Frans Mikael Franzén

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frans Mikael Franzén
Franz Mikael Franzén Johan Gustaf Sandbergin maalauksessa vuonna 1828.
Franz Mikael Franzén Johan Gustaf Sandbergin maalauksessa vuonna 1828.
Henkilötiedot
Syntynyt 9. helmikuuta 177214. elokuuta 1847)
Oulu
Kuollut 14. elokuuta 1847 (75 vuotta)
Härnösandin lähellä, Ruotsi
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi[1]) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, professori ja akateemikko.[2]

Franzén syntyi oululaiseen kauppiasperheeseen. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli maisteri ja 20-vuotiaana dosentti. Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi Runebergiin ja Topeliukseen. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessä virsiä, joita on edelleen suomalaisessakin virsikirjassa: numerot 5, 234, 392, 562, 588. Ruotsin kirkon virsikirjassa on 11 hänen kirjoittamaansa virttä. Kun Ruotsissa uudistettiin virsikirjaa 1800-luvun alussa, oli Franzén yksi keskeisiä henkilöitä tässä työssä. Hän oli virsikirjatyötä johtaneen Johan Olov Wallinin läheinen työtoveri, ja he julkaisivat yhdessä useita virsikirjaehdotuksia, mm. "Prof-Psalmer 1812", sekä "Prof-Psalmer, andra häftet 1813" Useimmat Franzénin parhaista virsistä julkaistiin niissä[3]. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun "Glädjens ögonblick".

1790-luvulla Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma Människans anlete.

Franzénin filosofianhistoriallinen avaintyö on Kantin filosofian harrastamisen vakiinnuttaminen Suomeen. Uppsalassa ruotsalaisten kantilaisten, Boëthiuksen ja Höijerin, johdolla opiskellut Franzén oli nuorempana taipuvainen radikalismiin ja uskonnollisen tapakulttuurin kyseenalaistamiseen.

Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan Pariisiin. Kotimaahan palattuaan hän toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana ja otti 1798 hoitaakseen kirjallisuudenhistorian professorin viran. Hänet vihittiin papiksi 1803 ja hänelle annettiin Paimion seurakunta prebendaksi[4]. Vuonna 1811 hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Kumlan seurakunnan ja Tukholman Klaran seurakunnan kirkkoherrana. Hän oli Ruotsin akatemian jäsenen, johon hänet oli valittu jo 1808 ja akatemian sihteerinä vuodesta 1824 sekä Härnösandin piispana 1834-1847.

Franzén oli myös jonkin aikaa Åbo tidningar -julkaisun päätoimittajana.[2]

Franz Mikael Franzénin muistopatsas sijaitsee Oulun tuomiokirkon vieressä Franzénin puistossa. Helsingin Kalliossa on Franzéninkatu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja osa 2, p. 1505
  2. a b Frans Mikael Franzén Filosofia.fi. Viitattu 27.11.2014.
  3. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 202-204. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.
  4. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 204. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1984.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • En skrift om Frans Michael Franzén, julk. Irma Sorvali. Oulun yliopisto, 1984. ISBN 951-42-1883-3 Sarja: Meddelanden från Institutionen för nordisk filologi vid Uleåborgs universitet. Serie B, 0357-9816; nr 7 Sisältää bibliografian: s. 35-37: Tryckta arbeten av Frans Michael Franzén, ja s. 39-42: Litteratur om Frans Michael Franzén, koonnut Marja-Leena Kokkonen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frans Mikael Franzén.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.