Konnevesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Konnevesi on myös järvi.
Konnevesi
Konnevesi.vaakuna.svg Konnevesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.konnevesi.fi
Sijainti 62°37′40″N, 026°17′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Hallinnollinen keskus Konneveden kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 680,85 km²
180:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 512,93 km²
– sisävesi 167,92 km²
Väkiluku 2 767
235:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 5,39 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 31,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juha Jokitalo
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

13
4
1
1
1
1
Näkymä Konneveden Pyhälahdelta

Konnevesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 767 ihmistä (31.8.2017),[2] ja sen pinta-ala on 680,85 km² josta 167,92 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,39 asukasta/km². Konneveden naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski, ja siellä on 1 175 vapaa-ajan asuntoa.lähde?

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimensä kunta on saanut Konnevesi-järvestä. Kunta itsenäistyi Rautalammin emäpitäjästä vuonna 1922. Konneveden seurakunta oli itsenäistynyt Rautalammin seurakunnasta jo vuonna 1920. Konneveden seurakunta kuuluu Pieksämäen rovastikuntaan ja Kuopion hiippakuntaan.

Konneveden harmaasta graniitista rakennettu, kansallisromanttista tyylisuuntausta edustava länsitornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1923. Sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kirkon seinien kosteuseristyksen epäonnistumisen vuoksi rakennusta jouduttiin kunnostamaan vuonna 1956. Vuonna 2006 kirkko peruskorjattiin ja modernisoitiin. Kuopion piispa Wille Riekkinen vihki Konneveden kirkon ajanmukaiseksi uudistettuna jälleen käyttöön 10. joulukuuta 2006.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Konneveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 541
1985
  
3 484
1990
  
3 435
1995
  
3 388
2000
  
3 217
2005
  
3 099
2010
  
2 963
2015
  
2 819
Lähde: Tilastokeskus.[7] Väestötietojärjestelmä[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänniskylä, Hytölä, Istunmäki, Kärkkäiskylä (l. Kirkonkylä), Lummukka, Mäkäräniemi, Pukara, Pyhälahti, Rossinkylä, Siikakoski, Sirkkamäki, Särkisalo, Lahdenkylä, Pyydyskylä (l.Välimäki), Leskelänkylä, Jouhtikylä ja Tankolampi.

Yleisesti Konneveden kylät kuitenkin jaetaan koulu- ja vaalipiireihin: Hytölä, Istunmäki, Kirkonkylä, Sirkkamäki ja Särkisalo.

Nähtävyyksiä, vapaa-aikakohteita ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konneveden Siikakoskella toimii Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen vuonna 1983 valmistunut tutkimusasema.

Tutkimustoiminnalla paikkakunnalla on pitkä historia. Silmutmäestä 188 m korkeudesta löytyy ainutlaatuinen Struven ketjuun kuuluva mittauspiste. Paikalle johtaa vanha metsäautotien pohja ja polku Konneveden läpi kulkevan 69 -tien varrelta. Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailman­perintökohde, joka sijaitsee usean­ valtion alueella. Silmutmäen mittauspiste yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa [9]. Paikassa kolmimittaustornia ei enää ole. Ainoa merkki mittauspisteestä on reikä kivessä. Keski-Suomen mittauspisteitä koskevassa selvityksessä onkin mainittu, että mittauspiste voitaisiin kunnostaa tiedeopetuksen ja matkailun tarpeisiin esimerkiksi rakentamalla paikalle näkötorni [10].

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja konnevetisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Konnevesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  9. Helsingin Sanomat 3.8.2017
  10. https://www.keskisuomi.fi/filebank/11108-Struvepisteet_KS_.pdf Struve-pisteiden tila Keski-Suomessa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.