Haqvin Spegel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haqvin Spegel
Uppsalan arkkipiispa
1711–1714
Edeltäjä Erik Benzelius vanhempi
Seuraaja Mattias Steuchius
Linköpingin hiippakunnan piispa
1693–1711
Edeltäjä Magnus Johannis Pontin
Seuraaja Jacob Lang
Skaran hiippakunnan piispa
1685–1693
Edeltäjä Andreas Omoenius
Seuraaja Petrus Johannis Rudbeckius
Visbyn hiippakunta (superintendentti)
1679–1685
Edeltäjä Hans Nilsson Endislöv
Seuraaja Petrus Stjernman
Henkilötiedot
Syntynyt14. kesäkuuta 1645
Rönneby, Ruotsi
Kuollut17. huhtikuuta 1714 (68 vuotta)
Uppsala, Ruotsi

Haqvin Spegel (1645 Ronneby, Ruotsi – 1714 Uppsala, Ruotsi) oli Ruotsin kirkon arkkipiispa, hovisaarnaaja, Kaarle XI:n rippi-isä ja virsirunoilija.[1]

Spegel oli kotoisin Blekingen läänistä Ronnebystä. Opiskeltuaan neljä vuotta Lundin yliopistossa hän teki matkan Saksaan, Hollantiin ja Englantiin. Saksassa hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa. Hän oli Kaarle XI:n rippi-isä ja hovisaarnaaja. Vuonna 1680 hänestä tuli Gotlannin superintendentti, sitten Skaran (1685) ja Linköpingin (1695) piispa ja vuodesta 1711 Uppsalan arkkipiispa.[2]

Spegelin pääteos on 11 000 säkeen laajuinen eeppinen runoelma Guds verk och vila. Hän kirjoitti myös Ruotsin kirkon historian ja sanakirjan Glossarium-sveo-gothicum sekä virsiä.[1]

Spegel osallistui uuden kirkkolain valmisteluun ja raamatunkäännöstyöhön. Hän kirjoitti ja käänsi virsiä, ja häntä on pidetty yhtenä Ruotsin suurimmista virsirunoilijoista ennen Johan Olof Wallinia. Vuoden 1695 Ruotsin virsikirjassa oli 55 hänen kirjoittamaansa virttä ja vuoden 1701 suomenkielisessä virsikirjassa 22.[3] Monet hänen virsistään pohjautuvat Raamatun psalmeihin.[4] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on edelleen 16 hänen kirjoittamaansa virttä ja suomenruotsalaisessa virsikirjassa yhdeksän. Ruotsin kirkon virsikirjassa hänen virsiään on 10.[5]

Spegel kirjoittama vanhan virsikirjan virsi 440 ”Jo vääryys vallan saapi”, jonka suomensi Elias Lönnrot vuonna 1864, poistettiin vuonna 1986 virsikirjauudistuksen mukana. Virren levytti vuonna 2017 Kapinaorkesteri.[6]

