Perhokalastus

Perhokalastusta joessa.

Perhokalastus on selvästi muista kalastusmuodoista erotettava, ikivanha kalastusmuoto. Erona yleisempään viehekalastukseen on se, että pyyntivälineenä toimivat perhot ovat niin kevyitä, että niiden heittämistä varten tarvitaan painava, etuosastaan kartioitu perhosiima.

Perhokalastus on ensimmäiseksi kehitetty taimenen myöhemmin myös muiden veden pinnalta syövien kalalajien, kuten harjuksen, kalastukseen. Keinotekoiset perhot rakennetaan eli sidotaan siten että niiden muoto, koko ja väritys vastaa kalan luonnollista ravintoa eli useimmiten hyönteisiä. Perho voi myös toimia yksinkertaisesti kalaa stimuloivana houkuttimena, jolloin perho ei välttämättä jäljittele kalan luonnollista ravintokohdetta.

Käytettävien perhojen skaala on hyvin laaja, koska hyönteisfauna on runsas ja kullakin lajilla on useita kehitysvaiheita. Lisäksi monet perhokalastajat sitovat perhonsa itse ja kullakin on oma näkemyksensä hyvin kalastavasta perhosta. Edellä mainittu hyönteisten jäljittely koskee lähinnä taimen- ja harjusperhoja.

Välineet

Perho.

Perhokalastukseen tarkoitetut vavat ovat verrattain kevyitä ja pitkiä heittosiiman ollessa suhteellisen raskas. Heittosiima on yleensä kartioitu ja niitä on saatavana useassa painoluokassa, kelluvana sekä osittain tai kokonaan uppovana. Myös siimojen rakenne vaihtelee suuresti eri käyttötarkoituksiin. Eniten käytetty on WF siima, joka on heitto-osaltaan paksu ja ohenee juoksusiimaksi. Viime aikoina on esiin noussut ns. ampumapää, joka on heittosiimaksi lyhyt ja toimii eräänlaisena suurinopeuksisena heittopainona, joka vetää siihen kiinnitetyn liukkaan juoksusiiman mukanaan heiton aikana. Tällä mahdollistetaan pidemmät heitot kuin yleensä "perinteisellä" siimarakenteella on ollut mahdollista. WF-siima on periaatteessa ampupää, mutta kiinteällä juoksusiimalla.

Perhokelat ovat niin sanottuihin virvelikeloihin verrattuna hyvin yksinkertaisia rakenteeltaan, ja ne sisältävät joskus vain rungon kelakiinnikkeineen ja siinä akselinsa varassa pyörivän puolan. Useissa malleissa on kalan väsytystä varten jarru, etenkin suuremmissa taimenen ja lohen kalastukseen tarkoitetuissa keloissa se on välttämätön. Kevyemmässä perhokalastuksessa kela toimii käytännössä vain siimavarastona, sillä satunnaisen normaalia isomman kalan väsytyksessä puolaa voidaan jarruttaa tarvittaessa käsin.

Perhokalastuksessa käytettävän vapamateriaalin on pakko olla joustava, jotta heittäminen olisi mukavaa ja kalan väsytys kävisi helposti sillä vapa väsyttää kalaa.Suosituimmat materiaalit perhovapaan on greenheard, lasikuitu, hiilikuitu ja bambusäleistä tehty vapa. Bambuvavat ovat suosittuja nykypäivänäkin, mutta ne ovat kalliita ja nykyään bambuvapoja pystyy tekemään myös itse. Bambuvapa ohuella perukkeella on todellinen "supervapa" erityisesti haurasleukaista kalalajia väsytellessä. Moderneja hiilikuituvapoja on sekä hitaita (notkeita) herkutteluvapoja että nopeita ja jäykähköjä, pitkäheittoisia vapoja. Lisäksi useat niistä ovat varsin edullisia.

