Konneveden seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konneveden seurakunta
Suuntautuminen Luterilaisuus
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Lapuan hiippakunta
Rovastikunta Jyväskylän rovastikunta
Perustettu 1920
Erotettiin Rautalammin seurakunnasta
Lakkautettu 2022
Liitettiin Laukaan seurakuntaan
Pääkirkko Konneveden kirkko
Aiheesta muualla
Kotisivu

Konneveden seurakunta on entinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimi Konnevedellä. Seurakunta aloitti toimintansa vuoden 1920 alussa erottuaan Konneveden emäpitäjä Rautalammin seurakunnasta. Konneveden seurakunta kuului Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[1] Vuoden 2022 alussa Konneveden seurakunta liitettiin Laukaan seurakuntaan, jonka alaisuudessa toimii nykyisin Konneveden alueseurakunta.[2]

Konneveden kirkko

Kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Konneveden kirkko

Konneveden kirkko sijaitsee kaksi kilometriä Konneveden keskustaajamasta Kuopioon päin. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös seurakunnan virasto ja taloustoimisto sekä pappila. Kirkon vihki uudelleen käyttöön 2. adventtina 10. joulukuuta 2006 piispa Wille Riekkinen.

Seurakuntatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnalla on ollut Konneveden taajamassa vuonna 1970 valmistunut seurakuntatalo, joka on peruskorjattu vuonna 1997. Seurakuntatalossa ovat sijainneet diakonin vastaanottotilat, päiväkerhotilat sekä kokoustilat. Seurakuntatalolla on järjestetty jumalanpalveluksia, hautajaisten muistotilaisuuksia, kuoroharjoituksia, konsertteja ja näyttelyitä. Ryhmätilassa ovat kokoontuneet monet piirit ja kerhot. Seurakuntatalon pääsalissa on diakonissa Helmi Närhen aloitteesta syntynyt, taidegraafikko Outi Markkasen suunnittelema ja taidekutoja Raija Kieman toteuttama tekstiilitaideteos ”Jeesus Getsemanessa”. Seurakuntatalon pihalla on leikkikenttävarustus. Seurakuntatalon läheisyydessä sijaitsee myös kanttorila.

Siunauskappeli ja hautausmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilometrin verran kirkolta ja kolmisen kilometriä keskustaajamasta Kuopion suuntaan on sijainnut Konneveden seurakunnan hautausmaa ja siunauskappeli, joka on valmistunut vuonna 1957. Siunauskappelin peruskorjaus valmistui vuonna 2002, jolloin kappeli sai myös oman kellonsa.

Kappelissa on vuonna 1990 hankitut 26-äänikertaiset Ahlborn-digitaaliurut. Alttaritaulu on taiteilija Niilo Kallion öljyvärimaalaus Lanstun salmelta, jota pitkin vainajat aikoinaan Konnevedeltä kuljetettiin veneellä Rautalammin hautausmaalle.

Hautausmaalla on 178 sankarivainajan haudat, sankaripatsas ja Karjalaan jääneiden muistomerkki. Uusin hautausmaalaajennuksen käyttöönvihki lääninrovasti Raimo Jalkanen keväällä 2007. Siunauskappelin läheisyydessä on timpuri Raimo Hytösen valmistama muualle siunattujen ja haudattujen kynttilä- ja muistopaikka.

Ahoniemen leirikeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnalla on ollut Konnevedellä myös leirikeskus. Vuonna 1924 Kellankosken kansakouluksi valmistuneessa rakennuksessa koulutoiminta lakkasi vuonna 1965 ja seurakunta osti koulun Konneveden kunnalta vuonna 1978.

Leirikeskus sijaitsee luonnonkauniissa Liesvesi-järven ympäröimässä niemessä noin kymmenen kilometriä kunnan keskustaajamasta. Ahonimessä on päärakennuksen lisäksi kaksi lisämajoitusrakennusta, kotakirkko ja latorakennus. Ahonimessä järjestetään muun muassa rippikoulu- ja muita leirejä, tapahtumia ja perhejuhlia.

Vox Elevato -musiikkifestivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konneveden seurakunnassa on järjestetty kesästä 2007 alkaen hengellisen ja muun elämänkatsomuksellisen musiikin festivaali Vox Elevato, joka tavoitti heti ensimmäisellä kerralla 11 päivän aikana 22 tapahtumallaan yli 3 000 kävijää. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii kanttori Alexi Juhanpelto.[3]

Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Konneveden seurakunnan kirkkoherroina:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]