Suru

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vincent van Gogh, 1882

Surulla tarkoitetaan jonkin traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaa pitkäaikaista mielialan muutosta. Surevan ihmisen työ- ja toimintakyvyn palautuminen ennalleen saattaa kestää jopa vuosia. Tutkimusten mukaan masennuslääke ei tehoa tavanomaiseen surutilaan.[1]

Surulla voidaan tarkoittaa myös mielialan hetkellistä muutosta, jossa surun kokija tuntee esimerkiksi hyödyttömyyttä ja kaipuuta. Ihmiset ovat tällöin usein hiljaisia, vähemmän tarmokkaita ja sisäänpäinkääntyneitä.

Surun väri Euroopassa ja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suru on tunne, jota ilmaistaan Euroopassa ja Suomessa yleensä mustalla värillä, myös pukeutumisessa. [2] Suomessa naisten käyttämä suruharso ja suruvaatteet ovat mustia, samoin miesten vaatteet ja miesten hautajaisten jälkeen käyttämä surunappi. Hautajaisiin pukeudutaan virallisen etiketin mukaan tummiin vaatteisiin ja lähiomaiset yleensä mustiin. Surunapilla kerrotaan, että lähiomainen on kuollut. Sitä ei käytetä vielä hautajaisissa, mutta laitetaan vasempaan takin kaulukseen hautajaisten jälkeen. Napin paikka on kaksi senttiä napinlävestä alaspäin.[3]

Aasiassa surua ilmaistaan valkoisella värillä.[2]

Pitkittynyt suru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli normaali surutyö eli menetyksen käsittely pitkittyy tai vaikeutuu normaalista, voi kyseessä olla komplisoitunut suru, joka on tulossa sairausdiagnoosiksi ICD-11 -tautiluokituksessa. Sen oireita voi hoitaa lääkkein, mutta tehokkaampaa hoitoa ovat muut terapiamuodot kuten silmänliiketerapia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Soili Poijula: Yllättävä kuolema aiheuttaa läheisille vakavan terveysriskin. Helsingin Sanomat 31.10.2009, A2
  2. a b Coloria.net
  3. Kouvolan Sanomat
  4. Helinä Häkkänen-Nyholm, Markus Heinimaa ja Roger Solomon: Silmänliiketerapian käyttö läheisen menetyksestä aiheutuneen komplisoituneen surun hoitoon. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 17/2020, 9.9.2020, s. 1889–1893. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.