Perho on kiinnitetty heittosiimaan perukkeen avulla. Peruke on yleensä – vavan mitasta ja olosuhteista riippuen – 2–5 metriä pitkä ja kartioitu joko valmiiksi tehtaalla tai omatoimisesti esimerkiksi sitomalla useita eripaksuisia siimoja peräkkäin. Kartiomainen rakenne auttaa peruketta oikenemaan heiton jälkeen. Kärki voi olla todella ohut, halkaisijaltaan vain 0,12 mm tai jopa vähemmän. Perukkeen kärjen tulisi olla mahdollisimman ohut, jotta perho pääsisi "elämään" mahdollisimman vapaasti, jolloin se saadaan vedessä ollessaan helpommin käyttäytymään esikuvansa mukaisesti. Kalastuksen kohteena olevien kalojen koko ja voima kuitenkin määrittävät perukkeen kärjen minimipaksuuden, useimmiten kokemusperäisesti. Perukkeeseen voidaan kiinnittää myös useampia perhoja sivutapseja apuna käyttäen.

Perhon heitossa on ennemminkin kysymys siiman heitosta, koska perho on useimmiten erittäin kevyt ja olisi yksinään mahdoton heitettävä. Siiman painon täytyy olla sopusoinnussa vavan ominaisuuksiin nähden. Siksi välineyhdistelmän valintaa helpottamaan on kehitetty painoluokitus (AFTM) jonka avulla siima ja vapa voidaan ostotilanteessa valita toisilleen sopivaksi. Karkeasti ottaen kevyeen harjuksen tai siian kalastukseen sopivat luokat AFTM #3-5, lohenkalastuksessa taas käytetään luokkia AFTM #9-12. Taimenelle sopii noiden välissä olevat luokat.

Perhokalastus Suomessa

Perhokalastus tuli tiettävästi Suomeen englantilaisten liikemiesten ja kalastusmatkailijoiden mukana 1800-luvulla. 1800-luvun alkupuolella Suomessa osattiin ilmeisestikin jo sitoa niin sanottuja häkiläperhoja taimen- ja harriperhoiksi, mutta ammattimaisen perhonsidontataidon katsotaan alkaneen kuitenkin Kajaanissa. Kajaanilainen Herman Renfors lähetti perimätiedon mukaan sisarensa Maria Renforsin opiskelemaan perhonsidontaa Englantiin vuonna 1875. Opiskelupaikka ei ole tiedossa, mutta on varsin todennäköistä, että se oli Redditchissä sijainnut Allcock’sin kalastusvälinetehdas, yksi aikansa suurimmista. Renforsilla oli pitkä yhteistyösuhde Allcock'sin kanssa.

Palattuaan Suomeen Maria Renfors aloitti sisarensa Annan kanssa ammattimaisen perhonsidonnan. Sisarusten perhot saivat näyttelyissä palkintoja ja kunniamainintoja. Suomalainen lohiperhonsidonta oli saanut alkunsa. Oskari Rönkä työskenteli Kajaani Osakeyhtiön (myöhemmin UPM) palveluksessa vuoteen 1949 saakka. Hän sai sidontaopin suoraan Maria Renforsilta. Viljo Saaristo oli farmaseuttina Hyrynsalmella ja sai puolestaan perhonsidontataidon perusteet Röngältä tietojen mukaan 1930-luvulla. Kainuun Rajavartioston komentajana 1956–1962 toiminut Matti Tiitola oppi myös Röngän avustuksella sitomaan perhoja. Rönkä opetti myös Kajaanissa asuneen everstiluutnantti Erkki Vaalaman sitomaan lohiperhoja. Eräiden tietojen mukaan Vaalaman opettajana toimi myös Matti Tiitola. Vaalaman tunnetuin perhosarja on 12 lohiperhoa käsittävä Teno-sarja.

Herman August Renfors (1849–1928) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä sekä poliitikko. Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana yhdessä leskeksi jääneen äitinsä sekä kolmen sisaruksen kanssa. Hermanin isä oli merikapteeni, joka menehtyi haaksirikossa.

