu 1.7.2008.
  3. Vattenfall Europe erotti ydinenergiajohtajan, YLE24 17.7.2007 (AFP)
  4. Vesivoimayhtiön suurin laitos jauhaa pian täysillä sähköä Yle. 2014. Viitattu 7.8.2017.
  5. Anne-Riitta Isohella: Vattenfall lopettaa tuulivoiman tuotannon Suomessa Taloussanomat. 2008. Viitattu 7.8.2017.
  6. Vattenfallin tuulisähkö Vattenfall. Viitattu 7.8.2017.
  7. MTV3, talous
  8. Vattenfallin seuraaja on nyt Elenia Helsingin Sanomat. 11.5.2012. Viitattu 2.8.2017.
  9. Bäckström, Claes-Göran, 1926–: The seat belt : Swedish research and development for global automotive safety. Kulturvárdskommittén Vattenfall AB, 2000-01-01. 45722542. ISBN 9163093898. Teoksen verkkoversio.
  10. Vattenfall – press release Cision Wire. Viitattu 23.2.2009.
  11. Vattenfall i jätteaffär
  12. Miljökritik mot Vattenfall, DN