Konnevesi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Konnevesi on myös järvi.
Konnevesi
Konnevesi.vaakuna.svg Konnevesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.konnevesi.fi
Sijainti 62°37′40″N, 026°17′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Hallinnollinen keskus Konneveden kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 680,85 km²
180:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 512,93 km²
– sisävesi 167,92 km²
Väkiluku 2 734
235:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,33 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 31,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juha Jokitalo
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

13
4
1
1
1
1
Näkymä Konneveden Pyhälahdelta

Konnevesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 734 ihmistä (30.4.2018),[2] ja sen pinta-ala on 680,85 km² josta 167,92 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,33 asukasta/km². Konneveden naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski, ja siellä on 1 175 vapaa-ajan asuntoa.lähde?

Nimensä kunta on saanut Konnevesi-järvestä. Kunnan asukkaat kutsuvat itseään konnevetisiksi.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konnevesi sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski.

Konnevedellä on on kaikkiaan 101 järveä. Suurimmat niistä ovat Keitele, Konnevesi ja Liesvesi.[8]

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänniskylä, Hytölä, Istunmäki, Kärkkäiskylä (l. Kirkonkylä), Lummukka, Mäkäräniemi, Pukara, Pyhälahti, Rossinkylä, Siikakoski, Sirkkamäki, Särkisalo, Lahdenkylä, Pyydyskylä (l.Välimäki), Leskelänkylä, Jouhtikylä ja Tankolampi.

Yleisesti Konneveden kylät kuitenkin jaetaan koulu- ja vaalipiireihin: Hytölä, Istunmäki, Kirkonkylä, Sirkkamäki ja Särkisalo.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konneveden Särkisalosta on tehty kivikautiseen Suomusjärven kulttuuriin liittyviä esinelöytöjä.[10]

Kirkonkylä eli Kärkkäiskylä alkoi nousta 1700-luvun lopussa.[10]

Kunta itsenäistyi Rautalammin emäpitäjästä vuonna 1922. Konneveden seurakunta oli itsenäistynyt Rautalammin seurakunnasta jo vuonna 1920.[7] Konneveden seurakunta kuuluu Pieksämäen rovastikuntaan ja Kuopion hiippakuntaan.

Istunmäkeen, kunnan itäosaan, Keiteleen ja Pohjois-Konneveden erottavan noin kilometrin levyisen kantaan poikki, rakennettiin vuonna 1927 Neiturin kanava.[10]

Konneveden harmaasta graniitista rakennettu, kansallisromanttista tyylisuuntausta edustava länsitornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1923. Sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kirkon seinien kosteuseristyksen epäonnistumisen vuoksi rakennusta jouduttiin kunnostamaan vuonna 1956. Vuonna 2006 kirkko peruskorjattiin ja modernisoitiin. Kuopion piispa Wille Riekkinen vihki Konneveden kirkon ajanmukaiseksi uudistettuna jälleen käyttöön 10. joulukuuta 2006.

Vuonna 2012 suunniteltiin kuntaliitosta Laukaan kanssa, mutta se kaatui Konneveden valtuuston vastustukseen.[11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konneveden kunnanjohtaja vuodesta 2015 on Juha Jokitalo.[12] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 13 on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Konnekuljetus Oy, Konneveden Osuuspankki ja puunkorjuuta ja muita metsäalan palveluita tekevä Varis Forest Oy.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Konneveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 541
1985
  
3 484
1990
  
3 435
1995
  
3 388
2000
  
3 217
2005
  
3 099
2010
  
2 963
2015
  
2 757
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Nähtävyyksiä, vapaa-aikakohteita ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konneveden Siikakoskella toimii Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen vuonna 1983 valmistunut tutkimusasema.

Tutkimustoiminnalla paikkakunnalla on pitkä historia. Silmutmäestä 188 m korkeudesta löytyy ainutlaatuinen Struven ketjuun kuuluva mittauspiste. Paikalle johtaa vanha metsäautotien pohja ja polku Konneveden läpi kulkevan 69 -tien varrelta. Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailman­perintökohde, joka sijaitsee usean­ valtion alueella. Silmutmäen mittauspiste yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa [15]. Paikassa kolmiomittaustornia ei enää ole. Ainoa merkki mittauspisteestä on reikä kivessä. Keski-Suomen mittauspisteitä koskevassa selvityksessä onkin mainittu, että mittauspiste voitaisiin kunnostaa tiedeopetuksen ja matkailun tarpeisiin esimerkiksi rakentamalla paikalle näkötorni [16].

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja konnevetisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Konnevesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Katsaus Menneeseen Konnevesi. Viitattu 24.1.2018.
  8. Konnevesi Järviwiki. Viitattu 26.2.2018.
  9. Etelä-Konneveden kulkuyhteydet ja kartat Luontoon. Viitattu 24.1.2018.
  10. a b c d Konneveden kylät Konnevesi. Viitattu 26.2.2018.
  11. Laukaan ja Konneveden kuntaliitos kaatui Yle. 24.4.2012. Viitattu 26.2.2018.
  12. Juha Jokitalosta tulee Konneveden kunnanjohtaja Keskisuomalainen. 28.4.2015. Viitattu 24.1.2018.
  13. Alueen Konnevesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  15. Helsingin Sanomat 3.8.2017
  16. Struve-pisteiden tila Keski-Suomessa (PDF) 2009. Struve-komissio. Viitattu 27.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.