Virsi

Suomalaisia virsikirjoja.

Virsi on alkujaan tarkoittanut yleensä laulua tai varsinkin pitkähköä kalevalanmittaista kansanrunoa, esimerkiksi "Matalaneenan virsi".

Kirkollisessa kielenkäytössä virsi on ensisijaisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu. Virren laulamista on kutsuttu myös veisaamiseksi. Virsi koostuu usein säkeistöistä. Virrestä voidaan eri tilaisuuksissa valita laulettaviksi vain osa säkeistöistä.

Virren veisuuta voidaan säestää soittimella. Kirkoissa soittimena käytetään yleensä urkuja. Säestää voidaan myös pianolla, urkuharmonilla, kitaralla, huilulla tai muilla instrumenteilla. Veisuuta saattaa johtaa esilaulaja, Suomen luterilaisissa kirkoissa yleensä kanttori.

Tunnetuin virsien kokoelma on kirkolliskokouksen hyväksymä virsikirja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. Monet virret ovat syntyneet rukouksena. Virsilaulu antaa jumalanpalveluksessa seurakunnalle välineitä rukoukseen, kiitokseen ja ylistykseen.

Jumalanpalveluksen virsiä

• Alkuvirsi
• Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle
• Päivän virsi eli graduaali
• Uhrivirsi eli offertorio
• Ehtoollisen vietto, ateria
• Kiitosrukous ja ylistys
• Päätösmusiikki

Tunnettuja virsiä

• Enkeli taivaan [vk 21] (jouluvirsi)
• Hoosianna [vk 1] (adventtivirsi)
• Jo joutui armas aika [vk 571] (suvivirsi)
• Jumala ompi linnamme [vk 170] (Lutherin taisteluvirsi)
• Käyn kohti sinua, oi Herrani [vk 396]
• Vieraalla maalla kaukana [vk 78]

Tunnettuja virsirunoilijoita

• Abraham Achrenius
• Mikael Agricola
• Jacobus Finno
• Paul Gerhardt
• Julius Krohn
• Elias Lönnrot
• Wilhelmi Malmivaara
• Hemminki Maskulainen
• Anna-Maija Raittila
• Niilo Rauhala
• J. L. Runeberg
• Lina Sandell

Katso myös

• Jumalanpalvelus
• Kirkkomusiikki
• Luettelo virsistä
• Messu
• Psalmit
• Virsikirja
• Verkkovirsikirja

Lähteet

• Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Jumalanpalveluksen opas