Spegelin kirjoittamat virret Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 39 Oi Jeesus, hyvyyttäsi (Din godhet vilje vi lofva, suom. virsikirjaan 1701, uud. Kaarle Martti Kiljander 1867, virsikirjakomitea 1984)
  • 56 Tutkimaan, oi Jeesus, auta (Jesus, lär mig rätt betrakta, suom. Abraham Frosterus 1765, Elias Lönnrot 1865)
  • 69 Voi, tuskassaan (Ack hjertans weǃ, suom. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjakomitea 1984)
  • 97 Herralle Jeesukselle (Låt oss nu Jesum prisa,suom. virsikirjaan 1701, uud. Julius Krohn 1883, virsikirjakomitea 1984.
  • 200 Oi, kuinka ihana (O huru ljuvlig är, suom. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjaan 1886)
  • 282 Oi Jeesus, korkein lohdutus (O Jesu Christ, min högsta tröst, suom. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjakomitea 1937, 1984)
  • 283 Ah Jumala, nyt tuskassa (Ack Herre! hör och bistånd gör, suom. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjakomitea 1880, 1937)
  • 284 Ah autuas, ken armosta (Säll den, vars överträdelse, suom. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjakomitea 1872, 1937, Niilo Rauhala 1984)
  • 351 Taas ahdistuksen alta (Min Gud jag nu åkallar, suom. Kaarle Martti Kiljander 1867, uud. virsikirjakomitea 1937)
  • 360 Suo, Herra, mun sinuhun uskaltaa (O Herre! du är min enda tillflykt,suom. virsikirjaan 1701, uud. Elias Lönnrot 1872, virsikirjakomitea 1937)
  • 362 Oi Herra, ilo suuri (O Gud! det är min glädje, suom. virsikirjaan 1701, uud. Carl Gustaf von Essen 1867)
  • 382 Sinuhun turvaan, Jumala (Min Gud, på dig förtröstar jag, suom. virsikirjaan 1701, uud. Carl Gustaf von Essen 1867, virsikirjakomitea 1880, 1937.)
  • 421 Siion, kutsu kansat maan (O Gud! din rättvisa dom, suom. Elias Lönnrot 1864 , uud. virsikirjakomitea 1937, 1984)
  • 456 Jos tahdot hartain mielin (Du som vill Herran tjena, suom,. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjakomitea 1880, 1937)
  • 457 Kiitetty nyt olkoon (Lovad vare Herren, våra fäders Gud!,suom. virsikirjaan 1701, uud. virsikirjakomitea 1880, 1937, 1984)
  • 521 Oi ihminen, mieleesi paina (Oss christna bör tro och besinna, suom. Carl Gustaf von Essen 1867, uud. Julius Krohn 1880)

Spegelin kirjoittamat virret Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 99 Herra, armostasi me (Gud vår Gud, för världen all, suom. Elias Lönnrot 1864, uud. suom. Pekka Kivekäs 1989)
  • 243 Oi kristitty, kuuntele aina (Oss christna bör tro och besinna/Vi kristna bör tro och besinna, suom. Carl G. von Essen 1869, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)
  • 327 Kiitetty nyt olkoon (Lovad vare Herren, våra färders Gud, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. Tytti Jäppinen ja Niilo Rauhala 1984, säk. 5–6 Anna-Maija Raittila 1999)
  • 388 Herramme Jeesus kuollessaan (Vår Herres, Jesu Kristi död, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)3
  • 404 On kaunis, ihana huoneesi, Jumala (O huru ljuvlig är/Så skön och ljuvlig är, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. suom. Niilo Rauhala 1984, 1998)
  • 440 Saa, sieluni, sinulle riittää (Min själ, du måste nu glömma, suom. William Snell ja Georg Gripenstad 1966, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
  • 447 Tutkimaan, oi Jeesus, auta (Jesu, mär mig alltit tänka, suom. 1832, Elias Lönnrot 1865, uud. Leena Impiö ja Suomen virsikirjakomitea 1984, säk. 4., 6–13 Anna-Maija Raittila 1999)
  • 468 Nyt kiitos Jeesuksemme (Låt oss nu Jesus prisa, uom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. Pekka Kivekäs ja Suomen virsikirjakomitea 1984, Pekka Kivekäs 1998)
  • 492 Me kiitämme, oi Isämme (Vi tackar dig så hjärtelig,suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
  • 733 Sinuhun turvaan, Jumala (Min Gud, på dig förtröstar jag, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. Carl G. von Essen 1867, Niilo Rauhala 1984)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Spegel, Haqvi”, Otavan kirjallisuustieto, s. 726. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 76
  3. ↑ Vanha virsikirja. Vuoden 1701 suomalainen virsikirja. Toimittanut sekä johdannon ja selitykset laatinut Tauno Väinölä. Helsinki: Kirjanelliö, 1995. ISBN 951-600-896-8.
  4. ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 650. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
  5. ↑ Ruotsin kirkon virsikirja. Verbum, 2003. ISBN 91-526-5510-5.
  6. ↑ Emilia Karhu, IS: Nimekkäät artistit levyttivät virren Jo vääryys vallan saapi Kotimaa.fi 27.3.2017, viitattu 1.6.2023
Edeltäjä:
Erik Benzelius vanhempi 		Uppsalan arkkipiispa
1711–1714 		Seuraaja:
Matthias Steuchius
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Haquin Spegel
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haqvin_Spegel&oldid=21595806”