Yhteislaulu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhteislaulu on ryhmässä laulamista huvin vuoksi, ilman suuria esityksellisiä tavoitteita. Yhteislaulu voi olla säestyksetöntä tai sitä voi säestää piano, kitara, harmonikka tai isompi yhtye. Yhteislaulua johtaa yleensä esilaulaja, joka kuuluttaa kappaleet ja aloittaa ne oikeasta sävellajista ja oikeassa tempossa.

Yhteislauluun sopivat parhaiten kaikkien tuntemat melodiat, jotka pyritään laulamaan niin miesten, naisten kuin lastenkin äänille sopivasta sävellajista, yleensä yksiäänisesti. Sanojen muistamisen avuksi laulajille jaetaan usein monistettuja vihkoja tai laulukirjoja, joista laulun sanoja voi seurata. Itse laadituissa yhteislauluvihoissa rikotaan Suomessa usein tekijänoikeussäädöksiä: laulujen nuottien ja sanoitusten julkaisuun tarvittaisiin oikeudenhaltijoiden lupa, ellei tekijöiden kuolemasta ole kulunut 70 vuotta[1].

Myös virsien laulu uskonnollisissa tilaisuuksissa on luonteeltaan yhteislaulua. Lapset saavat ensikokemuksensa yhteislaulusta päiväkotien ja koulun alaluokkien laulutunneilla.[2]

Sanalla yhteislaulu voidaan tarkoittaa myös varta vasten amatöörien yksiääniseksi yhteislauluksi kirjoitettua kappaletta. Nuorten hengellisiä gospel-lauluja paljon säveltäneen Pekka Simojoen mukaan hyvään yhteislauluun tarvitaan tarttuva melodia ja elämänmakuinen teksti: ”Yhteislaulut ovat kokonaan oma taiteenalansa. Vaikeus on siinä, kun haluaa luoda jotain uutta, mutta kappale ei saa olla liian vaikea.”[3]

Yhteishengen luoja, aatteen välittäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteislaululla on suuri merkitys kristinuskon ja eräiden muiden uskontojen lisäksi myös yhteiskunnallisten aatteiden levittämisessä ja vahvistamisessa eri puolilla maailmaa, esimerkkinä isänmaalliset kansallislaulut. Suomen vuonna 1571 annetun koulujärjestyksen mukaan koulujen ainoat pakolliset oppiaineet olivat latina, uskonto ja laulu, mikä tarkoitti etenkin hengellistä musiikkia. Kansakoulunopettajia kouluttaneissa seminaareissa 1800- ja 1900-luvuilla laulu- ja soittotaidon kehittämisellä oli merkittävä osa, ja kristinuskon arvojen rinnalle koulun yhteislaulun tehtäväksi tuli vahvistaa isänmaallisuutta ja kotiseuturakkautta muun muassa maakuntalauluin.[4][5] Poliittisessa laululiikkeessä yhteislaulu oli suosittua esiintyjäryhmien esitysten seuraamisen ohella. Suomessa yksi suosikkikappaleista oli Kaj Chydeniuksen uudelleen säveltämä kansanlaulu ”Kalliolle kukkulalle[6]. Kiinan kulttuurivallankumouksessa yhteislaulu otettiin työkaluksi kommunismin levittämiseksi[7], ja länsimaissa työväenliikkeen tunnuslaulu on ”Kansainvälinen”.

Populaarimusiikin artisteilla on tapana ottaa kontaktia konserttiyleisöönsä panemalla se laulamaan yhdessä tuttujen hittikappaleidensa osia, yleensä niin, että laulusolisti itse lakkaa hetkeksi laulamasta ja viittoo yleisölle kuoronjohtajan tavoin tahtia.[8]

Yhteislaulutilaisuudet ja tv-ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kirkon piirissä erityisesti körttiläisten perinteeseen kuuluu yhteislaulu Siionin virsiin perustuvine virsiseuratilaisuuksineen.[6]

Suomessa suosituimpia yhteislaulutilaisuuksia ovat kirkkojen ja seurakuntien joulun alla järjestämät joululauluillat. Niitä järjestämään perusti Suomen Lähetysseura 1970-luvun alussa Kauneimmat joululaulut -organisaation tarkoituksena varainkeruu: tilaisuuksissa kerättäisiin kolehti lähetystyöhön. Nykyisin Lähetysseura sanoo tapahtumakokonaisuuden olevan ”Suomen suosituin musiikkitapahtuma”, ja kolehdin vuosittainen valtakunnallinen tuotto on 2010-luvulla ollut noin miljoona euroa. Tilaisuuksien lauluvihkoa painetaan vuosittain noin 800 000 kappaletta.[9]