Renfors alkoi parikymppisenä valmistaa Kajaanissa uistimia ja vuonna 1876 hän perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Liiketoiminta laajeni 1880 turkistuotteisiin ja 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten.

Vielä 1950-luvulla perhokalastus- ja perhonsidontataidot olivat suhteellisten harvojen henkilöiden käsissä. Edelleen sidottiin pääasiassa englantilaisten reseptien mukaisia lohi- ja taimenperhoja. Välineet olivat kalliita ja vaikeasti hankittavissa. 1970-luvulla vaikutti Suomessa jo joukko persoonallisia ja taitavia perhokalastajia , jotka olivat kehittäneet Suomen oloihin sopivia perhoja ja kalastustekniikoita, niinpä perhokalastusharrastus alkoi yleistyä. Ensimmäisiä suomalaisia perhokalastusoppaita kirjoittivat Walter Aunesluoma ja Toivo Mäkinen. Kirjojen tiedollinen taso ei aina ollut kovinkaan korkea. Esimerkiksi Erkki Vaalama arvosteli Aunesluoman kirjan julkaisun jälkeen tuoreeltaan Urheilukalastus-lehdessä.

Perhokalastuksen yleistymiseen on vaikuttanut voimakkaasti myös lasikuituisten vapojen ja muiden keinomateriaalien markkinoille tulo. Se laski voimakkaasti välineiden hintaa. Silti käsin tehty bambuvapa on nykyäänkin kallis hankinta.

Kilpailut

Perhokalastuksen 27. FIPS-Mouche maailmanmestaruuskilpailu järjestettiin Simossa ja Kemissä 13.–20.6.2007. Seuraavan kerran Suomessa perhokalastuksen MM-kisat järjestetään Kuusamossa elokuun puolivälissä vuonna 2020.

SM-finaalien tulokset

Henkilökohtaisten perhokalastuksen SM-finaalien tulokset 1986 – 2019

SM-finaaleihin pääsee vuosittain 40 kuluvan kauden SM-karsinnoissa parhaiten menestynyttä kilpaperhokalastajaa.

