Sovinnollisuus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sovinnollisuus kuvaa sosiaalista tomintaa ekstroversion ohella.

Sovinnollisuus on yksi viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä yhdessä ekstroversion, neuroottisuuden, avoimuuden uusille kokemuksille ja tunnollisuuden kanssa. MBTI:ssä se korreloi vahvasti kirjaimen F kanssa.

Sovinnollisuuden piirre kuvaa ihmisen suhdetta muihin ihmisiin. Sovinnollisilla ihmisillä on korkeampi affektiivinen eli emotionaalinen empatia, he haluavat auttaa enemmän muita ihmisiä, luottavat enemmän muiden ihmisten hyväntahtoisuuteen, olivatpa he sitten ennestään tunnettuja tai tuntemattomia ja karttavat konfliktia sosiaalissa tilanteissa. Sympatia näkyy esimerkiksi myönteisempänä suhtautumisena sen tyyppisiin ihmisryhmiin kuin ylipainoiset.[1]

Epäsovinnollisilla ihmisillä on puolestaan äärimmillään nk. synkkiä persoonallisuuden piirteitä (dark personality traits): psykopatiaa, narsismia, sadistisuutta ja machiavellismia psykologisessa mielessä. Jos he etsivät uhreja, on uhrien persoonallisuuden piirteet peilikuva: uhreilla on tyypillisesti keskimääräistä korkeampi sovinnollisuus.[2]

Hexaco-persoonallisuusmallissa synkät persoonallisuuden piirteet muodostavat oman persoonallisuuden piirteensä Honesty–Humility (rehellisyys–nöyryys) ja sovinnollisuuden persoonallisuuden piirteeseen kuuluu pintapuolisempia ominaisuuksia. Siihen on myös siirretty viha, joka on haastava ominaisuus järjestelmien kannalta koska se ei kuulu tiettyyn lokeroon, vaan vihaa pursuavilla ihmisillä on alhainen sovinnollisuus ja korkea neuroottisuus (epävakaa tunne-elämä).[3]

Naisten sovinnollisuus on merkittävästi korkeampi kuin miesten. Tämä selittää samalla pääasiassa sen, miksi miehissä on merkittävästi enemmän rikollisia kuin naisia, sillä rikollisilla on tyypillisesti erittäin alhainen sovinnollisuus, ja vaikka miesten ja naisten sovinnollisuuksien normaalijakaumat menevät päällekkäin, erittäin kylmäkiskoiset henkilöt ovat pääasiassa miehiä. Erittäin lämpimät ihmset ovat puolestaan pääasiassa naisia, mikä selittää naisten yliedustusta monissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa ja lastentarhan- ja luokanopettajina. Sovinnolliset miehet saavat pienempää palkkaa, mutta eivät sovinnolliset naiset.[4]

Sovinnollisuuden olemassolo yhtenä viidestä persoonallisuuden piirteestä on todistettu leksikaalisin tutkimuksin. Niissä on havaittu sovinnollisuuden lisäksi neljä muuta eri persoonallisuuden piirrettä, jotka eivät korreloi keskenään eri persoonallisuuden piirteitä kuvaavien adjektiivien korreloidessa samaan aikaan yleensä jonkin viidestä piirteestä kanssa. Leksikaalisissa tutkimuksissa kuvausten kuten friendly, cooperative, trustful, nurturing ja considerate välillä on selvä korrelaatio. Myös lauseet kuten Am not interested in other people's problems ja Sympathize with others' feelings korreloivat leksikologisten tutkimusten sanojen kanssa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Graziano W.G.; Bruce J. W.; Sheese B.E.; Tobin R.M.: "Attraction, personality and prejudice: Liking none of the people most of the time" (2007). Journal of Personality & Social Psychology. 93: 565–582. https://doi.org/10.1037/0022-3514.93.4.565
  2. Kai Li Chung ja Kathy Charles: "Giving the benefit of the doubt: The role of vulnerability in the perception of Dark Triad behaviours" (2016). Personality and Individual Differences. 101: 208-213. https://doi.org/10.1016/j.paid.2016.05.059
  3. Can One’s Temper be Cooled?: A Role for Agreeableness in Moderating Neuroticism’s Influence on Anger and Aggression (2009). Journal of Research in Personality. 42 (2): 295-311. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2007.05.007
  4. Judge, T. A., Livingston, B. A., & Hurst, C. Do nice guys—and gals—really finish last? The joint effects of sex and agreeableness on income (2012). Journal of Personality and Social Psychology, 102 (2), 390-407. http://doi.org/10.1037/a0026021
  5. Goldberg, L.R.; Johnson, JA; Eber, HW; et al. (2006). "The international personality item pool and the future of public-domain personality measures". Journal of Research in Personality. 40 (1): 84–96. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2005.08.007