Yhteislaulutilaisuudet ovat perinteisesti kuuluneet ylioppilaskuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen toimintaan, liittyen pohjoismaiseen akateemiseen sitsi- ja juomalauluperinteeseen. Nykyisin yhteislaulutilaisuuksia järjestetään etenkin kesäisinä ulkoilmatilaisuuksina eri puolilla Suomea, esimerkiksi Helsingin Linnanmäellä keskiviikkoiltaisin läpi kesän 2017[10]. Yhteislaulutilaisuuksista tehdään myös television sarjaohjelmia, tunnetuimpina ruotsalainen Allsång på Skansen ja sen suomalainen vastine, Yle TV2 -kanavan Tammerkosken sillalla. Niissä on usein myös artistivieraita, jotka laulavat soolonumeroita yleisön laulattamisen ohella.[11]

Terveysvaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki Mission laululiikettä johtava Inna Vintturi sanoo itse kokeneensa, miten ”hyvää ihmisille tekee hengitellä, ladata lauluun, iloita yhteisyydestä ja herätä eloon”. Hänestä yhteislaulutilaisuudet ovat mainio terapiamuoto, jossa saa ilmaista itseään ilman pääsykoetta.[6]

Göteborgin yliopiston tutkimuksessa kuoro- ja yhteislaulun havaittiin edistävän sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä.[12] Yhteislaulua käytetään myös vanhainkotien ohjelmanumerona ja muistisairaiden terapiamuotona, jossa vanha tuttu laulu elähdyttää ihmistä ja saa muistoja ja tunteita esiin.[6]

Laulamisen merkityksestä ihmisen evoluutiossa on Readingin yliopiston professori Steven Mithen esittänyt teorian, että jonkinlainen laulaminen tai hyräily olisivat ihmisen kehityksessä vanhempi asia kuin puhuminen.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteislaulua Kysy.fi-palvelu. 17.6.2010. Kirjastot.fi. Viitattu 29.8.2018.
  2. Yhteislaulu kasvattaa suosiotaan Yle Uutiset. 14.5.2009. Viitattu 28.8.2018.
  3. Rippikoulun laulukirjojen ikimuistoiset kestohitit ovat Simojoen ja Kaskisen käsialaa. Pekka Simojoki uskoo melodiaan. Helsingin Sanomat, 31.7.1993, s. 37. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. Reijo Pajamo: ”Piirteitä Suomen koulujen laulunopetuksen vaiheista”, Koulun laulutunnilla, s. 10–24. Repale-kustannus, 2013. ISBN 979-0-9001698-0-8.
  5. Kosonen, Erja: ”Kansakoulunopettajat kulttuurikasvattajina – Seminaarien musiikinopetus kansakoulun laulunopetuksen esikuvana”, Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana : Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2012, s. 70. Suomen kouluhistoriallinen seura, 2012. ISBN 978-952-67639-1-0. Artikkeli verkossa (pdf) (viitattu 28.8.2018).
  6. a b c d Moring, Kirsikka: Minä suojelen sinua kaikelta
    1. Myötätuntouutisia. Tarinoita ihmisistä ja auttamisesta. 6.10.2017. Helsinki Missio.
  7. Kommunismia opetetaan yhteislaulun voimalla Kiinassa. Helsingin Sanomat, 17.1.1964, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  8. Why do musicians get the audience to sing along at live concerts? Quora.com. 16.2.2017. Viitattu 28.8.2018. (englanniksi)
  9. Kauneimmat Joululaulut 45 vuotta! Kauneimmat Joululaulut -sivusto. 2017. Suomen Lähetysseura. Viitattu 28.8.2018.
  10. Lintsi raikaa laulua läpi kesän Helsingin Uutiset. 5.6.2017. Viitattu 28.8.2018.
  11. Yhteislaulu on hauskanpitoa Sipoon Sanomat. 3.8.2017. Viitattu 28.8.2018.
  12. Mannermaa, Jaakko: Yhteislaulu tahdistaa sydämet terveelliseen sykkeeseen - video Yle Uutiset. 8.7.2013. Viitattu 28.8.2018.
  13. The Singin Neanderthals. The Origins of Music, Language, Mind and Body, katso Kemppinen, Jukka: Laulaminen Kemppisen blogi. 7.8.2006. Jukka Kemppinen. Viitattu 28.8.2018.