Vuosi	Kilpailupaikka	Kultaa	Hopeaa	Pronssia	4. sija	5. sija	6. sija	7. sija	8. sija	9. sija	10. sija
2019	Kuusamo	Mikko Räsänen	Heikki Kurtti	Markus Koskinen	Kai Kallio	Santeri Kinnunen	Ville-Antti Jaakkola	Esa Pölkki	Jari Heikkinen	Pietari Sipponen	Jussipekka Myllymäki
2018	Taivalkoski	Mikko Räsänen	Jyrki Hiltunen	Jari Heikkinen	Joonas Kunelius	Santeri Kinnunen	Heikki Kurtti	Pietari Sipponen	Eetu Hyväri	Esa Pölkki	Jussi Wacklin
2017	Kuusamo	Jyrki Hiltunen	Santeri Kinnunen	Jari Heikkinen	Pietari Sipponen	Janne Erämies	Heikki Kurtti	Saku Nieminen	Ville Ristolainen	Joonas Pirhonen	Joonas Kunelius
2016	Pomarkku	Olli Eriksson	Aapo Ilola	Jarkko Suominen	Kalle Auramaa	Saku Nieminen	Esa Pölkki	Kai Kallio	Mikko Räsänen	Eetu Hyväri	Santeri Kinnunen
2015	Pudasjärvi	Mikko Räsänen	Kai Kallio	Jyrki Hiltunen	Jarkko Suominen	Esa Pölkki	Mika Yli-Soini	Pietari Sipponen	Jani Huhtaniska	Heikki Kurtti	Juho Strandman
2014	Konnevesi	Jarkko Suominen	Jari Heikkinen	Jyrki Hiltunen	Saku Nieminen	Jussi Wacklin	Jani Huhtaniska	Eetu Hyväri	Heikki Kurtti	Santeri Kinnunen	Tapio Penttilä
2013	Pudasjärvi	Atte Valkama	Saku Nieminen	Mika Yli-Soini	Janne Miettinen	Jyrki Hiltunen	Kai Kallio	Kalle Auramaa	Ville Vainio	Esa Pölkki	Saku Ijäs
2012	Kuusamo	Saku Nieminen	Ville Ristolainen	Markus Koskinen	Tapio Penttilä	Heikki Kurtti	Tuomas Lappalainen	Juho Strandman	Jarkko Suominen	Markus Palmroth	Mikko Räsänen
2011	Tervo	Jarkko Suominen	Ville Salminen	Heikki Kurtti	Ville Kivimäki	Aleksi Vasu	Kalle Auramaa	Kai Kärkkäinen	Jan-Erik Paimander	Mikko Räsänen	Tero Mäntylä
2010	Merikarvia	Tapio Penttilä	Olli Toivonen	Markus Tandefelt	Ville Ristolainen	Jukka Levänen	Jani Huhtaniska	Jarkko Suominen	Jari Heikkinen	Ville-Antti Jaakkola	Saku Nieminen
2009	Kaavi / Riistavesi	Arto Kokkila	Olli Ylönen	Olli Toivonen	Jarkko Suominen	Jyrki Hiltunen	Perttu Alakorpi	Tero Mäntylä	Jukka Levänen	Nikolai Holttinen	Ville-Antti Jaakkola
2008	Kuusamo	Martti Lähteenmäki	Olli Toivonen	Pasi Niva	Arto Pikkarainen	Juhani Rosenström	Esa Pölkki	Kai Kallio	Tero Mäntylä	Heikki Kurtti	Jyrki Hiltunen
2007	Tervo	Jarkko Suominen	Janne Pirkkalainen	Antti Vappula	Ville-Antti Jaakkola	Juhani Rosenström	Tuomas Lappalainen	Kalle Auramaa	Jouni Neste	Pauli Salmela	Ville Vainio
2006	Simo	Jukka Levänen	Olli Toivonen	Markus Tandefelt	Harri Hytönen	Tero Mäntylä	Janne Pirkkalainen	Kari Suhonen	Antti Vappula	Ville-Antti Jaakkola	Santeri Kinnunen
2005	Pomarkku	Jouni Neste	Janne Pirkkalainen	Petri Virolainen	Nikolai Holttinen	Antti Vappula	Tommi Maja	Markku Ojala	Jouni Vyyryläinen	Markus Tandefelt	Ville Vainio
2004	Suomussalmi	Markus Tandefelt	Ville Vainio	Markku Ojala	Janne Pirkkalainen	Petter Nissén	Jukka Levänen	Jarkko Suominen	Ari Väänänen	Mikko Hakala	Tommi Eskonen
2003	Taivalkoski	Harri Hytönen	Timo Ruokonen	Petri Virolainen	Jarkko Suominen	Ari Leiman	Kari Suhonen	Mikko Hakala	Tommi Eskonen	Petteri Metso	Santeri Kinnunen
2002	Merikarvia	Harri Hytönen	Timo Ruokonen	Ville-Antti Jaakkola	Juha Viista	Jerry Lindholm	Ville Vainio	Arto Kokkila	Mika Väle	Saku Nieminen	Mikko Hakala
2001	Viitasaari	Mika Väle	Antti Vappula	Janne Pirkkalainen	Risto Sironen	Jukka Levänen	Jani Ollikainen	Ari Matula	Timo Ruokonen	Arto Kokkila	Juha Viista
2000	Kuusamo	Janne Pirkkalainen	Risto Sironen	Antti Vappula	Mika Väle	Harri Hytönen	Markus Tandefelt	Juha Hutunen	Teemu Huovinen	Juha Viista	Kari Suhonen
1999	Merikarvia	Markus Tandefelt	Janne Pirkkalainen	Antti Vappula	Harri Hytönen	Timo Ruokonen	Jukka Levänen	Juha Kumpuvaara	Raine Kursu	Simo Rissanen	Mikko Halonen
1998	Hossa	Janne Pirkkalainen	Timo Ruokonen	Mika Väle	Hannu Lehtonen	Simo Rissanen	Joni Tiainen	Juha Viista	Markus Tandefelt	Mika Vainio	Juha Huttunen
1997	Lieksa	Mika Väle	Markku Korhonen	Jari Tuiskunen	Tommi Hakala	Simo Rissanen	Jukka Levänen	Jari Lifländer	Markus Tandefelt	Teemu Huovinen	Janne Hannuksela
1996	Viitasaari	Markku Ojala	Jari Tuiskunen	Mika Vainio	Juha Viista	Santtu Keso
1995	Taivalkoski	Jari Tuiskunen	Markus Tandefelt	Jukka Levänen	Jari Lifländer	Janne Nyblom	Vesa Rissanen	Teemu Huovinen	Seppo Lahtinen	Santtu Keso	Esa Tahvanainen
1994	Sodankylä	Juha Viista	Markus Tandefelt	Petteri Surakka	Heikki Bergman	Jari Tuiskunen	Ismo Koivula	Timo Honkanen	Jaakko Kakkuri	Ari Saloranta	Harri Hotti
1993	Lestijoki	Jari Laakkonen	Juha Huttunen	Markku Ojala	Harri Hotti	Tapani Vehmasmäki	Vesa Nieminen	Jukka Levänen	Jari Jamalainen	Pasi Niskala	Jarmo Korkeamäki
1992	Taivalkoski	Esa Tahvanainen	Hannu Lehtonen	Juha Huttunen	Matti Huitila	Jukka Levänen	Tapio Rautiainen	Mikko Halonen	Tommi Eskonen	Jari Lifländer	Kari Nurmi
1991	Viitasaari	Juhani Uusitalo	Jouko Keto	Jukka Levänen	Henri Niskanen	Juha Pilli-Sihvola	Jorma Korkeamäki	Harri Dahlin	Veikko Hiltunen	Marko Närvänen	Kari Pylvänäinen
1990	Tervo	Harri Dahlin	Osmo Tavi	Osmo Nurmi	Raimo Kinnunen	Kari Pylvänäinen	Matti Lyytikäinen	Mika Kuosmanen	Kauko Tsupukka	Ismo Piesanen	Jari Huuskonen
1988	Tervo	Pertti Lustig	Osmo Nurmi	Marko Närvänen	Juhani Uusitalo	Juha Vainio
1987	Tervo	Heikki Konttinen	Timo Ali-Melkkilä	Marko Närvänen
1986	Tervo	Osmo Rintala	Kari Pylvänäinen	Timo Pekkarinen

