Hautajaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva Hugh Trenchardin hautajaisista.

Hautajaiset ovat ihmisen tai ihmisten kuoleman vuoksi vietettävä juhlameno, joka järjestetään hautauksen yhteydessä. Hautajaisissa vainajan ruumis valmistetaan lopullista sijoitusta varten. Erityisissä tilanteissa hautajaisia muistuttavaa rituaalia on käytetty epävirallisesti myös eläinten kuoleman muistoksi, Suomessa tunnetuimmat esimerkit ovat karhun- ja hirvipeijaiset jäänteenä kristinuskoa edeltäneestä uskonnostammelähde?.

Eri kulttuureja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisia kulttuureita tutkittaessa hautajaisten viettäminen on eräs kulttuurin kehityksestä kertova merkkipaalu: kansa tai heimo joka välittää kuolleistaan, on kehittänyt uskomuksia siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Egyptiläisessä kulttuurissa merkittävien henkilöitten ruumiit palsamoitiin, jotta ne kestäisivät ajan hammasta. Faaraoille kerättiin omaisuutta pyramideihin iäisyyttä varten. Hänelle annettiin rahaa käteen, jotta hän voisi maksaa iäisyysmatkansa matkan kuljettajalle.

Hautajaiset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaiset hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaiset hautajaiset

Suomen evankelis-luteilaisen kirkon järjestyksen mukaan siunaamisen toimittaa aina pappi Se voidaan toteuttaa kahdella kaavalla: Hautaan siunaaminen tai Hautausmessun kaavaa käyttäen[1].  Lisäksi on erillinen hautaan siunaamista täydentävä kaava: Maahan kätkeminen. Sitä voidaan käyttää uurnan laskussa tai tuhkan maahan kätkettäessä tai kun vainaja lasketaan hautaan toisella paikkakunnalla varsinaisen siunaamisen jälkeen.[1]   

Hautaan siunaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautaan siunaamisen kaavan sanajumalanpalveluksen kaava luonteinen. Joitakin jumalanpalveluksen kohdista voidaan jättää pois. Hautaan siunaaminen voi tapahtua kirkossa, siunauskappelissa, kappelissa, haudalla tai vainajan kotona.[1] Toimituksen kulku on:

  • Johdanto
    • Virsi
    • Alkusiunaus
    • Johdantosanat
    • Yhteinen rippi (voidaan jättää pois)
    • Psalmi
    • Rukous
  • Sana
    • Raamatunluku ja puhe
  • Siunaaminen
    • Uskontunnustus (voidaan jättää pois)
    • Siunaussanat
    • Virsi (voidaan jättää pois)
    • Rukous
    • Herran rukous (Isä meidän)
  • Päätös
    • Siunaus
    • Päätösmusiiki
    • Rukous haudalla
    • Hautaan laskeminen.[2][3]

Rukous haudalla voidaan voidaan rukoilla vaihtoehtoisesti hautaan laskemisen jälkeen.

Hautausmessu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautausmessun kaavaa on perusteltu sillä, että se on ehtoollisen viettämisen alkukristillinen tapa ja kertoo siitä, että kuolemalla ei ole lopullista valtaa eikä seurakuntayhteys katoa kuolemassakaan. Kaavassa on useita vaihtoehtoja, joka painottavat joko pääsiäisuskoa tai requiem–perinnettä. Hautausmessu seuraa Kirkkokäsikirjan messun järjestystä, siten että Hautaan siunaaminen tapahtuu saarnan jälkeen, ennen yhteistä esirukousta.[4] Koska Kirkkokäsikirjan järjestys tarjoaa useita vaihtoehtoja hautausmessun toteuttamiselle, on se suunnitelava hyvin ja siihen osallistumista helpottaa painettu järjestys.[1]

Ortodoksiset hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin johtajan, igumenia Marinan (Maria Iltola) hautauspalvelus luostarin kirkossa Heinävedellä 21. kesäkuuta 2012.

Ortodoksit pyritään siunaamaan hautaan mahdollisimman nopeasti, perinteisesti tämä tapahtuu kolmantena päivänä kuolemasta. [5] Tämä onnistuu myös nykymaailmassa, jos kaikki hautajaisjärjestelyt ovat valmiina ja hautauslupa saadaan melkein heti kuoleman jälkeen.

Arkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautauspalvelun liturginen väri on valkoinen, joka on ylösnousemuksen väri. Tämän vuoksi ortodoksikirkko suosittaa, että vainajan vaatteet ja arkku olisivat valkoisia. Ortodoksissa hautajaisissa arkku on avoinna. Vainaja puetaan kauniisiin vaatteisiin ja hänelle laitetaan kaulalle risti, se ei saa olla kultaa tai hopeaa. Puetun vainajan ylle laskostetaan ohut kateliina ja otsalle laitetaan nauha, jossa lukee Pyhän Kolminaisuuden veisun sanat ”Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä”. Arkkuun voidaan laittaa ikoni ja kukkia. [5][6]

Toimitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vainaja tuodaan kirkkoon vasta hieman (noin 15 minuuttia) ennen toimituksen alkua. Pappi ja kanttori saapuvat vastaanottamaan vainajaa, myös omaiset ovat tässä läsnä. Pääosa toimituksesta koostuu vainajan kuolemattoman sielun puolesta rukoilemisesta. Toimituksen lopussa on hyvästijättö. Siinä kynttilät sammutetaan ja omaiset ja ystävät tulevat vuoron perään arkun ääreen, rukoilevat ja pyytävät mielessään vainajalta anteeksi. Samassa yhteydessä vainajan rinnalla olevaa ikonia suudellaan. Hyvästijätön jälkeen pappi siunaa vainajan ja tämän jälkeen arkku suljetaan. [5][6]

Hautaan laskemisen yhteydessä toimitetaan lyhyt litaniapalvelus. Vainaja haudataan ortodoksisessa perinteessä kasvot itään päin.[6]

Uskonnottomat hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siunaustilaisuus haudalla.
Pääartikkeli: Uskonnoton tapakulttuuri

Saattohetkeen kuuluu perinteisesti musiikkia, saattopuhe ja kukkatervehdykset.[7] Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että uskonnolliset piirteet kuten ristit, virret ja uskonnollinen puhe ovat poissa.[8]

Suomessa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä hautaustoimi tulee siirtää luterilaiselta kirkolta kunnille.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pentti Lempiäinen: Pyhät toimitukset., s. 222, 233 ja 234. Kirjapaja oy, 2004.
  2. ”Hautaan siunaaminen”, Kirkollisten toimitusten kirja Kasuaalitoimitukset, s. 197-229. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III. Kirjapaja, 2003. Teoksen verkkoversio.
  3. Sinä olet kanssani Kirkollisten toimitusten opas, s. 90–93. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009. Teoksen verkkoversio.
  4. ”Hautausmessu”, Kirkollisten toimitusten kirja Kasuaalitoimitukse, s. 232-256. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III.. Kirjapaja, 2003.
  5. a b c Kuolema ja hautaan siunaaminen Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 4.11.2018.
  6. a b c Kuoleman kohdatessa – Ortodoksi.net www.ortodoksi.net. Viitattu 4.11.2018.
  7. Saari, Susanna: Saattohetki on kaunis ilman siunaustakin Kaleva. 24.2.2008. Viitattu 30.4.2010.
  8. Saarinen, Taina: Muistojuhla ilman uskonrituaaleja Kansan uutiset. 26.3.2009. Viitattu 16.12.2009.
  9. Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt vapaa-ajattelijat.fi. 11.12.2008. Viitattu 7.12.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hautajaiset.
Wikiaineisto