Suomen mestarijoukkue

2018 Fly Fishing Club Jyväskylä 2017 Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat 2016 Pirkanmaan Perhokalastajat 2015 Fly Fishing Club Jyväskylä 2014 Fly Fishing Club Jyväskylä 2013 Keski-Suomen Perhokalastajat 2012 Ääneseudun Perhokalastajat 2011 Keski-Suomen Perhokalastajat 2010 Ääneseudun Perhokalastajat 2009 Pirkanmaan Perhokalastajat 2008 Saaristomeren Perhokalastajat 2007 Lounaissaariston Urheilukalastajat 2006 Keuruun Perhokalastajat 2005 Virtain Urheilukalastajat 2004 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat 2003 Länsirannikon Perhokalastajat 2002 Mäntän Seudun Perhokalastajat 2001 Länsirannikon Perhokalastajat 2000 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat 1999 Lahden Perhokalastajat 1998 Sumiaisten Urheilukalastajat 1997 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat 1996 Hämeenlinnan Perhokalastajat 1995 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat Kirjallisuutta Perhokalastus, taitava perhokalastaja. Veikko Hiltunen, Kari Salmi, Anssi Eloranta, Tapio Rantala, Jaakko Saari. Arma Fennica Oy 2014 ISBN 978-952 5687-15-6. Lähteet Aiheesta muualla Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perhokalastus Wikimedia Commonsissa